Hei, voisiko joku vähän valottaa, että mitä nykyarvokerroin R itse asiassa kuvaa.
http://www.raksa.20m.com/Nykyarvokerroin.pdf
Oheisessa linkissä on Motivan laskentamalli rakennuksen lämmitysjärjestelmän kustannuksista. Laskentamallissa järjestelmän käyttö- sekä huoltokulut kerrotaan nykyarvokertoimella R (sivu 11). Jäin vaan miettimään että jos korkokantana pitkäaikaisessa investoinnissa käytetään esim. 5%, niin nykyarvokertoimeksi tulee esim 20v:lla n. 12,5. Jos käytetäänkin 10% korkokantaa, niin kertoimeksi tulee n. 8.
Miksi suuremmalla korkokannalla nykyarvokertoimesta ja kokonaiskustannuksista tulee pienempi kokonaissumma?
Voisi kuvitella että jos korkokantana käyttää suurempaa prosenttia, niin se vaikuttaa huolto ja käyttökuluihin niin että ne nousevat, mutta tämän mallin mukaan ne laskevat.
Tomppa
http://www.raksa.20m.com/Nykyarvokerroin.pdf
Oheisessa linkissä on Motivan laskentamalli rakennuksen lämmitysjärjestelmän kustannuksista. Laskentamallissa järjestelmän käyttö- sekä huoltokulut kerrotaan nykyarvokertoimella R (sivu 11). Jäin vaan miettimään että jos korkokantana pitkäaikaisessa investoinnissa käytetään esim. 5%, niin nykyarvokertoimeksi tulee esim 20v:lla n. 12,5. Jos käytetäänkin 10% korkokantaa, niin kertoimeksi tulee n. 8.
Miksi suuremmalla korkokannalla nykyarvokertoimesta ja kokonaiskustannuksista tulee pienempi kokonaissumma?
Voisi kuvitella että jos korkokantana käyttää suurempaa prosenttia, niin se vaikuttaa huolto ja käyttökuluihin niin että ne nousevat, mutta tämän mallin mukaan ne laskevat.
Tomppa
Vastaukset 5
Vanhimmat
kopioipa teksti tänne niin pääsee vilkaisemaan...
http://www.raksa.20m.com/
ja valinta.
Terve Cubic,
Pääsitkö näkemään ko. Motivan paperin?
http://www.raksa.20m.com/
ja ja valitse dokumentti.
Voisitko antaa kommenttisi...kiitti.
T
Tuota linkkiä ei näköjään pääse kuka tahansa lueskelemaan.
"You do not have permission to access http://www.raksa.20m.com/Nykyarvokerroin.pdf"
Enivei. Korkokanta ei ennakoi muutoksia tulevissa rahavirroissa. Eli ne tulevat kustannukset on jo päätetty/kiinnitetty/ennustettu. Nykyarvo on se rahamäärä, joka pitäisi nyt pistää pankkiin kyseisellä korkokannalla, jotta voisi hoitaa ne tulevat menot säästöön pistetyillä rahoilla ja niiden kasvamalla korolla.
Eli jos mun pitää maksaa 11 egee vuoden kuluttua ja korkokanta on 10%, riittää että pistän 10 egeä nyt talteen. Vuoden kulutua käytössäni olisi tallettamani 10 egeä + 1 ege korkoa. Tuon 11 egen nykyarvo olisi siis 10 egeä.
Näin ollen mitä isompi korkokanta, sitä pienempiä nykyarvot ovat, koska voidaan hoitaa suurempi osa tulevista kuluista saaduilla korkotuloilla.
Se miten korkokanta määritetään onkin aivan eri asia, koska siinähän otetaan (tai pitäisi kai ainakin ottaa) huomioon riskejä (esim. todellisen koron muutokset, se etteivät kustannukset vastaakaan ennustetta, jne.)
Sama ajattelu toimii sitten tietysti tulevaisuuden tuloihin. Jos mulle on luvattu 11 egee vuoden kuluttua ja korkokanta on edelleen 10%, voisin ottaa nyt 10 egeä lainaa ja käyttää sen viinaan ja naisiin ja tuhlata loput. Vuoden kuluttua voisin sitten maksaa lainani pois sillä luvatulla 11 egellä.
'ABB Suomessa' sivustolla on hieno pdf-muotoinen käsikirja, jonka osassa 'Korko ja annuiteettilaskelmat' on kysymääsi kerrointa R kuvattu ja laskettu tekijänä 'at' taulukkoon 1.1a. Yritä päästä jyvälle tämän avulla.
http://www.abb.com/global/fiabb/fiabb250.nsf?OpenDatabase&db=/global/FIABB/fiabb255.nsf&v=D&e=fi&c=816ED499BB0D20A8C2256936003E64ED
Kustannuslaskentaohjeessa jäin kaipaamaan - tai en sitä ainakaan huomannut -, erästä mielestäni oleellista rakennusteknistä lämmitysjärjestelmään liittyvää seikkaa.
Nykyisillä ja yhä kohoavilla energian hinnoilla uusi pientalo kannattaa aina varustaa koneellisella ilmanvaihdolla ja lämmön talteenotolla poistoilmasta. Poistettava sisäilma puhalletaan lämmönvaihtimen läpi, jossa osa sen lämpösisällöstä siirtyy korvausilmaan.