ukkosenjohdatin

Kyllä, hiekka lasittuu/kiinteytyy (=sulaa yhteen), edellyttäen tietysti että kankeen iskee riittävän suurienergiainen salama. Niin tehokasta yhtä salamaa ei liene, että hiekkalaatikon kaikki hiekka kiinteytyisi, pieni osa ehkä. Jossain populaaritiedekirjassa oli kuva maasta esiinkaivetusta salaman kiinteyttämästä hiekasta. Se muistutti hieman puun juurta, paksumpi pääjööti haarautui muutamaksi ohuemmaksi hieman mutkittelevaksi pötkyläksi.

Koetapa vaikka hakusanoja lightning sand tai fulgurite.

Salaman energiasta purkautuu yleensä n. 95% ilmaan lämmöksi ja sen aiheuttamaksi paineaalloksi, joka kuuluu jyrinänä. Loput 5% purkautuu sitten siihen, mihin salama iskee.

Hiekan sulaminen riippuu siitä, kuinka hyvin tai huonosti energia pystyy maassa leviämään ympäristöön. Eniten sulanutta hiekkaa saisit varmaan täyttämällä muovitynnyrin hiekalla ja iskemällä rautakangen siihen. Ja salaman iskemään juuri siihen. ;)

Tässäpä kaunis ukonvaaja (=fulguriitti):

http://www.menzelphoto.com/gallery/big/lightning6.htm

Kaikkea sitä vanha jääräkin oppii.

Tuli mieleeni, että kuinkahan tehokkaasti tuollainen voimakas salama steriloi pienen maapläntin iskukohdasta. Kuumuuden ja sähkövirran yhteisvaikutus saattaisi olla tehokas ötököiden ja bakteerien tuhoamisessa. Jos sterilointia tapahtuu, luonto kyllä palauttaa nopeasti eliöstön. Onko kellään tietoa tai arvauksia asiasta?

Fulguriiteistä näkee niin harvoin tekstiä, että nyt täytyy mainita tämä blogikirjoitus:

https://www.ursa.fi/blogi/kraatterin-reunalta/2020/05/22/seta-chatelier-syyrialainen-lasi-ja-salpausselkien-synty/

⚡Huittisten meteoriitin erikoisista mineraaleistakin kirjoittanut Lacroix julkaisi vuonna 1915 tutkimuksen Saharan fulguriiteistä. Fulguriitit ovat lasipötköjä, jotka syntyvät salamoiden iskiessä maaperään, yleensä suurelta osin kvartsista koostuvaan hiekkaan. Kvartsi on piidioksidia (SiO2), joten fulguriittien pääkomponentti on piidioksidilasi. Lacroix antoi tuolla lasille maineikkaan maanmiehensä kunniaksi nimen lechatelieriitti.⚡