Minua kulttuurihistorian harrastajana kiinnostaa jatkosodassa se, mistä siitä puhuttaessa vaietaan. Eikö ole lopulta samantekevää oliko jatkosota erillissota, liittosota, hyökkäyssota, puolustussota tai jonkin muu? Semanttista höpinää, kun kuitenkin ollaan historiallisista faktoista osapuilleen samaa mieltä kummallakin puolella.
Selvää on tietysti se, oliko Suomella muuta vaihtoehtoa kuin turvautua natsi-Saksaa. Tietysti oli vaihtoehto, mutta se oli niin hirvittävä, että nirri olisi pois. Nimittäin jos Suomi olisi torjunut pahan natsi-Saksan avun, maamme olisi miehitetty tai joutunut sotatantereeksi, koska olisimme kyseisessä tilanteessa jääneet ypöyksin. Suomi toimi natsi-Saksaan turvautuen vain omia itsekkäitä etujaan ajaen, mikä oli tietysti kyseisessä tilanteessa oikein. Siinä tilanteessa ei olisi ollut viisasta kieltäytyä natsi-Saksan avusta vetoamalla rotuoppeihin, fasistiseen diktatuuriin, militarismiin, mielipidevainoon ja muuhun natsien harjoittamaan pahaan, koska natsi-Saksa oli silloin Suomen ainut oljenkorsi.
Minusta erillissota vs. liittolaisuus-höpisijät väittelevät yhdentekevistä asioista ja samalla vaikenevat jostain hyvin oleellisesta. Nimittäin siitä, kuinka suuri osa suomalaisista oli jatkosodan alussa Suur-Suomi huumassa, tukiko joku suomalainen johtaja Saksan natsi-politiikkaa, miten laajaa suomalaisten partisaanitoiminta oli, millaista venäläisten sotavankien, suomalaisten mielipidevankien ja miehitettyjen alueiden ihmisten kohtelu oli? Jatkosota ei ole samanlainen ”puhtaiden pulmusten pyhä sota” kuin talvisota, ja siksipä jatkosota aiheuttaa niin paljon pulinaa ja väittelyä, mutta aivan epäolennaisista asioista. Siksi olisi viisasta kaivaa vähän käsitellyt asiat esiin torjuntavoitto-liturgian ja erillissota vs. liittosota väittelyn alta.
Eikö vaihteeksi olisi rakentavampaa väitellä siitä, mistä jatkosodasta puhuttaessa on yleisesti vaiettu? Vai pelätäänkö vieläkin, että oma pesä tahriintuu historian romukoppaa tongittaessa?
Mistä jatkosodassa vaietaan?
39
2384
Vastaukset
- Totta
Tuossahan ne mainitsitkin. Vasta kun omakin menneisyys on käsitelty, voidaan mielestäni alkaa käsitellä asioita kuten esim. onko oikein että Venäjällä juhlitaan Voitonpäivää.
..Olipa paljon miettimisen arvoista asiaa viestissäsi. Täytyypä miettiä kysymyksiäsi ja vastata paremmalla ajalla. Kenetköhön mä olen oikein usuttanut tänne...
- oli jatkoa ...
Jatkosotaa ei olisi syttynyt ilman Talvisotaa, se on fakta.
Talvisota syttyi koska Stalin uskoi selviävänsä helposti Suomen armeijasta ja koska Stalin uskoi Suomessa syntyvän kansannousun tai kapinan puna-armeijan tueksi ...
Sitä väitettä tukee mm. se että kolonnissa jotka ylittivät Suomen rajan oli mukana kuorma-autolasteittain appelsiineja ja muuta siviiliroinaa ...
nyt herää kysymys, että mistä tuo väärä käsitys on kotoisin, miksi Stalin uskoi helppoon voittoon.
Syy löytyy Suomen omista kommunisteista ja niiden maanalaisesta organisaatiosta, ne syöttivät tätä virheellistä tietoa systemaattisesti Neuvostoliittoon.
Suomen omat kommunistit tiesivät, ettei vallankumous onnistu omin voimin ja siksi täytyy saada Neuvostoliitto hyökkäämään Suomeen ja tekemään vallankumous puna-armeija toimesta.
Stalinin virhe oli luottaa Suomalaisiin kommunisteihin, Stalin myös kosti tämän petoksen Suomalaisille kommunisteille varsin verisesti, melkein kaikki Neuvostoliitossa eläneet kommunistit teloitettiin.- mutta...
Hitlerhän havitteli jo -30 luvulla Kuolan alueen luonnonrikkauksia sotavoimiensa raaka-aineeksi, ja myös senkin vuoksi saksalaisjoukot Suomeenkin tulivat. Suomalaisten suosiolla vieläpä. Ja yhdessä Saksan kanssahan jatkosota sitten aloitettiinkin.
- ei mitenkään
mutta... kirjoitti:
Hitlerhän havitteli jo -30 luvulla Kuolan alueen luonnonrikkauksia sotavoimiensa raaka-aineeksi, ja myös senkin vuoksi saksalaisjoukot Suomeenkin tulivat. Suomalaisten suosiolla vieläpä. Ja yhdessä Saksan kanssahan jatkosota sitten aloitettiinkin.
Tuo oli kommunisteille tyypillinen vastaus, ei edes kommentoida itse kirjoitusta ja siinä esittetyä syytettä Suomen kommunistien roolista ennen Talvisotaa.
Vaan aletaan puhua ihan toisesta maasta ja johtajasta. - samaa
ei mitenkään kirjoitti:
Tuo oli kommunisteille tyypillinen vastaus, ei edes kommentoida itse kirjoitusta ja siinä esittetyä syytettä Suomen kommunistien roolista ennen Talvisotaa.
Vaan aletaan puhua ihan toisesta maasta ja johtajasta.mieltä. Se mistä halutaan vaieta, on kommunistien maanpetoksellinen toiminta ennen sotaa ja sodan aikana. Sen sijaan halutaan kaivaa kaikki sodanaikaiset "rikokset" esiin, kuten juutalaisten luovutus, keskitysleirit, toisinajattelijoiden pidätykset... Hmm, kenen historiaa tässä oikein kirjoitetaan? Aivan oikein, voittajien.
Myös erillissota-teesi on voittajien historiaa. Miksi ei haluta tunnustaa tosiasioita? Mitään väärää ei tehty, sillä aina katsottiin ensin kansakunnan etua. - Miika Senkenov
samaa kirjoitti:
mieltä. Se mistä halutaan vaieta, on kommunistien maanpetoksellinen toiminta ennen sotaa ja sodan aikana. Sen sijaan halutaan kaivaa kaikki sodanaikaiset "rikokset" esiin, kuten juutalaisten luovutus, keskitysleirit, toisinajattelijoiden pidätykset... Hmm, kenen historiaa tässä oikein kirjoitetaan? Aivan oikein, voittajien.
Myös erillissota-teesi on voittajien historiaa. Miksi ei haluta tunnustaa tosiasioita? Mitään väärää ei tehty, sillä aina katsottiin ensin kansakunnan etua.>>>>>>>>
mistä halutaan vaieta, on kommunistien maanpetoksellinen toiminta ennen sotaa ja sodan aikana. Sen sijaan halutaan kaivaa kaikki sodanaikaiset "rikokset" esiin, kuten juutalaisten luovutus, keskitysleirit, toisinajattelijoiden pidätykset - Mr realisti
Miika Senkenov kirjoitti:
>>>>>>>>
mistä halutaan vaieta, on kommunistien maanpetoksellinen toiminta ennen sotaa ja sodan aikana. Sen sijaan halutaan kaivaa kaikki sodanaikaiset "rikokset" esiin, kuten juutalaisten luovutus, keskitysleirit, toisinajattelijoiden pidätykset"Miksi ei tosiaan haluta tunnustaa tosiasioita? Mitään väärää ei tehty. Isänmaan etu oli kaikkein ylimpänä. Isänmaa yli kaiken! Onneksi on vielä niitä, jotka tämän ymmärtävät. Myös K. K. Korhonen kirjoittaa näistä asioista pitäen totuutta kunniassa, hyvin ja isänmaallisesti."
Hohoi herää jatkosodan taisteluhaudoista! Isänmaallisuus oli ymmärrettävää suursotien aikaan, mutta nykyään nationalismi on kuollut. Tulevaisuus on monikulttuurisuuden ja globalisaation, demokratian, suvaitsevaisuuden ja kaikkien maailman ihmisten vuorovaikutuksen. On syytä olla ylpeä, että nationalismi on länsimaissa kuollut, koska kansalliskiihko oli suurin syy ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan, ja sotiin ja sortoon ylipäätään. - Miika Senkenov
Mr realisti kirjoitti:
"Miksi ei tosiaan haluta tunnustaa tosiasioita? Mitään väärää ei tehty. Isänmaan etu oli kaikkein ylimpänä. Isänmaa yli kaiken! Onneksi on vielä niitä, jotka tämän ymmärtävät. Myös K. K. Korhonen kirjoittaa näistä asioista pitäen totuutta kunniassa, hyvin ja isänmaallisesti."
Hohoi herää jatkosodan taisteluhaudoista! Isänmaallisuus oli ymmärrettävää suursotien aikaan, mutta nykyään nationalismi on kuollut. Tulevaisuus on monikulttuurisuuden ja globalisaation, demokratian, suvaitsevaisuuden ja kaikkien maailman ihmisten vuorovaikutuksen. On syytä olla ylpeä, että nationalismi on länsimaissa kuollut, koska kansalliskiihko oli suurin syy ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan, ja sotiin ja sortoon ylipäätään.Ei pitäisi unohtaa pyhiä arvoja, vaikka nykynuoriso tekee sen. Isänmaallisuus ei ole vain mitalisadetta, vaan sitä että saa myös kunnioittaa mm. uskonnollisia arvoja. Sana kotimaa korostaa sanaa koti. Ovatko nämä nyt päässeet unohtumaan?
Isänmaa yli kaiken , kuten K. Korhonen osuvasti sanoo. Sen lisäksi saamme nyt vapaassa maassa esim. hiljentyä viettämään Vapahtajamme kärsimysjuhlaa. - Vandaali
Mr realisti kirjoitti:
"Miksi ei tosiaan haluta tunnustaa tosiasioita? Mitään väärää ei tehty. Isänmaan etu oli kaikkein ylimpänä. Isänmaa yli kaiken! Onneksi on vielä niitä, jotka tämän ymmärtävät. Myös K. K. Korhonen kirjoittaa näistä asioista pitäen totuutta kunniassa, hyvin ja isänmaallisesti."
Hohoi herää jatkosodan taisteluhaudoista! Isänmaallisuus oli ymmärrettävää suursotien aikaan, mutta nykyään nationalismi on kuollut. Tulevaisuus on monikulttuurisuuden ja globalisaation, demokratian, suvaitsevaisuuden ja kaikkien maailman ihmisten vuorovaikutuksen. On syytä olla ylpeä, että nationalismi on länsimaissa kuollut, koska kansalliskiihko oli suurin syy ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan, ja sotiin ja sortoon ylipäätään.Jospa sotien syitä olisivat useammin kuitenkin valta ja mammona.
- Liekki
Suomalaisilla ei voinut olla partisaanitoimintaa, koska Neuvostoliiton hallussa ei ollut Suomelle kuuluvia alueita, joilla olisi asunut suomalaista väestöä. Viittaat ilmeisesti kaukopartiotoimintaan? Suomalaisilla tuskin on tällä saralla suuria syntejä, koska partioiden paljastuminen johti aina uuvuttavaan kilpajuoksuun vastustajan kanssa ja toisinaan partion tuhoutumiseen. En kuitenkaan ihmettelisi, jos kävisi ilmi että partioiden tielle joutuneita siviilejä on surmattu partion paljastumisen estämiseksi.
Venäläisten sotavankien, siviiliväestön ja mielipidevankien kohtelusta on kyllä kirjoitettu ja jokaisella asioista kiinnostuneella on ollut mahdollisuus muodostaa asiasta kuva. Kokonaiskuvaa ei ole kuitenkaan muodostettu kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta mutta tämä aukko ilmeisesti paikataan hiljan alkaneen projektin mukana.Tässä suhteessa pääsy entisen Neuvostoliiton arkistoihin on ensiarvoisen tärkeää erityisesti koska ainakin osa Itä-Karjalan sotilashallinnon asiakirjoista jäi Petroskoihin.
Nähtäväksi jää mihin johtopäätöksiin tutkijat tulevat. Tähän astiset tutkimukset ovat viitanneet vahvasti siihen suuntaan, että tärkein syy esim sotavankien ja siviilien kuolemiin oli yleinen elintarvikepula. Niissä oloissa leirissä olevat vihollisen kansalaiset eivät olleet ensimmäisenä jonossa. Tähän suuntaan viittaa myös se, että en venäläiset siviilit, joita ei ollut suljettu leireille pääsivät pahimman yli aivan samoin tappioin kuin Itä-Karjalan heimoväestö.
Elintarvikeannokset oli mitoitettu sekä sotavankien että leiriläisten osalta alakanttiin. Tämä ei kuitenkaan vielä ollut sinällään kohtalokasta vaan se, että edes näitä annoksia ei kyetty varmasti toimittamaan. Ja jos kyettiin, ravintoaineiden osuudet saattoivat olla pahasti epätasapainossa. Tutkijoiden selvitettäväski jää oliko taustalla syitä, joilla ei ollut mitään tekemistä elintarvikkeiden vähyyden kanssa vai oliko kyseessä esimerkiksi kostomentaliteetti, ammattitaidottomuus, mustanpörssin kauppa, jne.
Suomalaisten toiminta miehittäjinä on varsinkin ollut hyvin kaksijakoista eli miehitetyn alueen väestö jaettiin suomalaiskansallisiin ja venäläisiin. Venäläiset suunniteltiin vaihdettaviksi suomensukuisiin Saksan voiton jälkeen. Väestönosien eriarvoinen kohtelu sai kuitenkin kritiikkiä osakseen sotilashallinnon sisällä alusta alkaen ja aikaa myöten tultiin koko ajan lähemmäs saman kaltaista kohtelua. Tähän vaikutti varmasti sodan yleinen kehitys mutta myös epäilemättä se, että hallinnolle tyypillinen laillisuusajattelu syrjäytti heimointoilun.
Mielipidevangeilla oli varmasti kovaa sota-aikana mutta ketään ei kuitenkaan taidettu turvasäilössä surmata.- vanha pappa
Sotavankileireissä suurin kuolleisuuden aiheuttaja oli ruuan vähyys ja sen mukaanaan tuoma vastustuskyvyn puute. Eli sairaudet jotka levisivät helposti puutteellisesti ravittujen keskuudessa, ja tämä erityisesti sotavankileireissä vuoden -42 talvella. Kun asiasta nousi hälyä punaista ristiä myöden, alkoi valtio sekä armeijan johto kiinnittää asiaan huomiota ja myöhemmin kuolleisuusluvut laskivat huomattavasti. Samoista syistä johtuvaa kuolleisuutta ilmeni myös ns. siirtoleireissä, joihin venäläistä syntyperää olevista osa oli suljettu, mutta näissäkin leireissä tilanne parani tuon ensimmäisen talven jälkeen.
Minun tietääkseni Suomi ei ole noita tietoja pyrkinyt salaamaan, vaan myöntänyt noin tapahtuneen, vaikea onkaan asiaa kieltää, kun tiedot ovat saatavissa ilmeisesti jopa punaiselta ristiltä.
Noilla em. siirtoleireillä kai ilmeni vartioiden keskuudessa pienessä määrin natsisympatioista johtuvaa vankien pahoinpitelyä, mutta ne pahimmat vartiat kyllä poistettiin muihin tehtäviin, mikä oli aivan oikein. Vuonna -44 NL. hyökätessä ja suomalaisten lähtiessä vetäytymään leirien portit avattiin ja vangeille jätettiin ruokaa että selviävät pahimman vaiheen ohi, niin että NL saa järjestettyä huollon alueelle kuntoon. - vm -38
Talvena 1941-42 vallitsi maassamme suuri elintarvikepula. Jopa perunoista oli suurta puutetta. Elintarvikkeet olivat kortilla, ja korttiannokset olivat pieniä. Varmaan tutkijat ovat tämänkin selvittäneet; tietoni perustuvat vanhempien ihmisten puheisiin.
Sotavankien osa oli kolkko: leireillä oli elintarvikepula vielä pahempi kuin siviiliväestön keskuudessa. Sotavankeja kuoli paljon, mutta tuskin heidän kohtelunsa oli tahallisen huonoa. Se olisi kyllä selvitetty sodan jälkeen sotasyyllisiä etsittäessä. - vanha pappa
vm -38 kirjoitti:
Talvena 1941-42 vallitsi maassamme suuri elintarvikepula. Jopa perunoista oli suurta puutetta. Elintarvikkeet olivat kortilla, ja korttiannokset olivat pieniä. Varmaan tutkijat ovat tämänkin selvittäneet; tietoni perustuvat vanhempien ihmisten puheisiin.
Sotavankien osa oli kolkko: leireillä oli elintarvikepula vielä pahempi kuin siviiliväestön keskuudessa. Sotavankeja kuoli paljon, mutta tuskin heidän kohtelunsa oli tahallisen huonoa. Se olisi kyllä selvitetty sodan jälkeen sotasyyllisiä etsittäessä.Minä en missään tapauksessa ole ketään syyllistänyt, oman kansankaan osa ei ollut helppo. Minä vain koetin selvittää mistä tuo kuolleisuus johtui, ei kai edes Pariisin rauhanneuvotteluissa ollut asia esillä. Tietääkseni muutamia syytteitä pelkääviä kuitenkin poistui maasta heti aselevon jälkeen v.-44 syksyllä. Ainakin muutamia natsimielisiä siirtyi saksaan muutamien sotahullujen mukana, heidän kohtaloistaan minulla ei ole tietoa, joitakin turhaan Ruotsiin ja länteen siirtyneitä palasi sitten myöhemmin takaisin ja punavalpon kuulusteluissa käytyään jatkoivat eläämäänsä täällä aivan normaalisti.
- Vandaali
vanha pappa kirjoitti:
Minä en missään tapauksessa ole ketään syyllistänyt, oman kansankaan osa ei ollut helppo. Minä vain koetin selvittää mistä tuo kuolleisuus johtui, ei kai edes Pariisin rauhanneuvotteluissa ollut asia esillä. Tietääkseni muutamia syytteitä pelkääviä kuitenkin poistui maasta heti aselevon jälkeen v.-44 syksyllä. Ainakin muutamia natsimielisiä siirtyi saksaan muutamien sotahullujen mukana, heidän kohtaloistaan minulla ei ole tietoa, joitakin turhaan Ruotsiin ja länteen siirtyneitä palasi sitten myöhemmin takaisin ja punavalpon kuulusteluissa käytyään jatkoivat eläämäänsä täällä aivan normaalisti.
Tuskinpa kukaan pakeni kuolleiden sotavankien tähden. Esim. Venezuelaan paennutta Talvelaa et voine nimittää natsimieliseksi. Oikeasti syntiset ja natsimieliset pakenijat eivät olisi jääneet voittajia nuolevaan sosialistiseen Ruotsiin.
- vanha pappa
Vandaali kirjoitti:
Tuskinpa kukaan pakeni kuolleiden sotavankien tähden. Esim. Venezuelaan paennutta Talvelaa et voine nimittää natsimieliseksi. Oikeasti syntiset ja natsimieliset pakenijat eivät olisi jääneet voittajia nuolevaan sosialistiseen Ruotsiin.
En tarkoittanutkaan kuolleita sotavankeja syyksi maasta poistumiselle, vaan nimenomaan noilla mainitsemillani ns. siirtoleireillä tapahtuneet väärinkäytökset olivat syy maasta poistumiseen. Noita henkilöitä ei ilmeisesti ollut monta, ja heistäkin osa poistui turhaan.
- Vandaali
vanha pappa kirjoitti:
En tarkoittanutkaan kuolleita sotavankeja syyksi maasta poistumiselle, vaan nimenomaan noilla mainitsemillani ns. siirtoleireillä tapahtuneet väärinkäytökset olivat syy maasta poistumiseen. Noita henkilöitä ei ilmeisesti ollut monta, ja heistäkin osa poistui turhaan.
Eivätköhän useimmat poistuneet asekätkentään liittyneistä syistä tai siksi, että tiedustelumiehinä heistä olisi lypsetty tietoja. Monet odottivat myös kommunistien saavan vallan ja puhdistavan maan heidänlaisistaan. Siirtoleirien "väärinkäytöksistä" kerättiin kyllä äkkiä iso liuta tutkittavaksi ja tuomittavaksi.
- asiat
Jatkosodasta puhuttaessa halutaan vaieta se tosiseikka, että sota oli oikeutettu ja että Saksaa ylistettiin aina Stalingradin tappioon saakka. Sodan jälkeen haluttiin pestä oma pesä leimaamalla sodanaikainen johto sodanlietsojiksi ja sotilaiden antama panos rikokseksi ihmisyyttä vastaan sekä vähätellä Saksan osuutta - tälle menettelytavalle annettiin Länsi-Saksassa jopa nimi: "Finnlandizierung".
Myös nykymeno näyttää olevan vielä samaa vanhaa suomettuneisuuden aikaa uusissa vaatteissa - me olemme luovuttaneet juutalaisia, meillä oli keskitysleirejä, meillä oli mielipidevankeja, me kävimme keskustelua natsi-Saksan kanssa (vrt. Itävalla Heider), me olimme pahoja, jne. ... Mutta kukaan ei uskalla sanoa, että se oli oikein.- Kanto_kaskessa
Kirjoitit:
"Jatkosodasta puhuttaessa halutaan vaieta se tosiseikka, että sota oli oikeutettu ja että Saksaa ylistettiin aina Stalingradin tappioon saakka. Sodan jälkeen haluttiin pestä oma pesä leimaamalla sodanaikainen johto sodanlietsojiksi ja sotilaiden antama panos rikokseksi ihmisyyttä vastaan sekä vähätellä Saksan osuutta--"
Sinulla on aika kummallinen kuva sodan jälkeisestä suhtautumisesta suomalaiseen sodanjohtoon ja sotilaihin. Aika vähän täällä on sodanjohtoa ja sotilaita syytelty, mikä on tietysti oikein. Todisteena on mm. se, että sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitut olivat suomalaisten mielestä marttyyreja. Sodan jälkeen korostettiin myös ns. ajopuuteoriaa, joka teki Suomesta ikään kuin syyttömän ajelehtijan. Myöhemmin on siirrytty sen kannalle, että johto teki ratkaisut tarkasti punniten eri vaihtoehtoja. Edelleenkin sodanjohdon paperit ovat melko puhtaat, joskin joidenkin yksittäisten Suur-Suomi haihattelijoiden ja natsi-ideologiaa myötäilleiden asiat ovat tosin.
Kirjoitit myös:
"Myös nykymeno näyttää olevan vielä samaa vanhaa suomettuneisuuden aikaa uusissa vaatteissa - me olemme luovuttaneet juutalaisia, meillä oli keskitysleirejä, meillä oli mielipidevankeja, me kävimme keskustelua natsi-Saksan kanssa (vrt. Itävalla Heider), me olimme pahoja, jne. ... Mutta kukaan ei uskalla sanoa, että se oli oikein. "
Viimeinen virkkeesi on todella paksua. Luovutukset, keskitysleirit ja muut ihmisoikeusrikkomukset eivät missään nimessä olleet moraalisesti hyviä tekoja, vaan ehdottomasti tuomittavia. Myönnettävä on, että myös suomalaiset sortuivat ylilyönteihin ja barbariaan, kuten muutkin sodan osapuolet. Mihinkään kollektiiviseen masokismiin ja itseruoskintaa ei tietysti tarvitse ryhtyä, mutta torjuntavoitto- ja erillissota-liturgioiden rinnalle voisi nostaa myös vähemmän käsitellyt asiat, joista monet eivät ole aivan kunniallisia. Itse asiassa vähemmän käsiteltyjä ja vaiettuja asioita on tutkittu melko hyvin, mutta niistä tiedetään huonosti täällä Suomessa. Näitä ”vaiettuja” asioita ei kuitenkaan ole tehty virallisiksi, vaan edelleen ne lymyilevät ainakin puolittain varjossa. Historiantulkintoihin kaivataan ehdottomasti lisää tasapuolista, rehellistä, puolueetonta ja kiihkotonta asioiden esilletuomista. - on suurin
Kanto_kaskessa kirjoitti:
Kirjoitit:
"Jatkosodasta puhuttaessa halutaan vaieta se tosiseikka, että sota oli oikeutettu ja että Saksaa ylistettiin aina Stalingradin tappioon saakka. Sodan jälkeen haluttiin pestä oma pesä leimaamalla sodanaikainen johto sodanlietsojiksi ja sotilaiden antama panos rikokseksi ihmisyyttä vastaan sekä vähätellä Saksan osuutta--"
Sinulla on aika kummallinen kuva sodan jälkeisestä suhtautumisesta suomalaiseen sodanjohtoon ja sotilaihin. Aika vähän täällä on sodanjohtoa ja sotilaita syytelty, mikä on tietysti oikein. Todisteena on mm. se, että sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitut olivat suomalaisten mielestä marttyyreja. Sodan jälkeen korostettiin myös ns. ajopuuteoriaa, joka teki Suomesta ikään kuin syyttömän ajelehtijan. Myöhemmin on siirrytty sen kannalle, että johto teki ratkaisut tarkasti punniten eri vaihtoehtoja. Edelleenkin sodanjohdon paperit ovat melko puhtaat, joskin joidenkin yksittäisten Suur-Suomi haihattelijoiden ja natsi-ideologiaa myötäilleiden asiat ovat tosin.
Kirjoitit myös:
"Myös nykymeno näyttää olevan vielä samaa vanhaa suomettuneisuuden aikaa uusissa vaatteissa - me olemme luovuttaneet juutalaisia, meillä oli keskitysleirejä, meillä oli mielipidevankeja, me kävimme keskustelua natsi-Saksan kanssa (vrt. Itävalla Heider), me olimme pahoja, jne. ... Mutta kukaan ei uskalla sanoa, että se oli oikein. "
Viimeinen virkkeesi on todella paksua. Luovutukset, keskitysleirit ja muut ihmisoikeusrikkomukset eivät missään nimessä olleet moraalisesti hyviä tekoja, vaan ehdottomasti tuomittavia. Myönnettävä on, että myös suomalaiset sortuivat ylilyönteihin ja barbariaan, kuten muutkin sodan osapuolet. Mihinkään kollektiiviseen masokismiin ja itseruoskintaa ei tietysti tarvitse ryhtyä, mutta torjuntavoitto- ja erillissota-liturgioiden rinnalle voisi nostaa myös vähemmän käsitellyt asiat, joista monet eivät ole aivan kunniallisia. Itse asiassa vähemmän käsiteltyjä ja vaiettuja asioita on tutkittu melko hyvin, mutta niistä tiedetään huonosti täällä Suomessa. Näitä ”vaiettuja” asioita ei kuitenkaan ole tehty virallisiksi, vaan edelleen ne lymyilevät ainakin puolittain varjossa. Historiantulkintoihin kaivataan ehdottomasti lisää tasapuolista, rehellistä, puolueetonta ja kiihkotonta asioiden esilletuomista.ihmisoikeusrikkomus (sodassa lait vaikenavat). Suhteutetaanpas asiat oikeisiin mittakaavoihin ja pohditaan sitä, mikä oikeastaan olikaan väärin. Moraali on muuten tehty ihmiselle, ei ihminen moraalille.
- Kanto_kaskessa
on suurin kirjoitti:
ihmisoikeusrikkomus (sodassa lait vaikenavat). Suhteutetaanpas asiat oikeisiin mittakaavoihin ja pohditaan sitä, mikä oikeastaan olikaan väärin. Moraali on muuten tehty ihmiselle, ei ihminen moraalille.
"Sota on suurin ihmisoikeusrikkomus (sodassa lait vaikenevat). Suhteutetaanpas asiat oikeisiin mittakaavoihin ja pohditaan sitä, mikä oikeastaan olikaan väärin. Moraali on muuten tehty ihmiselle, ei ihminen moraalille."
Viisaasti kyllä johdattelet keskustelua oikeisiin puitteisiin ja tuot suhteellisuudentajua. Minä tartuinkin äskeisessä viestissäni siihen, että ihmisoikeusrikkomuksia pidettiin moraalisesti oikeina. Sotatilanne on tietysti huomioitava ja rikkomukset asetettava sotatilanteen puitteisiin, mutta tuomittavia sotatilassa tehdyt ihmisoikeusrikkomukset silti ovat. Näistä ihmisoikeusrikkomuksista hyvin tuomittavia tekee se seikka, että ne kohdistuivat usein siviileihin, naisiin ja lapsiin, joilla ei ollut realistista mahdollisuutta puolustautua. Rintamalla sentään oli kanssasotijoita ja aseita.
Eikö siis sodassakin vallitse jonkinlaiset pelisäännöt, jotka eivät pyhitä kaikkia viheliäisiä keinoja? - moraari
Kanto_kaskessa kirjoitti:
"Sota on suurin ihmisoikeusrikkomus (sodassa lait vaikenevat). Suhteutetaanpas asiat oikeisiin mittakaavoihin ja pohditaan sitä, mikä oikeastaan olikaan väärin. Moraali on muuten tehty ihmiselle, ei ihminen moraalille."
Viisaasti kyllä johdattelet keskustelua oikeisiin puitteisiin ja tuot suhteellisuudentajua. Minä tartuinkin äskeisessä viestissäni siihen, että ihmisoikeusrikkomuksia pidettiin moraalisesti oikeina. Sotatilanne on tietysti huomioitava ja rikkomukset asetettava sotatilanteen puitteisiin, mutta tuomittavia sotatilassa tehdyt ihmisoikeusrikkomukset silti ovat. Näistä ihmisoikeusrikkomuksista hyvin tuomittavia tekee se seikka, että ne kohdistuivat usein siviileihin, naisiin ja lapsiin, joilla ei ollut realistista mahdollisuutta puolustautua. Rintamalla sentään oli kanssasotijoita ja aseita.
Eikö siis sodassakin vallitse jonkinlaiset pelisäännöt, jotka eivät pyhitä kaikkia viheliäisiä keinoja?"Inter arma silent leges", näin sanoi Cicero "Pro Milone"-puheessaan vuonna 54 eea.. Mitä hän tarkalleen tarkoitti, en tiedä? Voisi ehkä yhtä hyvin sanoa, että "sodassa ovat kaikki keinot sallittuja".
Uskoisin, että sodan pelisäännöt ovat tilannekohtaisia, eikä näin mitään yleistä sääntöä voida asettaa pyhäksi. Ääriesimerkkinä käyköön atomipommin käyttö toisessa maailmansodassa. Se oli moraalitonta, mutta ymmärrettävää, koska muilla ei ollut vastaavia aseita. Sen sijaan tehokasta kaasua ei kukaan enää uskaltanut kokeilla, sillä myös muilla oli valmiuksia vastata samalla mitalla.
Siinä pähkinänkuoressa sodan moraali - voitto, muttei Phyrroksen voitto. - Jallu
Kanto_kaskessa kirjoitti:
"Sota on suurin ihmisoikeusrikkomus (sodassa lait vaikenevat). Suhteutetaanpas asiat oikeisiin mittakaavoihin ja pohditaan sitä, mikä oikeastaan olikaan väärin. Moraali on muuten tehty ihmiselle, ei ihminen moraalille."
Viisaasti kyllä johdattelet keskustelua oikeisiin puitteisiin ja tuot suhteellisuudentajua. Minä tartuinkin äskeisessä viestissäni siihen, että ihmisoikeusrikkomuksia pidettiin moraalisesti oikeina. Sotatilanne on tietysti huomioitava ja rikkomukset asetettava sotatilanteen puitteisiin, mutta tuomittavia sotatilassa tehdyt ihmisoikeusrikkomukset silti ovat. Näistä ihmisoikeusrikkomuksista hyvin tuomittavia tekee se seikka, että ne kohdistuivat usein siviileihin, naisiin ja lapsiin, joilla ei ollut realistista mahdollisuutta puolustautua. Rintamalla sentään oli kanssasotijoita ja aseita.
Eikö siis sodassakin vallitse jonkinlaiset pelisäännöt, jotka eivät pyhitä kaikkia viheliäisiä keinoja?Sotilaallisen voiman nujertamiseksi, kotirintamaa vastaan isketään raskaimmilla aseilla.
Sota ei ole nykyisin mitään ritarihömpötystä, vaan kaikki saattaa olla mahdollista.
- Vandaali
Jokisipilä kiihkoilee Ylikankaan tapaan silmät kiiluen, mutta hänkin väittää asian olevan yhdentekevä. Muuta yhteistä sinun kanssasi on se, että väitätte Jatkosodassa olevan jotain salaisia syntejä.
- olla
ettei Jokisipilä oli niin poliittisesti korrekti, kuin pitäisi, mutta hän osaa mielestäni hyvin ottaa esille asioita ja näkökulmia mistä halutaan vaieta ja vastaavasti argumentoida kriittisesti suomettuneisuuden retoriikkaa vastaan. En usko, että ainakaan Jokisipilä pitäisi joitain salattuja "syntejä" häpeällisinä, ellei kyseessä olisi sitten maanalainen maanpetoksellinen kommunistinen toiminta.
- Vandaali
olla kirjoitti:
ettei Jokisipilä oli niin poliittisesti korrekti, kuin pitäisi, mutta hän osaa mielestäni hyvin ottaa esille asioita ja näkökulmia mistä halutaan vaieta ja vastaavasti argumentoida kriittisesti suomettuneisuuden retoriikkaa vastaan. En usko, että ainakaan Jokisipilä pitäisi joitain salattuja "syntejä" häpeällisinä, ellei kyseessä olisi sitten maanalainen maanpetoksellinen kommunistinen toiminta.
Miten selität tuon erillissodan vainoamisen, ellei mies ole täysi mulkku? Koko ajan mies jauhaa ajopuuteorioista ym. ja vaatii jotain muutosta.
- missä
Vandaali kirjoitti:
Miten selität tuon erillissodan vainoamisen, ellei mies ole täysi mulkku? Koko ajan mies jauhaa ajopuuteorioista ym. ja vaatii jotain muutosta.
yhteydessä hän on jauhanut ajopuuteorioista? Jokisipilä antaa itsestään myönteisen kuvan tutkijana - sen huomaa jopa Jukka Tarkka
http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/20-05-04-aa.htm - Vandaali
missä kirjoitti:
yhteydessä hän on jauhanut ajopuuteorioista? Jokisipilä antaa itsestään myönteisen kuvan tutkijana - sen huomaa jopa Jukka Tarkka
http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/20-05-04-aa.htmMiksi Jokisipilä vaahtoaa kiihkeästi erillissotaa vastaan, mutta ei pysty kiistämään mitään toisenmielisten väitteistä? Kenen etuja hän ajaa? Minua hänen karkeat kommenttinsa julkisuudessa eivät vakuuta. Kirjan lukeneet ovat kehuneet faktoja, mutta ihmetelleet hieman johtopäätöksiä.
- Mielipidepankki
Eihän se lainkaan ollut selvää, että Suomen piti turvautua vain Saksan apuun. Ennen Saksaa länsivallat tyrkyttivät Suomelle apua, mutta tämä apu torjuttiin.
- Kanto_kaskessa
"Miten niin selvää?"
Hyvä, että nostit tämänkin kysymyksen esiin.
Vetelin nimittäin hiukan mutkia suoriksi, koska en halunnut vasemmisto-propagandistin leimaa. Olisi kaiketi pitänyt muotoilla Suomen jatkosodan aikaisten ratkaisujen välttämättömyys retoriseksi kysymykseksi. Pääasiani oli silti puuttua jatkosodan aikaisiin "vaiettuihin" asioihin, jotka jäävät erillisota ja torjuntavoitto-toitotuksen taakse. Niinpä kysymyksesi on sivuasia, mutta tärkeä on huomautuksesi silti. - vm -38
Yleinen mielipide Ranskassa ja Englannissa tuki Suomea talvisodan aikaan. Maat suunnittelivat avustusretkikuntaa pitkään ja julkisesti, ja lopulta Englannin parlamentti päätti lähettää avustusjoukkoja. Silloin Suomi kuitenkin sai rauhan; ilmeisesti avustussuunnitelmalla oli NL:oon pelotusvaikutus.
Länsivaltojen mielenkiinto kohdistui kylläkin Norjaan ja Ruotsin malmiin, ei niinkään Suomeen. Englantilaiset historiankirjoittajat muistuttavat, että avustamalla Suomea NL:a vastaan Länsivallat olisivat Saksan ja NL:n välisessä todennäköisessä yhteenotossa Saksan kanssa samalla puolella. Talvisota päättyi maaliskuussa 1940. Sen jälkeen Saksa miehitti Norjan ja Tanskan, hyökkäsi Ranskaan ja aloitti Englannin pommittamisen.
Ruotsissa oli varauduttu suurvaltojen taisteluun, ja Ruotsi ilmoitti, että liittoutuneiden joukoille ei anneta lupaa läpikulkuun, jos ne aikovat Norjasta Suomeen. (Sen sijaan Ruotsi myöhemmin salli saksalaisten läpikulun Pohjanlahdelta Norjaan.)
Historian kertaus on paikallaan, jotta sellaiset harhat häviäisivät, että Suomi noin vain voisi valita mistä apua saisi. - vanha pappa
Nyt kun on taas asiasta on poikettu, mitä kyllä jatkuvasti ihmettelen,kysyn MIKSI?
Ja sitten jatkokysymys sinulle: Milloin ja missä tilanteessa länsi apua tarjosi? Talvisodan aikana "apua" tarjottiin, mutta silloinkin lännelle oli tärkeintä omat intressit Kiirunan rautamalmin saamiseksi haltuun, se apu joka tänne olisi päässyt, olisi ollut täysin mitätön. Saksan suorittaman Norjan miehityksen jälkeen v.-40 keväällä lännen apua oli mahdotonta saada. - Mielipidepankki
vm -38 kirjoitti:
Yleinen mielipide Ranskassa ja Englannissa tuki Suomea talvisodan aikaan. Maat suunnittelivat avustusretkikuntaa pitkään ja julkisesti, ja lopulta Englannin parlamentti päätti lähettää avustusjoukkoja. Silloin Suomi kuitenkin sai rauhan; ilmeisesti avustussuunnitelmalla oli NL:oon pelotusvaikutus.
Länsivaltojen mielenkiinto kohdistui kylläkin Norjaan ja Ruotsin malmiin, ei niinkään Suomeen. Englantilaiset historiankirjoittajat muistuttavat, että avustamalla Suomea NL:a vastaan Länsivallat olisivat Saksan ja NL:n välisessä todennäköisessä yhteenotossa Saksan kanssa samalla puolella. Talvisota päättyi maaliskuussa 1940. Sen jälkeen Saksa miehitti Norjan ja Tanskan, hyökkäsi Ranskaan ja aloitti Englannin pommittamisen.
Ruotsissa oli varauduttu suurvaltojen taisteluun, ja Ruotsi ilmoitti, että liittoutuneiden joukoille ei anneta lupaa läpikulkuun, jos ne aikovat Norjasta Suomeen. (Sen sijaan Ruotsi myöhemmin salli saksalaisten läpikulun Pohjanlahdelta Norjaan.)
Historian kertaus on paikallaan, jotta sellaiset harhat häviäisivät, että Suomi noin vain voisi valita mistä apua saisi.Englanti ja Ranska tarjosivat Suomelle apua helmikuun alussa 1940. Suomi solmi rauhan maaliskuun puolivälissä. Tarjousta oli siis aikaa pohtia reilu kuukausi ja sitä myös pohdittiin.
Tuossa vaiheessa NL toimitti Saksalle öljyä Bakun öljykentiltä. Länsivallat suunnittelivat Suomen avustamisoperaation yhteyteen näiden öljykenttien pommitusta ja maihinnousua Muurmanskiin. Lisäksi länsivallat varmasti halusivat estää Ruotsin malmin viennin Saksaan sekä päästä käsiksi Petsamon nikkeliin. Tämä kaikki tekijät yhdessä ovat niin olennaisia, että on vaikea kuvitella länsivaltojen suhtautuneen asiaan jotenkin yliolkaisesti. Itse asiassa englantilaispäättjien pettymys oli suuri, kun kävi ilmi, että Suomi tekeekin rauhan.
Länsivallat ilmoittivat myös Suomelle, ettei Ruotsin ja Norjan mahdollinen vastustus estä joukkojen perilletuomista. Ne luvattiin tuoda vaikka väkisin. Lisäksi on huomattava, että Kansainliitto oli tuominnut NL:n hyökkäyksen, minkä vuoksi suunnitelmissa oli järjestää Suomen avustusoperaatio Kansainliiton johtamaksi. Tällöin Ruotsin olisi ollut hyvin hankala kieltää Kansainliiton joukoilta läpikulkua laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan avustamiseksi.
Historian kertaus voi tosiaan olla paikallaan - sinulla. Voin suositella tämän kysmyksen osalta historian emeritus professori Heikki Ylikankaan tutkimuksia. Hän lienee tarkimmin selvittänyt länsivaltojen avuntarjousta ja talvisodan poliittista loppunäytelmää Suomessa. - Mielipidepankki
vanha pappa kirjoitti:
Nyt kun on taas asiasta on poikettu, mitä kyllä jatkuvasti ihmettelen,kysyn MIKSI?
Ja sitten jatkokysymys sinulle: Milloin ja missä tilanteessa länsi apua tarjosi? Talvisodan aikana "apua" tarjottiin, mutta silloinkin lännelle oli tärkeintä omat intressit Kiirunan rautamalmin saamiseksi haltuun, se apu joka tänne olisi päässyt, olisi ollut täysin mitätön. Saksan suorittaman Norjan miehityksen jälkeen v.-40 keväällä lännen apua oli mahdotonta saada.Talvisodan aikana apua tarjottiin kuten sanot. Väität apua mitättömäksi. Millähän perusteella? Ei kai kukaan pysty sanomaan miten mittavaa apua olisi lopulta jouduttu antamaan. Ensi hätään suunniteltu apu oli tarkoitettu pysäyttämään NL:n hyökkäys. Tavoitteeksi avulle asetettiin se, että Suomen entiset rajat palautetaan. Lentokone- ja muun aseavun me olisimme saaneet nopeastikin ja jo lentovoimien avulla olisi voitu katkaista venäläisten huoltoyhteydet, mikä olisi riittänyt pysäyttämään hyökkäyksen.
On ihan selvää, että sen ajan päättäjien piti kertoa perusteet siihen, miksi apu torjuttiin. Jokainen ymmärtää, että tällaisilla perusteilla halutaan silloin vähätellä avun merkitystä ja vaikuttavuutta sekä muita tosiasioita.
On myös sangen selvää, että avun tarjoajilla voi olla omia intressejä päällimmäisenä. Et kai kuvittele, että Saksa auttoi meitä pyyteettömästi?
Norjan miehityksen jälkeen apua ei voitu enää lännestä saada, mutta ei sitä silloin olisi sieltä enää pyydettykään, koska Suomi ratkaisi asian jo aiemmin niin, että turvaudumme Saksaan, jonka arveltiin voittavan tulevan suursodan. - vm -38
Mielipidepankki kirjoitti:
Englanti ja Ranska tarjosivat Suomelle apua helmikuun alussa 1940. Suomi solmi rauhan maaliskuun puolivälissä. Tarjousta oli siis aikaa pohtia reilu kuukausi ja sitä myös pohdittiin.
Tuossa vaiheessa NL toimitti Saksalle öljyä Bakun öljykentiltä. Länsivallat suunnittelivat Suomen avustamisoperaation yhteyteen näiden öljykenttien pommitusta ja maihinnousua Muurmanskiin. Lisäksi länsivallat varmasti halusivat estää Ruotsin malmin viennin Saksaan sekä päästä käsiksi Petsamon nikkeliin. Tämä kaikki tekijät yhdessä ovat niin olennaisia, että on vaikea kuvitella länsivaltojen suhtautuneen asiaan jotenkin yliolkaisesti. Itse asiassa englantilaispäättjien pettymys oli suuri, kun kävi ilmi, että Suomi tekeekin rauhan.
Länsivallat ilmoittivat myös Suomelle, ettei Ruotsin ja Norjan mahdollinen vastustus estä joukkojen perilletuomista. Ne luvattiin tuoda vaikka väkisin. Lisäksi on huomattava, että Kansainliitto oli tuominnut NL:n hyökkäyksen, minkä vuoksi suunnitelmissa oli järjestää Suomen avustusoperaatio Kansainliiton johtamaksi. Tällöin Ruotsin olisi ollut hyvin hankala kieltää Kansainliiton joukoilta läpikulkua laittoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan avustamiseksi.
Historian kertaus voi tosiaan olla paikallaan - sinulla. Voin suositella tämän kysmyksen osalta historian emeritus professori Heikki Ylikankaan tutkimuksia. Hän lienee tarkimmin selvittänyt länsivaltojen avuntarjousta ja talvisodan poliittista loppunäytelmää Suomessa.Kiitos historian kertauksesta. Näiden tietojen perusteella saamme olla tyytyväisiä, että Suomen hallitus ymmärsi tehdä talvisodan rauhan ajoissa, niin ettei maamme muuttunut sotanäyttämöksi. Vielä jälkipolvetkin saavat olla kiitollisia siitä, että sotatoimet 1939-44 käytiin rajaseudulla tai maamme alueen ulkopuolella. Vasta Lapin sota näytti, millaista tuhoa sota voi saada aikaan.
Huomautuksen siitä, että Englanti oli vaarassa joutua samalle puolelle Saksan kanssa sodassa NL:a vastaan, olen lukenut Englannissa arvostetun historioitsijan A.J.P. Taylorin teoksesta. - vanha pappa
Mielipidepankki kirjoitti:
Talvisodan aikana apua tarjottiin kuten sanot. Väität apua mitättömäksi. Millähän perusteella? Ei kai kukaan pysty sanomaan miten mittavaa apua olisi lopulta jouduttu antamaan. Ensi hätään suunniteltu apu oli tarkoitettu pysäyttämään NL:n hyökkäys. Tavoitteeksi avulle asetettiin se, että Suomen entiset rajat palautetaan. Lentokone- ja muun aseavun me olisimme saaneet nopeastikin ja jo lentovoimien avulla olisi voitu katkaista venäläisten huoltoyhteydet, mikä olisi riittänyt pysäyttämään hyökkäyksen.
On ihan selvää, että sen ajan päättäjien piti kertoa perusteet siihen, miksi apu torjuttiin. Jokainen ymmärtää, että tällaisilla perusteilla halutaan silloin vähätellä avun merkitystä ja vaikuttavuutta sekä muita tosiasioita.
On myös sangen selvää, että avun tarjoajilla voi olla omia intressejä päällimmäisenä. Et kai kuvittele, että Saksa auttoi meitä pyyteettömästi?
Norjan miehityksen jälkeen apua ei voitu enää lännestä saada, mutta ei sitä silloin olisi sieltä enää pyydettykään, koska Suomi ratkaisi asian jo aiemmin niin, että turvaudumme Saksaan, jonka arveltiin voittavan tulevan suursodan.Missään ei ole mitään tarkkoja määriä avusta mitä Britannia ja Ranska suomelle tarjosivat, mutta alkuperäinen arvio oli joitakin kymmeniä tuhansia miehiä ja pommi- ja hävittäjäkoneita muutamia kymmeniä. Tietäen määrät joita Nl.lla oli mahdollisuus laittaa liikkeelle, olisi apu ollut aivan liian vähäistä, kun lisäksi jostakin mieleeni jäänyt 80 000 miestä olisi puolittunut Kiirunan rautakaivosten ja täällä olevien joukkojen huoltoyhteyksien turvaamisen vuoksi. Ainut uhkaus joka NL.a huolestutti oli lännen uhkaus avata rintama Turkin kautta NL.a vastaan.
Tuosta lännen avusta aina vaan jaksetaan puhua ja kirjoittaa, vaikka länsi itse jo oli luopumassa koko ajatuksesta ylivoimaisten huolto-ongelmien vuoksi, mitään näyttöä avun saannin varmuudesta ei vielä tänä päivänäkään ole. Mutta kyllähän asialla aina voi tietenkin spekuloida ja etsiä syyllisiä tapahtumille joihin meillä itsellä oli kuitenkin kovin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa. - Mielipidepankki
vanha pappa kirjoitti:
Missään ei ole mitään tarkkoja määriä avusta mitä Britannia ja Ranska suomelle tarjosivat, mutta alkuperäinen arvio oli joitakin kymmeniä tuhansia miehiä ja pommi- ja hävittäjäkoneita muutamia kymmeniä. Tietäen määrät joita Nl.lla oli mahdollisuus laittaa liikkeelle, olisi apu ollut aivan liian vähäistä, kun lisäksi jostakin mieleeni jäänyt 80 000 miestä olisi puolittunut Kiirunan rautakaivosten ja täällä olevien joukkojen huoltoyhteyksien turvaamisen vuoksi. Ainut uhkaus joka NL.a huolestutti oli lännen uhkaus avata rintama Turkin kautta NL.a vastaan.
Tuosta lännen avusta aina vaan jaksetaan puhua ja kirjoittaa, vaikka länsi itse jo oli luopumassa koko ajatuksesta ylivoimaisten huolto-ongelmien vuoksi, mitään näyttöä avun saannin varmuudesta ei vielä tänä päivänäkään ole. Mutta kyllähän asialla aina voi tietenkin spekuloida ja etsiä syyllisiä tapahtumille joihin meillä itsellä oli kuitenkin kovin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.Länsivaltojen Suomeen suunnitellun sotajoukon vahvuus oli muistaakseni 60 000 miestä, kymmeniä lentokoneita ja muuta aseistusta. Tarkoitus ei varmaan ollut lähettää Suomeen joukkoja, jotka tulisivat tuhotuiksi. Länsivaltojen suunnitelmissa oli lisäksi maihinnousu Muurmanskiin ja Bakun öljykenttien pommitus.
Länsivallat eivät missään vaiheessa olleet luopumassa avunannosta. Päinvastoin Englannissa ja Ranskassa koettiin suuri pettymys, kun jo valmiiksi lastattuja joukkoja ei voitukaan lähettää. Tutustu asiaan, niin luulet vähemmän ja tiedät enemmän. Professori Ylikankaan teoksissa on viiteitä Englannin historioitsijoihin, jotka selväsanaisesti kertovat länsivaltojen reaktioista Suomen torjuessa avuntarjouksen. - vanha pappa
Mielipidepankki kirjoitti:
Länsivaltojen Suomeen suunnitellun sotajoukon vahvuus oli muistaakseni 60 000 miestä, kymmeniä lentokoneita ja muuta aseistusta. Tarkoitus ei varmaan ollut lähettää Suomeen joukkoja, jotka tulisivat tuhotuiksi. Länsivaltojen suunnitelmissa oli lisäksi maihinnousu Muurmanskiin ja Bakun öljykenttien pommitus.
Länsivallat eivät missään vaiheessa olleet luopumassa avunannosta. Päinvastoin Englannissa ja Ranskassa koettiin suuri pettymys, kun jo valmiiksi lastattuja joukkoja ei voitukaan lähettää. Tutustu asiaan, niin luulet vähemmän ja tiedät enemmän. Professori Ylikankaan teoksissa on viiteitä Englannin historioitsijoihin, jotka selväsanaisesti kertovat länsivaltojen reaktioista Suomen torjuessa avuntarjouksen.Olen melko varma, että sinun pankissasi ei ole tietoja sen enempää kuin minunkaan pankissani, esität omia oletuksiasi faktoina jotka eivät tunnu aina kovinkaan varmoilta. Sinun ylenkatseellinen ja toisten tietoja halveksiva kirjoitustyylisi on täyttä nulikkamaisuutta, joka ei minun kirjoittamiseeni vaikuta minkään vertaa.
- Vandaali
Mielipidepankki kirjoitti:
Länsivaltojen Suomeen suunnitellun sotajoukon vahvuus oli muistaakseni 60 000 miestä, kymmeniä lentokoneita ja muuta aseistusta. Tarkoitus ei varmaan ollut lähettää Suomeen joukkoja, jotka tulisivat tuhotuiksi. Länsivaltojen suunnitelmissa oli lisäksi maihinnousu Muurmanskiin ja Bakun öljykenttien pommitus.
Länsivallat eivät missään vaiheessa olleet luopumassa avunannosta. Päinvastoin Englannissa ja Ranskassa koettiin suuri pettymys, kun jo valmiiksi lastattuja joukkoja ei voitukaan lähettää. Tutustu asiaan, niin luulet vähemmän ja tiedät enemmän. Professori Ylikankaan teoksissa on viiteitä Englannin historioitsijoihin, jotka selväsanaisesti kertovat länsivaltojen reaktioista Suomen torjuessa avuntarjouksen.Eivätkös ne joukot heti kohta lähteneet Norjaa kohti? Propagandistinen peite vain hukattiin.
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.2705845Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill651919- 1801730
- 1191221
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä131161Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181561057Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71026Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j41951RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j49931Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288922