Kohta voidaan kai skannata atomiydin uudella menetelmällä? Laitetaan 1000 elektronia hilaan, jossa kunkin etäisyys on Bohrin säde, ja vedetään hila nuotan tavoin atomiytimen lävitse. Saadaanko nuottaan hajonneita kvarkkeja ja gluoneja? Kalevalan manala on atomiydin ja sen mukaan nuotta on 20 bohrin sädettä leveä ja varsi on yksi bohrin säde. Kalevalan manalakuvaus kertoo atomiytimen skannauksesta ja kvarkkien sirujen kokoamisesta.
Elektronit kidehilassa mahdollistaa...
Anonyymi
596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tekniikkaan liittyy atomiytimen vuorottainen kuumennus ja jäähdytys ehkä lähelle absoluuttista nollaa. Kuumenna esim. 2000 astetta C - jäähdytä - 273 astetta C - kuumenna uudestaan jne.
Edellä kirjoittamani asia on tietenkin vain hypoteesi. Symboliikka Kalevalan voisi viitata atomiytimeen, kvarkkeihin yms.
Eikös niiden elektronien pitänyt hylkiä toisiansa nykyfysiikan mukaan?
Menikö teoriat jo uusiksi?
🤔
https://en.wikipedia.org/wiki/Atomic_nucleus
Atomin halkaisija vaihtelee vetyatomin 53 pikometristä uraanin 156 pikometriin.
Atomin ytimen halkaisija on vedyllä 0.0018 pikometriä ja uraanilla 0.012 pikometriä ( 1 pm = 1000 fm)
Uraaniatomin halkaisija on siis noin 26600 - kertainen sen ytimen halkaisijaan verrattuna. Vetyatomin halkaisija on noin 60000 kertaa suurempi kun atomin ytimen halkaisija.
Bohrin säde on puolet vetyatomin halkaisijasta.
Kalevalan vertauskuvat voidaan tieteen kannalta ottaa vastaan inspiroivina. Mutta ei ne ole kovin tarkkoja. Raudan synty kertomus esim. Kertoo jotakin maapallon ytimestä, mutta ei tarkasti. Ytimessä olisi mahdollisesti vetyä tai kvarkkeja. Sen yllä rautakerros ja sen yllä hiilikerros ja sen yllä happikerros. Rauta tarvitsisi syntyäkseen suuremman paineen kuin timantin synty hiilestä?
Musta väri viittaa gluoniin, valkoinen fotoniin ja punainen W bosoniin. Alaskvarkilla on tekemistä W bosonin kanssa. Kalevala kertoo myös että suot voisi yrittää kasvittaa meren rantojen vesikasveilla geenimanipuloiduilla tai miljoonia vuosia vanhoilla kasvilajeilla. Paljon on inspiraatiota myös eräänlaiseen kennomoottoriin.