Miksi kaksi muotoa?
Maailmoja/Maailmoita
Vastapöksy
92802
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Iso suomen kielioppi selittää asian lyhykäisesti näin: "Monitavuisten sanojen monikkovartaloissa voi olla vartalo- ja päätevaihtelua: fyysikoita - fyysikkoja".
Maailmoja/maailmoita -tapauksessa on kysymys tästä ihan tavallisesta kielemme ilmiöstä.
--
Jos kielihistoriallista syytä lähdetään etsimään, niin päättelisin näin: suomessa on käytössä kahta partitiivin päätettä, -a ja -ta, esim. talo-a, si-tä. Nuo kaksi mainitsemaasi monikon partitiivia muodostuvat monikonaineksesta ja näistä päätteistä. Monikon aines on -j-, joka tuomareita-sanassa muuttuu i:ksi (vrt. maailmoj-ta).
Siis maailmo-j-a
ja maailmo-i-ta.
Suosittelisin käytettäväksi muotoa maailmoja tuon maa-ilma assosiaation takia. Sen sijaan esimerkiksi sammakkoja - sammakoita pitäisin ihan tasaveroisen parina. Mielipidekysymys ehkä.
Alokas, sinun sänkysi on kuin läjä ähkyyn kuolleita sammakoita!
>Suosittelisin käytettäväksi muotoa maailmoja tuon
>maa-ilma assosiaation takia.
Kas kummaa! Minä puolestani suosin "maailmoita" -muotoa juuri tuon maa ilma -assosiaation välttämiseksi :o)
Laulussakin pohditaan "kerro kätketkö maailmoita autuaisemmin asukkain".
Vastaavasti sanon mieluummin "suurimoita" kuin "suurimoja", jotta ei syntyisi assosiaatiota "suu-rima"; "suurimoiden" yksikkömuotohan voi olla "suurima" tai "suurimo" murrealueittain vaihdellen.
--
Mikäs se "maalima" on? Phlegmus terrum?
Maailman paras = bonum maximum terrum?
Maaliman paras = bonum maximum phlegmae terrum???
(Latina on minulle salatiedettä).
Kysäisenpä latinaa osaamattomanakin, kenen ajattelehtijan suusta seuraavat viisaudet on lainattu? Maaliman paras lajissaan tämä lajitoverimme?
- Vita est vitae
- Vita est homo optimus tempus
- Germania-Austria est meus secundus patria
- Amor est quam glomus. Is incipire et finiri
- Unusquisque facultas est potestas
- Explicatio ire porro. Hic omnis est universitatis
- Ego inveniro carisma
- Equidem erat omnie bona, nescie alios
- Is est quinquaginta/sexaginta quomodo fieri
Jos ainakin joku noista ei ole sen koko-kansan-Matin lausumia latteuksia, niin sitten en tiedä kenen puheenparsia ne ovat!...
elämä on laiffii
se on fifti siksti
Kyllä varmaan niin on, että näin on!
http://www.geocities.com/makikotka/mati.html
">Suosittelisin käytettäväksi muotoa maailmoja tuon
>maa-ilma assosiaation takia.
Kas kummaa! Minä puolestani suosin "maailmoita" -muotoa juuri tuon maa ilma -assosiaation välttämiseksi :o)
Laulussakin pohditaan "kerro kätketkö maailmoita autuaisemmin asukkain".
Vastaavasti sanon mieluummin "suurimoita" kuin "suurimoja", jotta ei syntyisi assosiaatiota "suu-rima"; "suurimoiden" yksikkömuotohan voi olla "suurima" tai "suurimo" murrealueittain vaihdellen."
Olennaisena erona noissa on se, että maailma on todella muodostunut sanoista maa-ilma, kun taas suurimo ei ole muodostunut sanoista suu-rima. ;)
>Olennaisena erona noissa on se, että maailma on
>todella muodostunut sanoista maa-ilma, kun taas
>suurimo ei ole muodostunut sanoista suu-rima. ;)
Juuri näinhän se asia on.
Suosin siis "maailmoita" -muotoa siitä syystä, että se EI palauta kuulijan mieleen alkuperäistä yhdyssanaa maa ilma, vaan korostaa "maailma" sanan nykyistä luonnetta yhdistämättömänä sanana. Sama juttu sen "suurimankin" suhteen: "suurimoita" ei millään muotoa viittaa "rimaan" niinkuin "suurimoja" saattaisi tehdä.
Ja onhan noita lisääkin: sanon mieluummin
"puheluja otetaan vastaan kello kuuteen saakka" kuin
"puheluita otetaan vastaan kello kuuteen saakka"
:o)
--