Ei, nyt ei lasketa hyötysuhdetta.
Olen pitkään pohtinut, mistä johtuu, että niin monet (itsenikin mukaan lukien) on sitä mieltä, että puulämmitteisessä saunassa "saa paremman löylyt". Vaikka tämä kysymys oikeastaan saattaisi paremmin sopia psykologia-palstalle, tahtoisin silti tarkastella asiaa fysiikan näkökulmasta.
Saunoja vertaillessa ainakin kaksi muuttujaa nousee esiin: ilman kosteus ja "hapen määrä". Näiden kerrotaan vaikuttavan siihen, onko sauanssa "hyvät löylyt". Määritelmä ei hyville löyyille ei vielä näiden varassa ole kovin täsmällinen, mutta tarjoaa ehkä jonkinlaisen tarttumapinnan?
Nyt arvoisat fysiikan osaajat, antaisin mielelläni puheenvuoron teille. Kertokaa meille, mitkä fysikaaliset seikat voisivat vaikuttaa siihen, että moni kokee puusaunan "antavan paremmat löylyt". Pidetään keskustelun ulkopuolella psykologiset seikat sekä mahdolliset mielipide-erot saunojen paremmuudesta.
Olen pitkään pohtinut, mistä johtuu, että niin monet (itsenikin mukaan lukien) on sitä mieltä, että puulämmitteisessä saunassa "saa paremman löylyt". Vaikka tämä kysymys oikeastaan saattaisi paremmin sopia psykologia-palstalle, tahtoisin silti tarkastella asiaa fysiikan näkökulmasta.
Saunoja vertaillessa ainakin kaksi muuttujaa nousee esiin: ilman kosteus ja "hapen määrä". Näiden kerrotaan vaikuttavan siihen, onko sauanssa "hyvät löylyt". Määritelmä ei hyville löyyille ei vielä näiden varassa ole kovin täsmällinen, mutta tarjoaa ehkä jonkinlaisen tarttumapinnan?
Nyt arvoisat fysiikan osaajat, antaisin mielelläni puheenvuoron teille. Kertokaa meille, mitkä fysikaaliset seikat voisivat vaikuttaa siihen, että moni kokee puusaunan "antavan paremmat löylyt". Pidetään keskustelun ulkopuolella psykologiset seikat sekä mahdolliset mielipide-erot saunojen paremmuudesta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pitäisi erottaa vielä jatkuvalämmitteiset ja kertalämmitteiset puukiukaat. Jatkuvalämmitteinen kiuas kierrättää ilmaa paloprosessin vuoksi.
Kertalämmitteisessä saunassa on hiljaista, ja siksi se on usein psykologisessa mielessä paras.
On toki olemassa löylytilan ulkopuoleltakin lämmitettäviä jatkuvalämmitteisiä kiukaita, joissa saunan ilma ei osallistu palotapahtumaan mitenkään, mutta ovat aika harvinaisia ainakin Suomessa.
Jos sähkö tuotettaisiin puhtaasti puuvoimalla niin ei olisi mitään eroa. Nykyään saattaa puhtaan sähkön joukkoon päästä mustaa kivihiilisähköä tai peräti uraanisähköä. Siitä tuo ero johtuu.
Vesi tai tuulivoimalla tuotettua sähköä ei voi olla huomaamatta kun saunassa tulee vilu vaikka mittari näyttäisi 120 astetta.
Fysiikasta paljoa tiedä, mutta olisin sitä mieltä, että lähtökohtaisesti ilmanvaihto on se puudelin ydin. Palamistapahtuma tarvitsee uutta happea ja sitä täytyy saada saunaan ilmanvaihdon kautta. Sitten on kaiken maailman ionit ja partikkelit, joita joku lienee tutkinut. Ja poltetun puun tuoksu.
Kylmässä savusaunassa onnistuu myös kylmäsavustus. En ole koskaan maistellut sähkösaunassa palvattua lihaa. Eikä ole mikään psykologinen juttu, vaan kaupan hyllyssä ei oikeasti ole "aitoa sähkökiukaalla savustettua" tarjolla.
Tuo taas johtuu siitä, että sähkökiukaalle ei saa laittaa kärventymään edes vanhoja lenkkitossuja jostain sianperseistä puhumattakaan. Omatekoisen puulämmitteisen kiukaan käyttöä ei mikään laki säätele.
Puulämmitteisessä saunassa saa paremman löylyt kuin keskiverrossa sähkölämmitteisessä. Keskivertosähkökiukaissa vastusten ulkopinta kuumenee punahehkuiseksi, jolloin saunan ilmassa oleva pöly palaa ja haisee. Kun sauna muutenkin on keskiverto ei käry joudu ilmanvaihtohormiin, vaan on edelleen saunassa sitä käytettäessä. Vaihtoehtoisesti suuriosa lämmöstä menee harakoille jos ilmaa vaihdetaan käryn poiston kannalta riittävästi ennen saunomista mutta lämmityksen jälkeen. Asiaa auttaa jos kiukaan huuhtelee puhtaalla vedellä puhtaaksi pölyistä ennen lämmityksen aloittamista. Iso ero on siinäkin käytetäänkö löylyhuonetta ollenkaan pyykin kuivaukseen vai ei. Kerrostalojen huoneistosaunoissa pyykinkuivaukselle ei usein ole vaihtoehtoja, paitsi koneellisia kuivauksia kuivaavassa pesukoneessa, kuivausrummussa tai kuivauskaapissa, mikäli niille on jossain tilaa. Mutta siis kuivausnaruille ei usein niissä ole muuta paikkaa.
Hyvässä sähkökiukaassa saunan ilma ei pääse kosketuksiin sähkövastusten kanssa, vaan niissä on esim pölytiivis vuolukivipinta, jonka pintalämpötila on niin alhainen ettei pöly käryä. Hyvässä sähkösaunassa on lisäksi saunomisen aikanakin sopivan suuruinen ilmanvaihto. Varsin pieni vaihtonopeus on riittävä kun saunassa ei mitään käryä ole ollutkaan, joten lämmön karkaaminen harakoille ei ole mikään ongelma. Myös poistoventtiilin sijainnilla ja korvausilman lähteen sijainnilla on olennaista merkitystä. Jos saunassa halutaan nauttia löylyistäkin ei niitä pidä imeä katosta venttiilin kautta pois, vaan jatkuvan poiston tulisi olla alempana. Saunassa voi silti olla poistoventtiili lisäksi katossakin, jolla sauna tuuletetaan lopuksi saunomisen jälkeen, mutta se pidetään saunottaessa kokonaan kiinni.
Useimmissa puulämmitteisissä kiukaissa palamisen vaatima korvausilma tulee löylyhuoneesta, ja sitä poistuu niin paljon että ilman vaihtuvuus on palamisen aikana paljon suurempaa kuin hyvän ilmanlaadun ylläpitäminen vaatisi. Eri saunoista löytyy silloinkin olennaisia eroja siinä miten paljon sisäilma vaihtuu saunomisen aikana, ja miten hyvin saunan saa tuuletettua saunomisen jälkeen.
Kunnollisessa puulämmitteisessä kiukaassa liekin lämpötila on niin pieni, että puissa oleva pöly ei syty palamaan eikä käryä. Puista syntyvä kärykin on niin vähäistä että sen haistavat vain naapuritontin omistajat.
Kertalammitteisessä saunassa kivet hehkuvat punaisina lämmityksen loppuvaiheessa ennenkuin heitetään häkälöylyt jonka jälkeen pellit suljetaan ennen saunomista.
Savusaunassa ei meinaa saada henkeä ja silmiä kirvelee hitokseen. Kenenköhän höpelön keksintö oli jättää savupiippu asentamatta?