Asiantuntijat sanovat että huivi/kangas/kaulus viruksen saaneen naaman edessä ei suojaa muita tartunnalta eli sitä on ihan turha käyttää.
Oma käsitykseni on että jos virusta sairastavan suusta tai nenästä lentää pisaroita ympäristöön niin jonkun verran tavallinen kangaskin pisaran leviämistä jarruttaa. Siis ihan maalaisjärjellä ajateltuna. Eikö vesipisara etene nopeamin ja tehokkaammin ilmassa kuin kankaassa?
Sitten on ihan toinen asia että kangashuivi ei riitä täydelliseen suojaan. Yritän vain sanoa että eikö huivikin ole parempi kuin ei mitään jos ei ole oikeaa suojaa saatavilla.
Joku fyysikko (ei lääkäri, mikrobiologi ym) sanokoon jotain tästä.
Oma käsitykseni on että jos virusta sairastavan suusta tai nenästä lentää pisaroita ympäristöön niin jonkun verran tavallinen kangaskin pisaran leviämistä jarruttaa. Siis ihan maalaisjärjellä ajateltuna. Eikö vesipisara etene nopeamin ja tehokkaammin ilmassa kuin kankaassa?
Sitten on ihan toinen asia että kangashuivi ei riitä täydelliseen suojaan. Yritän vain sanoa että eikö huivikin ole parempi kuin ei mitään jos ei ole oikeaa suojaa saatavilla.
Joku fyysikko (ei lääkäri, mikrobiologi ym) sanokoon jotain tästä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aivan sama mikä rätti kyllä se pisara pysäyttää. Niinhän ne tuaregitkin Afrikassa suojaa päätään hiekkamyrskyiltä.
Normaalihengityksessä tulee vain vesihöyryä. Jos mukana tulee viruksia, ne ovat niin hienojakoisina aerosoleina, että tulevat kankaan läpi. Yskiessä tulee pisaroita, jotka tarttuvat kankaaseen. Ja myös hyvin raskaassa hengityksestä, kuten hiihtäjien naamalta näkee.
Osa kankaista on hyvin harvalankaisia. Valopaistaa ”läpi” herkästi. Mitä tiheämpi sitä parempi, luulisin.
Jos harvalankaisia kankaita laittaa päällekkäin monta, on siellä kuitenkin niin suuret välimatkat lankojen välillä että aivastus suojaimessa pakostakin lennättää kankaiden läpi viruksia. Jos kankaita olisi riittävän paljon, maski voisi painaa kiloja eikä olisi enää edes käyttökelpoinen. Missä menee raja, en tiedä, mutta luulen että ilman yskintää ja aivastuksia tiheä kangas kertaköyttöisenä ja pestävänä parempi kuin ei mitään.
Ajattelen siten että jos terve hoitsu menee terveen vanhuksen kotiin kangasmaskilla, sellainen puuvillainen ja tiheä, tekee hoitsutyöt ja palaa autolleen, tulee kangasmaski laittaa pestäviin. Hoitsun on myös hyvä ohjeistaa vanhusta hygieniassa. Hoitsu voi tehostaa suojaansa käyttämällä käsidesiä ja suojahanskoja, ja vanhusten kotia siivoavat voivat hoitaa pintojen pesun ja desinfioinnin. Aina autolle palatessaan käsineet roskiin. Kun menee seuraavan vanhuksen luo, käsidesi, uudet ja pestyt suojaimet ja ovikello.
Päivän päätteeksi jonkun on pestävä kangasmaskit 90 asteessa ja kuivattava hyvin, jotta seuraava voi käyttää niitä uudelleen. Jos ette ole käyttäneet toisten alusvaatteita 90 asteen pesun jälkeen koskaan, koska pelkäätte vieraita asioita, ehkä kangassuojaimet voi jakaa henkilökeskeisesti.
Toinen ja parempi on hoitaa pesu ja kuivaus niin hyvin että VTT:n tutkimuksissa päästään tiedollisesti riittävän puhtaaseen tulokseen, jolloin oikea informaatio pitäisi liennyttää käyttäjien huolet. Jos sekään ei auta, täytyy käyttäjien tarkistaa oma lääkitys ja tarve mielenterveyspalveluille.
Jos korona alkaa laantua, voisi ajatella, että ensi kesänä yleisötilaisuuksissa ovat kangasmaskit pakollisia. Järjestäjät voisivat tarjota niitä sisääntuleville ja tilaisuuden jälkeen puhdistaa ne kuumapesussa. Jos järjestäjän maski ei kelpaa, on oltava oma maski.
1) Kuinka kauan kangasta olisi pidettävä kiehuvassa vedessä että kaikki kankaassa olevat koronavirukset tuhoutuisivat?
2) Saavutetaanko virusten tuhoutuminen kankaassa nopeammin jos se laitetaan kuivana kuumaan uuniin, ja miten tarvittava aika uunissa riippuu uunin lämpötilasta?
Tuhoutuvatko virukset siis 100 asteisessä vedessä nopeammin vai hitaammin kuin 100 asteisessa kuivassa ilmassa, ja onko kyse vain lämmönjohtumisnopeuksien erosta, vai vaikuttaako kosteustaso suoraan viruksen tuhoutumisominaisuuksiin kuumassa?
Jokin taho lienee testannut koronavirusten tuhoutuvuutta ja osaa vastata, mutta löytäisiköhän täällä joku linkin sellaiseen tutkimustulokseen, josta vastaus näihin kysymyksiin selviää. Jokin syy lienee siihenkin että VTT:n ja kumppaneiden kontissa koronan tuhoamiseen käytetään vetyperoksidia eikä lämpöä. Onko syy puhdistuksen nopeus, vaiko sittenkin luotettavuus? Paljonko vetyperoksidin käyttö maksaa suhteessa kuumennukseen, onko sillä mitään osuutta menetelmän valinnassa?
Työterveyslaitos neuvoo, että pesu koneessa 90 asteessa tai 5 min keitto astiassa, jossa hieman pesuainetta.
https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ukk-itsetehdyt-kasvomaskit
Täysin asiallinen vastaus poistettiin muka sääntöjen vastaisena.
Hakekaa siis ihan itse kyseisen lehtiartikkelin vastaus aiheeseen hakukoneella netista hakusanoilla :"how to clean fabric coronavirus face mask".
Siitä löytyy sekä uunissa kuumennukseen että vesipesuun tarvittavia lämpötiloja ja aikoja koronaviruksen tuhoamiseksi maskeista.
Maski kestäisi pidempään jos vain kuumentaisi sen kuumassa ilmassa joka tuhoaa viruksen, eikä laittaisi sitä veteen.
Jos+++99+%+viruksista+jää+monikerroksiseen+ehjään+kankaaseen,+niin+se+on+parempi+kuin+ei+mitään.+Virusten+lukumäärä+vaikuttaa+tartunnan+vakavuuteen.
Niin, ja nekin virukset jotka pääsee läpi eivät etene maskin läpi päästyään esim aivastuksen nopeudella, vaan todella hitaasti, jolloin muutaman metrin välimatka muihin ihmisiin riittää, siis sellainen mikä onnistuu myös käytännössä vaikkapa ruokakaupassa.
Sen jälkeen toki virukset etenevät ilmavirran mukana ilman ylärajaa kuljetulle matkalle, eli vaikkapa kilometrien päähän. Mutta aikaa siihen kuluu, jolloin koronavirukset voivat esim auringon UV:n vaikutuksesta muuttua tartuttamiskyvyttömiksi menetettyään kuorensa. Sisätiloissa ei toivottavasti yleensä ole kilometrien välimatkoja, mutkikkaita etenemismatkoja kylläkin.
Yksinkertaisenkin kangassuojan käyttötehoa pystyisi helposti parantamaan lisäämällä suojan alle irrallinen kertakäyttöinen palanen tiiviimpää materiaalia, jonka tehtävänä olisi siepata uloshengitettävän ilman kronavirukset.
Ihmettelen vain miksi tämäntapaisia ratkaisuja ei ole tullut käytäntöön, ainakaan minun tietojen mukaan.