Luovuuden anatomia

Aihe on niin laaja, että siitä voi kirjoittaa useammankin kirjan. Lyhyesti sanottuna luovuus on kyky nähdä asioita ja ilmiöitä syvältä ja laajalta, sekä nähdä niiden välillä yhteyksiä, jotka yhdistämällä voidaan muotoilla esimerkiksi hyödyiksi, joka sekin luovassa prosessissa on oleellinen vaikutin, joka edesauttaa kehitystä, siinä missä virheistäkin oppiminen. Luovuudelle ominaisia asioita ovat esimerkiksi toimivuus, helppous, tehokkuus, edullisuus, omaperäisyys, kekseliäisyys jne. Luovuus edellyttää oppimista, tuntemusta, uteliaisuutta, älykkyyttä, terveitä elämäntapoja, aktiivista luonnetta, hereillä olemista, motivoituneisuutta jne.

Kekseliäät ihmiset näyttävät usein olevan erittäin uteiliaita ja kiinnostuneita alansa ilmiöistä.

Eli vaikuttaa oleva niin, että he ensin tankkaavat erittäin paljon jo olemassa olevaa tietoa päähänsä, ja se kun siellä aikansa muhii, vanhat ideat yhdistyy uusilla tavoilla, josta syntyy jotakin uutta.

Luovan prosessin lopputuloksena syntyy jotain uutta. Toisin sanoen, luova ihminen tekee ensimmäisenä maailmanhistoriassa jotain sellaista, jota kukaan ei ole koskaan aikaisemmin maailmassa tehnyt, esim. tieteellinen keksintö. Tuotoksen tulee siis olla jotain sellaista jota ei ollut maailmassa ennen ko. tuotosta, ja sen täytyy olla merkityksellinen (liittyä reaalimaailmaan), toimia moitteettomasti, jotta luova tuotos voisi olla hyödyllinen.

Todellinen luovuus on todella harvinaista ja jos luovuuden määrää mitattaisiin, sitä voitaisiin kuvata voimakkaasti oikealle vinoilla tiheysjakaumalla, kuten log-normaalijakaumalla, mikä tarkoittaa että on paljon ihmisiä joilla luovuus on olematonta ja ainoastaan muutama ihminen siellä täällä, joka kykenee tosiasialliseen luovuuteen.

Luovuuden ennakkoehto on flow-tila, jossa ihmisen kognitiivinen suorituskyky on optimaalinen. Lisäksi luovuus vaati paljon innostusta, äärimmäisen paljon intuitiota, loistavaa keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä, askeettimaisuutta, jne.

Selibaatti on äärimmäisen tärkeä osa luovuutta, ts. sanoen luova ihminen pystyy pitämään ajatukset yläpäässä, eikä ajatus harhaudu alapäähän lainkaan. Esim. merkittävin tieteellinen keksijä I. Newton eli elämänsä selibaatissa ja historian paras yleiskeksijä N. Tesla eli elämänsä selibaatissa.

Korkeatasoinen luovuus ei edellytä erittäin korkeaa älykkyysosamäärä, esim. Newtonin IQ oli parhaiden arvioiden mukaan 130 ja Einsteinin IQ parhaiden arvioiden mukaan 120.

Jokainen ihminen ei ole luova. Vain harvat ihmiset ovat luovia.