Kaukoputkista

Kiikareiden jälkeen tekisi mieli hankkia jonkinlainen, aloittelevalle harrastelijalle soveltuva peruskaukoputki. Astronetistä olen kahlannut putkenvalinta- ja keskustelupaltasivut lävitse, mutta en päässyt niiden perusteella muodostamaan hyvää käsitystä tarvitsemastani putkesta.

Tässä jotain tietoja putken käytöstä

- Pitää olla helposti mukana kuljetettava
- Katselen pääasiassa tähtiä ja planeettoja
- Valokuvausta en harrasta
- Katselupaikalla lievää valosaastetta
- lintubongailu saattaisi tulla kysymykseen, mutta sillä on hyvin vähän painoarvoa valinnassani
- Hintaluokka max. 500e myöhemmin voin täydentää putkea hankkimalla okulaareja ym.


En ole selvittelyistäni huolimatta päässyt käsitykseen esimerkiksi linssi- ja peilikaukoputken eroista. Minkalaiseen katseluun ne soveltuvat parhaiten. Näitä putkityyppejäkin oli niin paljon. Voitteko ystävällisesti hieman auttaa ja selvittää putkien eroja.

Entäs seurantaominaisuus? Onko putkea hankala käyttää ilman seurantaa?

Olen paikallisen tähtiyhdistyksen jäsenenä ja olin läsnä TAL 1 putkiesittelyssä. Se vaikutti ainakin näin amatööristä hieman hankalalta.
32730
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kun kerran jo olet URSA:n jäsen, tiedät varmaan järjestön julkaisemat kaukoputkia käsittelevät kirjat. Kannattaa myös suoraan kysellä muiden tähtiharrastajien kokemuksia.

Äänestä

on selkeästi ilmoitettu Astronetti.comissa. Planeettoja ja kuuta jos tiirailet, niin linssiputki on parempi. Tähdet, sumut, galaksit ym syvän taivaan kohteet on parempi tiirailla peilillä, koska samalla rahalla saa huomattavasti isommalla halkaisijalla olevan putken; isoa halkaisijaa tarvitaan ( väh. 200 mm) jotta saadaan himmeitä kohteita näkyviin. Peilillä voi tietysti tiirailla myös planeettoja kuita ja aurinkoakin (täysaukkosuotimella tietysti!).

Lintubongailuun itse ostaisin aivan oman pienen ja näppärän putken, tähtiputket ovat liian rajuja ko. tarkoitukseen tarvitsevat kääntöprisman.

Ekvatoriaalinen jalusta (kuten TAL-1:ssä) on aloittelijalle hankala pystyttää ja vaatii opastusta sekä harjoittelua, jotta saa jalustasta kaiken hyödyn irti(seuranta yhtä akselia kääntämällä). Ekvatoriaalinen seuranta on välttämätön valokuvauksessa (pitkät valoitusajat).

Dobson (joka on esim. Ursan myymässä 200/1200 Skylinerissa, 490 euroa) on helppo pystyttää; jalusta maahan ja putki siihen ja havannointi voi alkaa. Tässä tarvitsee kääntää kahden akselin suhteen jotta voi kohdetta seurata, mutta tämä on helppoa kunhan vain pitää silmän kiinni okulaarissa siirron aikana eikä hukkaa kohdetta. Dobsoniin saa myös jälkikäteen ostettua/tehtyä itse ekvatoriaalisen jalustan.

Äänestä

Aloitin oman tähtiharrastukseni uudelleen 25 vuoden tauon jälkeen alkuvuodesta, ja olin samantyyppisessä valintatilanteessa putken hankinnan suhteen. Itselläni tärkeinpänä kriteerinä oli putken helppo kuljetettavuus / siirrettävyys ja kohteinani ovat lähinnä planeetat ja kuu. Kesällä ajattelin käyttää putkea lintubongaukseen. Päädyin lopulta hankkimaan Ursan ja Villen Kellon markkinoiman pienen Sky-Watcher SkyMax 102 putken (peili 102 mm, polttoväli 1300 mm ja tyyppi Maksutov-Cassegrain), ja olen ollut hankintaani tyytyväinen. Pienet linssiputket olivat myös vaihtoehtoina, mutta jotenkin ihastuin tähän Maksutoviin putkeen sen pienen koon takia. Jalusta on kuitenkin se eniten tilaa vievä osa tässäkin putkessa, joten siihen kannattaa varautua kuljetustapoja miettiessä.

Putkeani ja jalustaa on helppo siirtää ja kuljettaa, painoa on n. 12 kiloa kaikkineen. Pelkkä putki painaa pari kiloa, ja se on vain n. 30 cm pitkä. Putkessa on tavallinen 1/4 tuuman kamerakierre, joten ajattelin ostaa kesäksi halvan kamerajalustan ja tiirata sillä lintuja. Kamerajalusta on paljon kevyempi liikutella ja käyttökelpoisempi maakatseluun, kuin painava ekvatoriaalinen tähtijalusta.

Putki on laadultaan aloittelijalle riittävää tasoa, ja EQ-2 jalusta on kokemusteni mukaan riittävän tukeva. Kuun ja planeettojen lisäksi tähtijoukot ovat vaikuttavan näköisiä kohteita tällä pienelläkin putkella. Tähtisumut ovat olleet jonkinlainen pettymys, sillä Orionin M42 lukuunottamatta ne näyttävät himmeiltä likatahroilta taivaalla. Sellaisilta ne käsittääkseni näyttävät silmällä tarkasteltuna oli putki mikä tahansa.

Seuranta-asiaa pohdin itsekin kun en ollut kunnon putkea ikinä käyttänyt, mutta se ei ole ollut mikään ongelma. Seurantamoottoria ei tarvita jos et valokuvaa, vaan käsinseuranta onnistuu helposti. Jalusta ja putki pitää vain ensin saada suunnilleen osoittamaan pohjoista taivaannapaa eli lähelle pohjantähteä, niin seuranta onnistuu sen jälkeen pääosin toista säätöpyörää kääntämällä. 52 x suurennoksella tähti liikkuu n. 2,5 minuutissa ulos kuvasta ja 130 x suurennoksella hieman alle minuutissa. Sitten vain ruuvaa hienosäädöillä tähden taas kuvan toiseen reunaan ja katselee rauhassa kun se liikkuu okulaarin poikki.

Sky-Max 102 putken hinta on 335 euroa Villen Kellossa ja 410 euroa Ursassa. Sama putki hieman isompana on Sky-Max 127 (peili 127 mm , polttoväli 1500 mm) ja se on varustettu myös paremmalla jalustalla. Sille tulee hintaa 500-550 euroa em. ostopaikasta riippuen. Tätä Sky-Max 127:aa ei saa kiinni kamerajalustaan, joten jätin sen hankkimatta. Näitä Sky-Watcher putkia on myös ollut säännöllisesti myynnissä käytettynä Astronetissä ja Ursan myyntipalstalla, kannattaa seurata tilannetta varsinkin nyt kun pimeä kausi alkaa lähestyä loppuaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


MattiT kirjoitti:

Kiikareiden jälkeen tekisi mieli hankkia jonkinlainen, aloittelevalle harrastelijalle soveltuva peruskaukoputki. Astronetistä olen kahlannut putkenvalinta- ja keskustelupaltasivut lävitse, mutta en päässyt niiden perusteella muodostamaan hyvää käsitystä tarvitsemastani putkesta.

Tässä jotain tietoja putken käytöstä

- Pitää olla helposti mukana kuljetettava
- Katselen pääasiassa tähtiä ja planeettoja
- Valokuvausta en harrasta
- Katselupaikalla lievää valosaastetta
- lintubongailu saattaisi tulla kysymykseen, mutta sillä on hyvin vähän painoarvoa valinnassani
- Hintaluokka max. 500e myöhemmin voin täydentää putkea hankkimalla okulaareja ym.


En ole selvittelyistäni huolimatta päässyt käsitykseen esimerkiksi linssi- ja peilikaukoputken eroista. Minkalaiseen katseluun ne soveltuvat parhaiten. Näitä putkityyppejäkin oli niin paljon. Voitteko ystävällisesti hieman auttaa ja selvittää putkien eroja.

Entäs seurantaominaisuus? Onko putkea hankala käyttää ilman seurantaa?

Olen paikallisen tähtiyhdistyksen jäsenenä ja olin läsnä TAL 1 putkiesittelyssä. Se vaikutti ainakin näin amatööristä hieman hankalalta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu