Kaikki aine koostuu atomeista. Atomissa on ydin jota kiertää joukko elektroneja. Ytimellä on positiivinen varaus, elektronilla negatiivinen. Kun elektroni putoaa ulommalta nuorelta alemmalle, atomi säteilee valoa. Elektroni voi nousta sisemmältä nuorelta ulommalle, kun atomi absorboi valoa. Ydin koostuu neutroneista ja protoneista. Neutroni lla ei ole sähkövarausta, protonin varaus on 1. Elektronin varaus on - 1. Protoni ja elektroni ovat stabiileja, mutta neutroni voi hajota, jos se irtautuu ytimestä. Tällöin se hajoaa protoniksi ja elektroniksi, puoliintumisaika 9 minuuttia. Ydin on joko stabiili, tai se lähettää gammasäteilyä, eli on aktiivinen. Jos se on aktiivinen, se voi olla elektronikaappaaja tai beta-miinus - säteilijä. Beta-miinus on sama kuin elektroni. Elektronikaappaaja kaappaa yhden sisäelektronin ytimeen, jolloin atomin järjestysluku laskee yhdellä, mutta massaluku pysyy samana. Beta miinus säteilijällä atomin järjestysluku nousee yhdellä, ja massaluku pysyy samana. Lisäksi aktiivinen ydin voi hajota fissiolla, jolloin ydin hajoaa kahtia.
Atomi-ja ydinfysiikka lyhyesti
Anonyymi
10153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei pidä paikkaansa.
Kaikki aine koostuu toivoryynäsen tämän hetken tietämyksen mukaan kvarkeista ja leptoneista. Myös nuo sinun mainitsemasi atomit koostuvat kvarkeista ja leptoneista.
Itse asiassa Richard Feynman piti fysiikan tärkeimpänä havaintona seuraavaa: "Aine koostuu atomeista".
Jos mennään atomin pienempiin rakenneosiin, ei käsitellä enää tiettyä ainetta. Atomi on jokaiselle aineelle juurikin se, joka määrittelee alkuaineen ja erottaa sen kaikista muista alkuaineista.
Saivartelultahan tuo saattaa kuulostaa, mutta rajaus on järkevä.
Tiiliseinä koostuu tiilistä.
Massa on energiaa ( m=E/c^2), mutta energia ei ole välttämättä massaa ( esim. fotoni).
Esim. alkeishiukkasena pidetty elektroni voi ilmetä massallisena hiukkasena mutta myöskin massattomana gammakvanttina (annihilaation jälkeen).
Eletroni yksin on aina massallinen hiukkanen eli ei voi muuttua massattomaksi.
Jos tapahtuu annihilaatio eli elektroni törmää antielektroniin eli positroniin sopivalla tavalla niin sitten molemmat muuttuvat vastakkaisiin suuntiin lentäviksi fotoneiksi.
Jos täytät sisältä peiliseinäisen laatikon fotoneilla niin kyseisten fotonien energia näkyy laatikon massana. Sama massana näkyminen koskee esimerkiksi sähkö- ja magneettikenttiin sitoutunutta energiaa.
Fotonilla+on+energiaa,+mutta+sanotaan,+että+se+on+massaton+(neutriinolla+lienee+hitunen+massaa).+Fotonin+E+=+h+f.+Voidaan+tietysti+sanoa,+että+fotonin+m+=+E/c^2+=+h+f/c^2.+Painovoima+vaikuttaa+myös+fotoniin.+Siinä+mielessä+voidaan+sanoa,+että+silläkin+on+"massa".
Pitkähkö selvitys aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Mass–energy_equivalence
Kopioi linkin palaset tai etsi sivu googlettamalla hakusanoilla
wikipedia mass energy equivalence
https://en.wikipedia.org/wiki/Mass-energy_equivalence
Tuossa linkki korjattuna. Wikipediassa näköjään toimii väliviivan sijaan myös miinusmerkki eli voi vaihtaa tuon pitkän viivan lyhyeksi. S24:ssä pitkä viiva hajottaa linkin aivan samalla lailla kuin ääkkösetkin.
Kiitti !
"Massless particles have zero rest mass. Their relativistic mass is simply their relativistic energy, divided by c2,
This is because the photon is massless—the rest mass of a photon is zero".
Fotonin lepomassa kuulostaa hassulta. Toisaalta mm. professori Jukka Maalampi on todennut, että termi "liikemassa joutaa roskikseen".