Vaikka kuoleman jälkeen ei olisi elämää

Miten nuo ovat riippuvaisia toisistaan?

Täällä ei ole ufoasiantuntijoita, joten ajanhukkaa kysellä idioottimaisia asioita järki-ihmisiltä.

Lue Fred Adamsin Elämää multiversumissa.
On eri Adams, joka kirjoitti kuuluisan viisiosaisen trilogian Linnunradan käsikirja liftareille. Eikä myöskään ole se Adams, joka kirjoitti esimerkiksi hienon fantasiaromaanin Shardik.

Ei tiedetä. Mutta multiversumihössötys on luultavasti vain matemaattista hölynpölyä. Matematiikassa on paljon hölynpölyä.

-mistä tämmönen kuoleman jälkeinen elämä on tullu.
-mut voihan sitä syntyä uudestaan, mut ei kuitenkaan muista mitään aikasemmasta elämästä.
-mistä näitä tietää. En tajuu ees tätä universumia, missä elän. Eihän tää oikeesti voi olla totta.

Kysymys johtaa spekulatiiviseen vastaukseen, koska ei ole havaintoja toisista maailmankaikkeuksista, jotka yksiselitteisesti tukisivat jotain olemassaolevas teoriaa tai hypoteesia asiasta. Se mikä on yhteistä monelle teorioista on se, että multiverisumin sisältämät useat maailmankaikkeudet eivät voi olla yhteydessä toisiinsa tai vuorovaikutuksessa keskenään, joka sulkee pois kutakuinkin kaikki mahdollisuudet havaintoon. Toiset lähtevät ajatuksesta, että maailmankaikkeus synnyttää toisia maailmankaikkeuksia, jolloin jonkinmoinen yhteys on oltava, tai toisten mukaan samanlaisella mekaniikkaa kokoajan syntyy lisää uusia, josta siitäkin voi jäädä jälkiä. Joissain on vaatimuksena se, että ulottuvuuksia täytyy olla vähintään viisi. Harmi vaan, jos viides ulottuvuus on havaintokyvyn ulkopuolella. Jännästi kuitenkin määritelmä siitä, että eri maailmankaikkeudet eivät voi vuorovaikutus täyttyy meidän omassakin maailmankaikkeudessa. Suurin osa on meidän havaintokyvyn ulkopuolella. Niin kutsuttu näkyvä maailmankaikkeus on todennäköisesti vain pieni osa kokonaisuutta. Joten oman maailmankaikkeudenkin sisään voi piirtää kuplia, jotka eivät vuorovaikuta keskenään.
Toinen spekulatiiviseen asia on kuoleman jälkeinen elämä joka sekin on jotain jota ei voi havainnoida. Joten ei voi varmuudella sanoa onko niin vai näin.
Molemmat asiat ovat saaneet reippaasti kritiikkiä osakseen.
Asioita ei tyypillisesti liitetä toisiinsa.

Kaikki on mahdollista. Itse olen nähnyt kuolleen kärpäsen heräävän henkiin. Missä se oli sen väliajan sitä en tiedä. Kärpänen ei osaa kommunikoida ihmisen kanssa. Ainakaan vielä.

Yksi ainoa maailmankaikkeus on mahdollista, mutta on myös mahdollista, että on tapahtunut useampia samanlaisia ilmiöitä. Asiaan alkaa löytymään järkeä hylkäämällä BB-teorian osittain, eli että myös tila olisi syntynyt ko. ilmiössä. Ts. universumimme on saanut alkunsa jo olemassa olevassa tilassa, avaruudessa. Se on paljon helpompi ymmärtää kuin se, että ensin ei ollut mitään, sitten ei missään syntyi ei mistään jotain, joka ei mistään ei missään olisi luonut sekä tilan että aineen. Tässä samassa tilassa voi siis olla tapahtunut gaziljoonien vuosien ajan bb-ilmiöitä, jotka luovat laajenevia ja harvenevia universumeja. Gaziljoonan vuoden kuluttua meidän universumimme on laajentunut niin suureksi ja harvaksi, että siinä gravitaation vaikutuksesta tapahtuneet kasautumat (esim. galaksit) on jo niin hajallaan, ettei enää voida puhua yhdestä yhtenäisestä universumista, ja lisäksi, mikäli on muitakin bb-universumeja, niissä muodostuneet kasautumat saattaa kohdata. On myös mahdollista, että bb-ilmiöitä on tapahtunut niin käsittämättömän julmetun paljon ja kauan, että universumeja on jo sekoittunut toisiinsa luoden niin suuren kokonaisuuden, ettei sen kokoa ihmisjärjellä pysty miettimään. Kaikki tämä on mahdollista yhdessä ainoassa, ehkä loputtomassa, tilassa. Meillä ihmisillä on vain se ongelma, että suljetussa mielessämme rakentuneet uniikit projektiot eivät välttämättä vastaa edes lähimainkaan sen ulkopuolella oleva todellisuutta.