Ensimmäisen purjeveneen valinta

Jos nyt olisin hankkimassa ensimmäistä venettä, ostaisin yhä B-32 veneen, mutta sillä syvemmällä lyijykölillä.

Ratti ja helposti yksin purjehdittava eivät ole ristiriitaisia vaatimuksia. Riippuu veneestä, heloituksesta ja autopilotista. Autopilotti puoltaa vahvasti rattia. Usein pinnaohjaukseen ei saa systeemipilottia, joka on aivan ehdoton yksinpurjehduksessa. Aina toimintavalmis napin painalluksella ja ohjaa hyvin. Samaa ei voi sanoa pinnapilotista.

Anonyymi kirjoitti:

Ratti ja helposti yksin purjehdittava eivät ole ristiriitaisia vaatimuksia. Riippuu veneestä, heloituksesta ja autopilotista. Autopilotti puoltaa vahvasti rattia. Usein pinnaohjaukseen ei saa systeemipilottia, joka on aivan ehdoton yksinpurjehduksessa. Aina toimintavalmis napin painalluksella ja ohjaa hyvin. Samaa ei voi sanoa pinnapilotista.

Lue lisää

Useimmiten pinnaohjaukseen saa systeemipilotin. Ja toisaalta pinnaohjauksen kanssa ei tarvitse autopilottia joka käänteessä, kuten rattiohjauksessa. Ja muutoinhan rattiohjauksessa ei ole mitään erityistä etua verrattuna pinnaan, molemmat yhtä hyviä, kunhan vene on alunperin jommalle kummalle suunniteltu.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmiten pinnaohjaukseen saa systeemipilotin. Ja toisaalta pinnaohjauksen kanssa ei tarvitse autopilottia joka käänteessä, kuten rattiohjauksessa. Ja muutoinhan rattiohjauksessa ei ole mitään erityistä etua verrattuna pinnaan, molemmat yhtä hyviä, kunhan vene on alunperin jommalle kummalle suunniteltu.

Lue lisää

Itselläni on rattiohjaus nykyisessä ja kaksi edellistä oli pinnalla. Kummassakaan pinnaohjatussa ei olisi ollut tilaa kannen alla pinnaohjaukselle eli akselia ei ollut esillä. Kaikilla kolmella olen purjehtinut lukuisia kertoja yksin. Tällä nykyisellä se on kaikista helpointa, vaikka vene on selkeästi suurin.

Riippuu paljon veneestä miten paljon tarvitsee ohjata. Nykyisessä veneessä voi lukita ratin ja vene menee suoraan minuutteja. Ennen ei tarvinnut edes lukita, mutta vaihdoin laakerit rullalaakereiksi. Pieni ero tuntumassa, mutta seurauksena ratti ei enää pysy suorassa lukitsematta.

2000-luvun 32-36 -jalkaiseen tai ainakin 34-36 -jalkaiseen ottaisin ehdottomasti ratin. Noissa on tilaa sille ja nykyisissä veneissä voimat tulevat jo ikävän suuriksi pinnalla, kun peräsimet ovat syviä ja tehokkaita ja runkomuodot muuttuneet. Siis lähinnä avotuulilla. Pinna pitää tehdä epäkäytännölisen pitkäksi ja harvaan 2000-luvulla suunniteltuun 34-36 -jalkaiseen edes saa pinnaa, vaikka vene olisi suunniteltu kilpailu- tai jopa pienellä miehistöllä kilpailukäyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Ratti ja helposti yksin purjehdittava eivät ole ristiriitaisia vaatimuksia. Riippuu veneestä, heloituksesta ja autopilotista. Autopilotti puoltaa vahvasti rattia. Usein pinnaohjaukseen ei saa systeemipilottia, joka on aivan ehdoton yksinpurjehduksessa. Aina toimintavalmis napin painalluksella ja ohjaa hyvin. Samaa ei voi sanoa pinnapilotista.

Lue lisää

Kyllä pinnaveneeseen järjestelmäpilotin saa; sekä Raymarine että Simrad edeltäjineen tarjonneet vaihtoehdon vaikka kuinka kauan. Maksaa toki järjestelmäpilotin verran, eli nämä rimpula pinnapilotit selvästi halvempia.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on rattiohjaus nykyisessä ja kaksi edellistä oli pinnalla. Kummassakaan pinnaohjatussa ei olisi ollut tilaa kannen alla pinnaohjaukselle eli akselia ei ollut esillä. Kaikilla kolmella olen purjehtinut lukuisia kertoja yksin. Tällä nykyisellä se on kaikista helpointa, vaikka vene on selkeästi suurin.

Riippuu paljon veneestä miten paljon tarvitsee ohjata. Nykyisessä veneessä voi lukita ratin ja vene menee suoraan minuutteja. Ennen ei tarvinnut edes lukita, mutta vaihdoin laakerit rullalaakereiksi. Pieni ero tuntumassa, mutta seurauksena ratti ei enää pysy suorassa lukitsematta.

2000-luvun 32-36 -jalkaiseen tai ainakin 34-36 -jalkaiseen ottaisin ehdottomasti ratin. Noissa on tilaa sille ja nykyisissä veneissä voimat tulevat jo ikävän suuriksi pinnalla, kun peräsimet ovat syviä ja tehokkaita ja runkomuodot muuttuneet. Siis lähinnä avotuulilla. Pinna pitää tehdä epäkäytännölisen pitkäksi ja harvaan 2000-luvulla suunniteltuun 34-36 -jalkaiseen edes saa pinnaa, vaikka vene olisi suunniteltu kilpailu- tai jopa pienellä miehistöllä kilpailukäyttöön.

Lue lisää

Onhan noita pinnaveneitä tuossa kokoluokassa ainakin H-R:llä ja Linjetteinä. Syvä ja tehokas peräsin ei mitenkään korreloi pinnavoimien kanssa. Jo peräsimien lyhyt jänne ja ohut profiili vievät luonnostaan akselin hieman taaemmas, eli kevennystä tulee. Muutenkin uudemmat veneet ovat kevyempiä ohjattavia, varsinkin avotuulilla. Todella raskaita ovat pitkäköliset slöörillä.

Oma 34-jalkainen on ratilla. Sen istumalaatikko on niin lyhyt, ettei pinnaohjaus oikein toimisi. Mutta ratti ja levanki kyllä eristävät ruorimiehen varsin tehokkaasti omaan yksiöönsä. Silti aika kohtuullisesti yksin purjehdittavissa, vaikka siinä on barduunatkin. Systeemipilotti on kyllä selkeä apu ja pari vuotta sitten päivittynyt versio osaa tehdä käyttökelpoisesti vendan ja jiipinkin. Toisenlainen lay-out ja olisin vähintään yhtä tyytyväinen pinnaankin. Pinna ja ratti kun eivät ole vaihtoehtoja samaan istumalaatikkoon.

No sen arvasi, että menee nopeasti tuolla hinnalla. Lähes käyttämätön vene. Tuollaisia diilejä kannattaa kytätä, jos on venettä vailla.

Janbene

Veneessäni on ratti. Ohjaan melkein aina laidalla istuen, kuten tein pinnaveneellä. Usein ohjaan jalalla. Se on paljon helpompaa kuin oli pinnan kanssa, koska jalka ylttää helposti rattiin. Pinnan kanssa ohjasin jatkopinnalla ja piti siirtyä lähemmäksi, jotta jalka yltti pinnaan. Jatkopinnalla en osannut jalalla ohjata.

Pinnan köyttämistä käytin välillä. Ratinkin voisi köyttää, mutta se ei ole koskaan ollut tarpeen. Nopeampaa on vääntää ratin lukitusnupista. Oma vene menee hienosti suoraan ratti lukittuna. Rattiin voisi viritellä yksipuolisen narun kuten pinnaan viritin, mutta se ei ole ollut tarpeen.

Omassa veneessäni yletän ratilta fokan vinssille, ison skuuttiin, levankiin ja hekkiin. Falleihin ja muihin säätöihin en yltä. Tilanne olisi aivan sama tämän kokoluokan pinnaveneessä. Jo edellisessä 28-jalkaisessa falleille ei ylttänyt pinna jalkojen välissä. Jatkopinna jalkojen välissä yletti, mutta ei niin voinut juuri ohjata.

Ratti vs. pinna ei mielestäni ole lainkaan tärkeä valintakriteeri yksinpurjehtijalle. Sen sijaan alikokoisia ratteja (ei ylety laidallta) ainakin itse välttäisin. Samoin veneitä, joissa kriittiset trimmit ovat liian kaukana ohjauspaikalta. Siis lähinnä ison skuutti ja mahdollisesti levanki.

Anonyymi kirjoitti:

Veneessäni on ratti. Ohjaan melkein aina laidalla istuen, kuten tein pinnaveneellä. Usein ohjaan jalalla. Se on paljon helpompaa kuin oli pinnan kanssa, koska jalka ylttää helposti rattiin. Pinnan kanssa ohjasin jatkopinnalla ja piti siirtyä lähemmäksi, jotta jalka yltti pinnaan. Jatkopinnalla en osannut jalalla ohjata.

Pinnan köyttämistä käytin välillä. Ratinkin voisi köyttää, mutta se ei ole koskaan ollut tarpeen. Nopeampaa on vääntää ratin lukitusnupista. Oma vene menee hienosti suoraan ratti lukittuna. Rattiin voisi viritellä yksipuolisen narun kuten pinnaan viritin, mutta se ei ole ollut tarpeen.

Omassa veneessäni yletän ratilta fokan vinssille, ison skuuttiin, levankiin ja hekkiin. Falleihin ja muihin säätöihin en yltä. Tilanne olisi aivan sama tämän kokoluokan pinnaveneessä. Jo edellisessä 28-jalkaisessa falleille ei ylttänyt pinna jalkojen välissä. Jatkopinna jalkojen välissä yletti, mutta ei niin voinut juuri ohjata.

Ratti vs. pinna ei mielestäni ole lainkaan tärkeä valintakriteeri yksinpurjehtijalle. Sen sijaan alikokoisia ratteja (ei ylety laidallta) ainakin itse välttäisin. Samoin veneitä, joissa kriittiset trimmit ovat liian kaukana ohjauspaikalta. Siis lähinnä ison skuutti ja mahdollisesti levanki.

Lue lisää

Tuossa se lukee rivien välissä. Ratin pitää olla iso, jotta jonkinlainen ohjaustuntuma säilyisi ja siihen yltäisi laidalta. Ja se riittävän iso ratti sitten sulkee ohjaajan taakseen. Edellinen vene oli 30-jalkainen pinnaohjuksella ja siinä kyllä niin skuutit kuin fallitkin olivat hyvin pinnamiehen ulottuvilla. Enemmän tietysti kuin fallien, piti olla kikin ja cunninghamin olla käden ulottuvilla ja nehän ovat yleensä siinä kaikki samassa läjässä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa se lukee rivien välissä. Ratin pitää olla iso, jotta jonkinlainen ohjaustuntuma säilyisi ja siihen yltäisi laidalta. Ja se riittävän iso ratti sitten sulkee ohjaajan taakseen. Edellinen vene oli 30-jalkainen pinnaohjuksella ja siinä kyllä niin skuutit kuin fallitkin olivat hyvin pinnamiehen ulottuvilla. Enemmän tietysti kuin fallien, piti olla kikin ja cunninghamin olla käden ulottuvilla ja nehän ovat yleensä siinä kaikki samassa läjässä.

Lue lisää

Miten ratti voi sulkea taakseen, jos istun sen rinnalla, en takana?

Anonyymi kirjoitti:

Veneessäni on ratti. Ohjaan melkein aina laidalla istuen, kuten tein pinnaveneellä. Usein ohjaan jalalla. Se on paljon helpompaa kuin oli pinnan kanssa, koska jalka ylttää helposti rattiin. Pinnan kanssa ohjasin jatkopinnalla ja piti siirtyä lähemmäksi, jotta jalka yltti pinnaan. Jatkopinnalla en osannut jalalla ohjata.

Pinnan köyttämistä käytin välillä. Ratinkin voisi köyttää, mutta se ei ole koskaan ollut tarpeen. Nopeampaa on vääntää ratin lukitusnupista. Oma vene menee hienosti suoraan ratti lukittuna. Rattiin voisi viritellä yksipuolisen narun kuten pinnaan viritin, mutta se ei ole ollut tarpeen.

Omassa veneessäni yletän ratilta fokan vinssille, ison skuuttiin, levankiin ja hekkiin. Falleihin ja muihin säätöihin en yltä. Tilanne olisi aivan sama tämän kokoluokan pinnaveneessä. Jo edellisessä 28-jalkaisessa falleille ei ylttänyt pinna jalkojen välissä. Jatkopinna jalkojen välissä yletti, mutta ei niin voinut juuri ohjata.

Ratti vs. pinna ei mielestäni ole lainkaan tärkeä valintakriteeri yksinpurjehtijalle. Sen sijaan alikokoisia ratteja (ei ylety laidallta) ainakin itse välttäisin. Samoin veneitä, joissa kriittiset trimmit ovat liian kaukana ohjauspaikalta. Siis lähinnä ison skuutti ja mahdollisesti levanki.

Lue lisää

Mìnun veneessäni taas on suojaisa ja kapea avotila. Sen keskellä on pieni ruori, ehkä 50cm halkaisija. Siihen ylettyy joka paikalta, myös istuen avotilan laidalla tai fallien luota. Nykyiset isot ratit avotilan takaosassa aiheuttavat sen, että ruorimies joutuu istumaan takana, kaukana luukkutallista, jonka vieressä on yleensä tärkeitä säätöjä. Tuskin tuollaiseen vanhaan designiin silti palataan, se sopii huonosti nykyiseen muotokieleen.

Bossu kirjoitti:

Mìnun veneessäni taas on suojaisa ja kapea avotila. Sen keskellä on pieni ruori, ehkä 50cm halkaisija. Siihen ylettyy joka paikalta, myös istuen avotilan laidalla tai fallien luota. Nykyiset isot ratit avotilan takaosassa aiheuttavat sen, että ruorimies joutuu istumaan takana, kaukana luukkutallista, jonka vieressä on yleensä tärkeitä säätöjä. Tuskin tuollaiseen vanhaan designiin silti palataan, se sopii huonosti nykyiseen muotokieleen.

Lue lisää

Pitää olla kyllä todella kapea vene, jos 50 cm rattiin ylttää laidalta. Siis selkä kiinni kaidevaijereissa, josta näkee hyvin keulapurjeen ja eteen.

Tässä pienin S&S Swan alunperin ratilla. Näyttää olevan ehkä 75 cm ratti, johon ei yltä laidalta. Ruffin takaseinään on n. 2 m eli ei yleltä ohjaamaan. Eikä tuolla fallejakaan ole, vaan ne on maston ympäristössä.

Erinomaisen huono vene yksinpurjehdukseen tuon järjestelyn ja jättimäisen genuansa takia.

https://www.classicswan.org/swan_38.php

Rullia on turha väheksyä: katselepa vaikka Golden Globe Racen osallistujien virityksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Rullia on turha väheksyä: katselepa vaikka Golden Globe Racen osallistujien virityksiä.

Tapio Lehtisellä oli 11 purjetta mukana, joista kaikki eri kokoa. Valtameripurjehduksessa voit säätää purjeet ja sitten mennä vaikka muutaman päivän samaan suuntaan. Se on aivan eri harrastus, kuin saarien jatkuva väistely Suomen rannikolla. Myös vene oli aivan eri kaliberia, kuin mikään, millä kukaan sunnuntaikippari ajelee meidän satamissa. Tapiolle turvallisuus on se ykkösasia ja siksi ymmärrän todella hyvin, miksi hänellä oli muiden purjeiden lisäksi pari rullaa keulassa. Ei ehkä halunnut mennä sinne keulaan joka kelissä. Silti hänellä oli myös 4 spinaakkeria. Suomen rannikolla lyhyitä matkoja purjehtiva sunnuntaikippari voi aivan hyvin myös sen yhden keularullan omistamisen sijaan käyttää muutamaa eri jenniä, joista sitten aina jo satamassa valitsee sen keliin sopivan. Aika harvoin lyhyillä legeillä joutuu purjetta vaihtamaan kesken leikin. Ja aina voi Suomessa mennä johonkin lähisatamaan tekemään sen, jos ei keulaan uskalla mennä. Sen yhden ainoan rullan kanssa olet kuitenkin todella avuton.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää olla kyllä todella kapea vene, jos 50 cm rattiin ylttää laidalta. Siis selkä kiinni kaidevaijereissa, josta näkee hyvin keulapurjeen ja eteen.

Tässä pienin S&S Swan alunperin ratilla. Näyttää olevan ehkä 75 cm ratti, johon ei yltä laidalta. Ruffin takaseinään on n. 2 m eli ei yleltä ohjaamaan. Eikä tuolla fallejakaan ole, vaan ne on maston ympäristössä.

Erinomaisen huono vene yksinpurjehdukseen tuon järjestelyn ja jättimäisen genuansa takia.

https://www.classicswan.org/swan_38.php

Lue lisää

Vene on 3,2 metriä leveä ja 36 jalkaa pitkä. Nykyaikainen samanpituinen vene on varmaan suunnilleen 3,8 metriä leveä. Avotila on sen verran kapea ja syvä laatikko, että rattiin ulottuu myös laidalla istuessa. Sisällä laatikossa istuessa näkyvyys on huonompi kuin sen laidalla istuessa. Mutta siellä tulee istuttua huonossa kelissä, on paljon lämpimämpää eikä tule vettä naamaan, kun on doghouse suojaamassa. Laatikkoon kyllä mahtuu silti mukavasti aikuisia istumaan vastakkain. Se soveltuu mielestäni hyvin yksinpurjehdukseen, kun kaikki säädöt on ulottuvilla, mutta täysin erityyppinen kuin nykyajan laajat istumalaatikot. Suojaisuus oli hyödyksi esim. viikonloppuna melko kovatuulisella kryssillä Gullkronafjärdenillä. Istumalaatikossa pärjäsi ilman pipoa laidalla ei. Vähän tämänkaltainen istumalaatikko, mutta hiukan kapeampi ja lyhyempi ja ilman pöytää.

https://www.classic-charters.com/wp-content/uploads/2015/11/classic-sailing-yacht-puritan-helm-02.jpg

" Pinnaa voi ohjata jalalla, kädellä tai sen voi köyttää. "

Ruorinkin voi köyttää. Tai sitten lisätä akselille ruuvattavaa kitkaa (on valmiina useissa ruoripylväissä).

Bossu kirjoitti:

Vene on 3,2 metriä leveä ja 36 jalkaa pitkä. Nykyaikainen samanpituinen vene on varmaan suunnilleen 3,8 metriä leveä. Avotila on sen verran kapea ja syvä laatikko, että rattiin ulottuu myös laidalla istuessa. Sisällä laatikossa istuessa näkyvyys on huonompi kuin sen laidalla istuessa. Mutta siellä tulee istuttua huonossa kelissä, on paljon lämpimämpää eikä tule vettä naamaan, kun on doghouse suojaamassa. Laatikkoon kyllä mahtuu silti mukavasti aikuisia istumaan vastakkain. Se soveltuu mielestäni hyvin yksinpurjehdukseen, kun kaikki säädöt on ulottuvilla, mutta täysin erityyppinen kuin nykyajan laajat istumalaatikot. Suojaisuus oli hyödyksi esim. viikonloppuna melko kovatuulisella kryssillä Gullkronafjärdenillä. Istumalaatikossa pärjäsi ilman pipoa laidalla ei. Vähän tämänkaltainen istumalaatikko, mutta hiukan kapeampi ja lyhyempi ja ilman pöytää.

https://www.classic-charters.com/wp-content/uploads/2015/11/classic-sailing-yacht-puritan-helm-02.jpg

Lue lisää

Oma veneeni on mitoiltaan lähes identtinen 36 jalkaa ja reilut 3,2 m, vaikka on 2000- luvun suunnittelua. Ratti on suuruusluokkaa 1,5 m halkaisijaltaan ja ei voisi olla pienempi. 0,5 m halkaisijalla ei voisi mitenkään ohjata laidalta, tuskin metrilläkään.

Oma veneeni on kapeammasta päästä 2000-luvun veneitä, mutta ei 3,8 m sentään tyypillinen ole. Niin leveissä on kaksi rattia.

Vaikuttaa siltä että sivuston pitäjän rengit ovat oppineet tekemään uskottavampia aloituksia.
Hyvin tehtyä juontoa ei heti aleta tuomitsemaan trolliksi ja näin saadaan myös vakavasti asiaan suhtautuvia harrastajia mukaan.
Minäkin olen usein ihmetellyt aloittajien passiivista asennetta keskustelun edetessä.
Kuten sanottu - keskusteluun tarvitaan kysymyksen tai mielipiteen ilmaan heittäjäkin mukaan.
Bootmann

Anonyymi kirjoitti:

Vaikuttaa siltä että sivuston pitäjän rengit ovat oppineet tekemään uskottavampia aloituksia.
Hyvin tehtyä juontoa ei heti aleta tuomitsemaan trolliksi ja näin saadaan myös vakavasti asiaan suhtautuvia harrastajia mukaan.
Minäkin olen usein ihmetellyt aloittajien passiivista asennetta keskustelun edetessä.
Kuten sanottu - keskusteluun tarvitaan kysymyksen tai mielipiteen ilmaan heittäjäkin mukaan.
Bootmann

Lue lisää

Palsta meni lopullisesti pilalle, kun rekisteröitymättömille pakotettiin sama nimimerkki kaikille. Mistä sitä enää tietää kuka Anonyymeistä on aloittaja?

En käsitä tätä vainoharhaisuutta, että suuri osa aloituksista olisi palstan pitäjän tekemiä tai pyytämiä.

Anonyymi kirjoitti:

Palsta meni lopullisesti pilalle, kun rekisteröitymättömille pakotettiin sama nimimerkki kaikille. Mistä sitä enää tietää kuka Anonyymeistä on aloittaja?

En käsitä tätä vainoharhaisuutta, että suuri osa aloituksista olisi palstan pitäjän tekemiä tai pyytämiä.

Lue lisää

No ehkä tuo väite palstanpitäjän tekemistä aloituksista on liian voimakas. Tosiasia on kuitenkin, että monet aloitukset ovat todella tökeröitä.
On todella harvinaista löytää ketju, jossa aloittaja on aktiivisesti mukana. Kun täällä sellainen oli joku aika sitten, niin häirikkö tuli siihen antamaan aloittajan nimissä omia aivojensa sivutuotteita.
Minustakin se edellinen versio oli parempi, vaikka höppänät antoivat sinnekin oman panoksensa.
Voisimmehan alkaa käyttämään rekisteröityjä nimimerkkejämme, sillä useimmilla meistä varmaankin sellainen on.
Bootmann