Tehdäänkö ilmastonmuutoksella politiikkaa, miten on?
Onko tiede kuinka luotettavaa kun sitä voi virheiden jälkeen korjata?
Onko tiede kuinka luotettavaa kun sitä voi virheiden jälkeen korjata?
Tiede vs politiikka
Anonyymi
2167
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ilmastonlämpenemistiede on aina yhtä uskottavaa koska sen tuottamiseen tai omaksumiseen riittää vahva usko. Tiedolla ei ole mitään merkitystä.
Ihan varmasti ilmastonmuutoksella tehdään politiikkaa kun kyse on isoista rahoista ja elintasosta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Scientific_method
Tieteellinen menetelmä on toistaiseksi luotettavin ja paras tunnettu menetelmä hankkia luonnontieteellistä tietoa. Se on itsekorjaava siinä mielessä että toisin kuin uskonnoissa tieteessä ei ole absoluuttisia ja pysyviä totuuksia. Jos löytyy näyttöä siitä että joku teoria on virheellinen niin sitten se teoria falsifioidaan ja menettää arvonsa.
Poliittisten tai uskonnollisten ideologioiden osoittaminen kiistatta haitallisiksi ja virheellisiksi ei estä niitä olemasta käytössä ja aiheuttamasta haittaa esimerkiksi 70 vuoden ajan (kommunismi) tai 700 vuoden ajan (islam sen kulta-ajan jälkeen) tai 1400 vuoden ajan (kristinusko keskiaikaan asti).
Ei ehkä historiaa ja sen merkitystä nyt voi uudestaan kirjoittaa.Asut kirjoittaja kristityssä maassa etkä tiedä mitä se on sinulle tuonut.
Nääs aina on arvot joihin yhteiskunta täytyy nojata ja turha puhua länsimaisista arvoista tai liberaalidemokratiasta,jos sinulla ei ole edes yhtä yhteiskuntajärjestelmä tai filosofia minkä arvojen pohjalle yhteiskunnan pitäisi rakentaa.
Kaikkea lähes on kokeiltu ja voit lukea historiasta hedelmiä vaikkapa tieteen saralla.
Tuo tiede korjaa itseään on lause joka tarkoittaa että on tehty virheellisiä päätelmiä siis tiede ei ole mikään totuus joka paranee ajan vieriessä vaan ihmiset tekevät sitä ja päättelevät usein ideologiasta käsin jonka omaavat mikäli ei olla kokeellisen tieteen parissa.
Esimerkiksi surkastumat ihmisessä ,joita löytyy vanhoista oppikirjoista mielinmäärin ja on sanottu tieteen nimissä,mutta tosiasiassa tutkijan "kehitysopin uskovaisen" aivojen tuotosta eikä mitään tiedettä joka perustuu kokeelliseen tiedetutkimuksiin.
Kun tiede vääjäämättömästi kuitenkin aina jossain päin maailmaa kehittyy niin myös ns. Surkastumille löytyi funktioita ,joilla ei ole mitään tekemistä johonkin darwinistiseen olettamuksiin.
Olet ymmärtänyt asian hieman pieleen. Evoluutioteorian pohjalta juuri voidaan olettaa, että säilyneillä surkastumilla on useinkin jonkinlainen funktio, koska muuten niiden menettäminen kokonaan olisi ajan myötä todennäköistä.
Kyllähän tiede on yksi olennainen elämän osa-alue, joka vaikuttaa poliittiseen maailmaan luomalla poliittiselle päätökselle pohjaa. Tiede perustuu faktoihin, joskus vain faktoja ei ole riittästi. Mutta poliitikot katsovat asioita arvomaailmansa kautta, ja käyttävät demokratiassa korkeinta päätäntävaltaa. Ongelmalliseksi asian tekee se, että poliiittisten päättäjien "esimies" on äänestäjä, ja tiedemaailman ja äänestäjien enemmistön välillä on kuilu.
Tätä kuilua jotkut tieteen edustajat pyrkivät silloin tälöin kansanomaistamaan tulemalla alas "norsunluutorneistaan" ja pelkistämällä asioita niin, että tieteellinen tarkkuus kärsii. Tälläkin palstalla on nähty, että tällainen tulkitaan "oikeiden tiedeihmisten toimesta kerettiläisyydeksi", ja niinpä tekijät yleensä vetäytyvät pseudonyymin taakse.
Ilmastonmuutosta koskien tällainen kirja on ohenen kirja( www.bod.fi/s?k=soupfvjlkd1c ), josta lainaan tekstin, joka kuvaa tilannetta: "Niin sanotut ilmastoskeptikot saavat energiaa IPCC:n rakenteesta. IPCC on hallitusten välinen eli siis viime kädessä poliittinen elin. Niinpä sen keskiarvoista lähtevä tulkinta voi olla jonkin tutkijan mielestä jopa perustellusti virheellinen. Tieteen kannalta totta on vain todistettu asia, mutta arvopohjaisesti toimivien poliitikkojen on otettava myös todennäköisyydet ja riskit huomioon päätöksiä tehdessään, eikä IPCC:n raporteissa esitettyä kokonaisnäkemystä parempaakaan pohjaa päätöksille ole olemassa."
Kyllä se IPCC:n kantaa parempi pohja on olemassa, mutta kun se kielletään kiihkeästi, ja kieltäydytään sitä käyttämästä. Kun yksi oppinut, joka sen tuntee, kirjoitti siitä lehteen, tuli langoille niin paljon häiriköitä, että joutui muuttamaan puhelinnumeronsa salaisiksi.
Kun viimeksi sain häneen yhteyttä puhelimitse, hän oli perin juurin tymppääntynyt, kun valtavirtaa vastaan ei mahda mitään. Pelkkään solvausta sen esille tuomisesta täälläkin saa. Se tieto on kuitenkin varmaa laboratoriossa mitattua faktaa, jonka kuitenkin tuntee varsin pieni piiri ihmisiä, ellei nyt täältä joku ole oppinut. kun olen niitä asioita tänne kirjoittanut.
Tämä on todella kummallista aikaa, kun uskotaan, että nimeomaan tieteellinen teoria on tieteellinen totuus. Teoria on tieteen vahvistamaton näkemys asiata, eikä tieteellinen totuus.
Tieteellinen totuus siitä tulee vasta sitten, jos joku luotettavalla tutkimusmenetelmällä pystyy sen vahvistamaan, ja sama pystytään toistamaan myös muualla. Se on sitä todellista vertaisarviointia. Ei pelkkä toisen tutkijan mielipide ole vertaisarviointia.
" Teoria on tieteen vahvistamaton näkemys asiata, eikä tieteellinen totuus. "
Teoria on tieteellisen tiedon korkein kategoria. Tieteessä ei puhuta totuuksista, jos et sitten tarkoita ns. luonnonvakioita.
Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria taitaa olla maailman tarkimmin testattu teoria ja silti vain teoria. Yleinen suhtiskin on vain teoria, vaikka se on yli sadan vuoden ajan kuvannut makromaailmaa uskomattomalla tarkkuudella ikinä erehtymättä.
Samaa voidaan sanoa toisesta fysiikan kivijalasta, kvanttiteorioista, jotka yhdessä muodostavat hiukkasfysiikan standardimallin.
Sinun käistyksesi tieteestä ei ole validi.
"Teoria on tieteellisen tiedon korkein kategoria. Tieteessä ei puhuta totuuksista, jos et sitten tarkoita ns. luonnonvakioita.
Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria taitaa olla maailman tarkimmin testattu teoria ja silti vain teoria."
Saatttaahan olla niinkin että teoria ihmisen aiheuttamasta ilmastonlämpenemisestä on vielä paljon paremmin testattu teoria. Sen testaamiseen riittää pelkkä ajatuskoe tai oikeastaan vilkas mielikuvitus, ja ajatuuskokeiden tekijöistä ei ole puutetta.
Mutta sen kummemmin suhteellisuusteoria kuin kvanttiteoriakaan ei ole sellainen "lopullinen totuus", ettei niistä luovuttaisi, jos löydettäisiin esimerkiksi yksi yhtenäisteoria, joka yhdistäisi nämä kaksi.
Siinä on tieteen ja uskonnon tai aatteen ero.
Pelkkä ajatuskoe ei riitä teorian testaamiseen, mutta ajatuskoe toki sulkee räikeimmät loogiset virheet pois.
Lähtökohtaisesti luonnontieteissä teoriat on aina testattava käytännössä. Mitään teoriaa ei voi todistaa oikeaksi. Ainut asia mitä voi tehdä, on todistaa teoria vääräksi. Ja tätä tieteessä pyritään tekemään, todistamaan teorioita vääräksi. Eli tarkoitus on löytää vallitsevista teorioista heikkouksia ja todistaa niitä vääriksi.
Se teoria, mitä ei käytännön kokein pystytä todistamaan vääräksi, todennäköisesti on lähimpänä totuutta.
Ilmaston tutkimuksessa asiaa toki merkittävästi vaikeuttaa se, että kokeellista tutkimusta ilmastolla on huomattavasti vaikeampi tehdä kuin yksinkertaisemmissa ongemlissa.
Toki+täytyy+myös+muistaa+se,+millä+tarkkuudella+asioita+ennustetaan.
Tiede on prosessi, jolla hankitaan tietoa. Tiede lähtee siitä perusolettamuksesta, että asioista ei voi saada tietoa pelkästään loogisella päättelyllä, koska on monta loogisesti pätevää selitystä havaitulle ilmiölle. Tästä syystä oleellinen asia tieteessä ovat käytännön kokeet.
Eli tieteessä tehdään ensin valistunuteita arvauksia eli teorioita. Sitten näitä teorioita testataan käytännön kokeilla. Jos koe osoittaa, että teoria ei pidä paikkaansa, se tarkoittaa, että teoria on väärä ja sitä täytyy korjata. Tällä tavalla siis jatkuvasti testataan ja testien perusteella korjataan teorioita, jolloin tiedon laatu pitkässä juoksussa paranee.
Oikeampi kuvaus tieteestä on siis se, että tieteessä tavoitellaan totuutta. Mutta harvoin tieteessä on absoluuttisia lopullisia totuuksia.
Tuo väitteesi, että teoria on tieteen korkein kategoria, on valitettavan yleinen harhakuva nykyään. Teoria on YRITYS ymmärtää enemmän, kuin on olemassa varmaa tetoa. Minä varsin mielellään kuuntelen UUSIA teorioita, silloin kun ne todellakin esitetään teorioina.
Sitten kun aletaan inttää jonkin todistamattoman teorian puolesta, ei todellakaan ole kysymys tieteen korkeimmasta kategoriasta. Tuossa sinun jälkeesi on tullut useita kommentteja, joissa asiaa selitetään oikealla tavalla.
Kyllä edelleen teoria on tieteen vahvistamaton näkemys asiasta eikä tieteellinen totuus. Se ei siis ole tiedon korkein kategoria, vaikka opiskelija tietysti niin voi kuvitella. Voi tietysti niin kuvitella professorikin, jos on vihreät silmälasit. Sellaistakin esiintyy nykyään.
Korjaan vähän.
"Se teoroa, mitä ei käytännön kokeissa pystytä todistamaan vääräksi, todennäköisesti on lähimpänä totuutta.
Tuo ei valitettevasti pidä paikkaansa. On olemassa teorioita, joita on mahdotonta kumota käytännön kokeilla. Ne siis pysyy teorioina, eikä ole mitään takeita, että ne olisi edes sinne päin.
Toisaalta on olemassa teorioita, jotka joku toinen tieteenala on kumonnut jo kauan sitten, mutta teoreettinen fysiikka pitää ne edelleen voimassa, koska teoreettinen fysiikka ei tutki yhtään mitään, mutta kuvittelee siitä huolimatta olevansa tieteen korkein kategoria.
Tämä juuri tuntuu tieteessä tällä hetkellä tökkivän todella pahasti. Juuri sen takia ollaan nyt tässä ilmastonmuutoshoureen suossa. Ilmastonmuutosoppi perustuu pelkästään teoreettisen fysiikan yli sata vuotta sitten keksimiin teorioihin, jotka on laboratorio tutkimuksissa kumottu jo lähes sata vuotta sitten.
Toinen jo kauan sitten kumottu teoria on kineettinen kaasuteoria. Käytännön sovellutuksia. jotka kumoaa sen on maailmassa aivan valtava määrä. Siitä huolimatta teoriaa pidetään voimassa, koska teoreettinen fysiikka on erottautunut reaalimaailmasta omaan norsunluutorniinsa.
Koska tiesin että kokeellista tutkimusta ilmastolla on mahdotonta tehdä, kartoitin tieteellisesti tutkitut perusfaktat, jotka ilmakehässä vaikuttaa, ja lähdin liikkeelle niistä. Ne teoreettisen fysiikan vanhat höpöjutut hylkäsin kaikki.
Ilmasto tulee kylmenemään muutamaksi vuosikymmeneksi ja sen jälkeen se taas lämpenee pariksi sadaksi vuodeksi jolloin lämmin sykli päättyy ja kylmä kausi alkaa.
Ikävää kuulla totuus, vai mitä?
Ikävää on se, ettei se ei ole totuus:
#Nasan Global Climate Change -blogin tutkijat arvioivat aiemmin tänä vuonna, että suuren aktiivisuusminimin aiheuttamalla Maahan päätyvän säteilyn vähenemisellä olisi sama vaikutus ilmastoon kuin hiilidioksidipitoisuuden nykykasvulla ilmakehässä kolmen vuoden aikana.
”Uusi suuri aktiivisuusminimi siis yksinkertaisesti hyvittäisi muutaman vuoden päästömme”, blogissa kirjoitetaan.
”Vaikka aktiivisuusminimi kestäisi vuosisadan, maapallon lämpötila jatkaisi nousemistaan.#
Persut ainakin tekevät ilmastonmuutoksella politiikkaa.
Vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, Persut, jne.
"Tehdäänkö ilmastonmuutoksella politiikkaa, miten on?"
Lähes yksinomaan politiikkaa tänä päivänä. Jo pelkästään tutkimuksen painotus vain ihmisen toimintaa koskevaksi on poliittisista lähtökohdista tehty valinta.
"Onko tiede kuinka luotettavaa kun sitä voi virheiden jälkeen korjata?"
Tiede on prosessina erinomainen, jos sitä käytetään oikein.
Tiede+on+todellakin+prosessina+erinomainen,+mutta+vain+jos+sitä+käytetään+oikein,+toteuttaen+tieteen+perusperiaatteita,+elikkä+etsitään+totuutta,+kunnes+se+mitä+löydetään+on+mahdollista+todistaa+täysin+pitävästi+totuudeksi.
Kaikkeen+tieteen+tekoon+liittyy+olennaisesti+politiikka.+Tieteen+nimissä+toimii+Suomenkin+korkeakouluissa+yms.+laitoksia/organisaatioita,+joiden+puuhastelu+on+lähes+100+%+pelkkää+ideologiaa+ja+politiikkaa.