Maria Ohisalo esittää pyöräilybaanan rakentamista Helsingistä Lappiin.
Mikä olisi paras päätepiste ?
Käyttäisitkö itse kyseistä väylää ?
Mallia on ilmeisesti haettu Tonavan varrelta. Itse kannatan, näin retkipyöräilijänä, kyseistä hanketta.
Mikä olisi paras päätepiste ?
Käyttäisitkö itse kyseistä väylää ?
Mallia on ilmeisesti haettu Tonavan varrelta. Itse kannatan, näin retkipyöräilijänä, kyseistä hanketta.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Tie menee jo sinne. Eiku polkemaan!
Autoilijathan valittavat kun poljetaan autotiellä. Baana voitaisiin rahoittaa autoilijoilta kerätyillä 8 miljardilla helposti ja näin saataisiin parannettua autoilijoiden ajomukavuutta kun pyöräilijöitä ei ole näkökentässä aiheuttamassa mieliharmia.
Täytyyhän autoilijoilta kerättyjä varoja käyttää autoilun parantamiseen.
Tuli tuosta polkemisesta mieleeni, että polkeeko sen aviomies ollenkaan kun rouva on aina,kireä kuin viulunkieli.
Kannattaa pidättää hengitystä tätä odottaessa, voi tulla enkat. Mitään selvitystyötä ei ole käynnistynyt, tämä on vain cityvihreiden haave. Hanke saattaa olla osa 500 milj euron lisärakennushankkeita vuoteen 2030 mennessä.
Mutta totta on, esim 4stie on harvinaisen vittumainen sotkijalle. Etenkin Jyväskylän jälkeen.
Itse lähtisin kyllä pääkaupunkiseudulta rannan kautta: Turku, Pori, Vaasa, jne. Olen joskus ajanutkin Turkuun, mutta otin siitä lautan Maarianhaminan kautta Grislehamniin, koska tiet ja palvelut. Ovat Ruotsin puolella parempia.
Hyvä idea. Kannatan. Siitähän voisi tulla legenda. Pyöräilijöiden route66. Jos se vielä pidettäisiin sotkettavassa kunnossa, ettei saumat hakkaisi selkää ja käsiä.
Voitaisiin rakentaa tunneli jokaisen pienenkin kumpareen kohdalle niin olisi mukava polkea ☺️
Äänekoski -Jyväskylä väli on uusittu juuri. Eikö se olisi voitu vetää valmiiksi omana baanana ? Kuka oli liikenneministeri, kun tuo päätös tehtiin ?
Esittääkö Ohisalo tällaista? Haluaisin nähdä viittauksen tällaiseen ehdotukseen.
Elokuussa tulossa eduskuntaan. Jos ura tehdään uudelle pohjalle, taitaa mennä koko 500 milj pelkästään tuohon hankkeeseen. Suurten Kaupunkien bussifirmoille ollaan antamassa 1,5 miljardia, onko se mitään kehittämistä?
Tuohan olisi Suomen uusi vetonaula turismiin, oopperataloa parempi ja vetovoimaisempi hanke.
Sekin on vaan kaupungien sisäiselle seutuliikenteelle, kun eivät voineet vähentää vuoroja kunnallisena toimijana koronakriisin aikana.
Mielummin baana pohjoiseen kuin mitään Guggenheimi museota. Talvikautena toki harva viitsii pohjoiseen pyöräillä, etenkään, jos siellä meinaa hiihdellä.
Väylähankkeet työllistävät suomalaisia, tosin PK-seudulla ei taida suomalaista saada enää mihinkään rakennustöihin. Pidettäköön huolta, ettei mitkään elvytysrahat valu muihin maihin. Meillä pohjoisessa työt tehdään vielä itse.
Saariselälle saakka olisi hyvä päästä hiihtelemään. Hankin juuri suksiboksin fillariini.
Järjetön ajatus, vie viikon ajaa Saariselälle, enemmänkin, jo yksi suunta vie 10 päivää, ihan kesäkelissäkin. Talvella matka-ajat pitää vielä tuplata.
Sukset ja hiihtovaatteet toiki voi laittaa menemään Matkahuollolla, että pääsevät nekin hukkaamaan.
Voi olla, että tuollainen väylä palvelee enemmän muita kaupunkeja kuin löysiä veteläläisiä. Olisi niin kiva käydä Oulusta Ylläksellä pyörällä, jos sinne vaan uskaltaa enää mennä.
Aktiiviseksi pyöräilijäksi tiedetyn Ohisalon oma unelma olisi pyöräbaana läpi Suomen Helsingistä pohjoiseen. Ruuhkamaksut kerättäisiin pyöräilijöiltä.
Rahaa laitettiin väylähankkeisiin jopa enemmän kuin mitä suunniteltiin, katsotaan, mitä tuleman pitää.
Pohjoiseen pääsee hyvin polkemaan hieman rauhallisempia seututeitä pitkin. Miksi sen baanan pitäisi mennä juuri vt4 vieressä? En itse ainakaan kaipaa mitään taukoamatonta rekkojen pauhua korviini polkiessani.
Ja vielä rauhallisempia hiekka/sorateitä.
Juu, ruuhkainen autotie vieressä ei ole hyvä idea. Vähintään 100 metriä pitää olla välimatkaa.
Ruuhkaisen tien vartta ei ole kiva polkea. Siinä on liikaa melua ja pölyä.
Itse katsoin juuri tuossa konelta eilisen "iltalenkin" tietoja. Kävin naapurikunnassa kääntymässä jäätelöllä (kokonaismitta ajomatkalla oli noin 62km.)
Menomatkasta ensimmäinen vajaa 10km. kantatieverkon vieressä kulkevaa kevyenliikenteenväylää, sitten noin 15km. kantatien pientareella, suhteellisen vilkkaassa liikenteessä ja sitten taas viimeinen parisen kilometriä kevyenliikenteen väylää, eli ajoin lyhyintä mahdollista reittiä pisteiden A ja B välillä. Kokonaismatka oli 26.2km. ja ajo-aika 46min.
Tuo kantatien pientareella ajaminen ei ollut taas vähästä aikaa mikään kauhean hauska kokemus, kun piennar on kyseisellä osuudella suhteellisen kapeahko ja tieviivoituksen oheen on tehty "huomio kuopat", minkä päälle ajamista tuli välttää viimeiseen asti.
Takaisintuloon valitsin sitten lyhintä mahdollista vaihtoehtoista väylää millä pystyn välttämään tuon pientareella ajamisen.
Mitään fiksuja vaihtoehtoja ei tuolle päätielle tietyissä osuuksissa ollut, vaan reitti kulki osittain sorapintaisilla metsäteillä, yksi noin kolmen kilometrin osuus oli metsä-autotieksi luettavaa väylää joka oli metsäkoneilla ajettu lähes ajokelvottomaksi. Tuon metsä-osuuden jälkeen palasinkin noin 5km. ajaksi taas päätielle, kun vaihtoehto olisi ollut yli 10km. hiekka/soratietä
Tuolle paluumatkalle tuli pituutta 35.8km. ja aikaa kului 1h.28min. (ja jos olisin kokonaan ajanut tuon maantien ulkopuolella, niin kokonaismatka olisi ollut luokkaa 40km.).
Eli ei aika vähän noille kantateiden pientareilla ajolle on vaihtoehtoja todellisessa elämässä.
Itse olen kyllä vahvasti sen puolella että jollain tietyllä aikataululla kantatieverkon välittömään läheisyyteen rakennettaisiin myös kevyenliikenteen väyliä.
Varmasti edesauttaisi pyörillä liikkumista sekä liikenneturvallisuutta.
Kaliforniassa teiden piennar on reilun metrin. Jos näin ei ole, on erikseen kevyestä liikenteestä varoittava kyltti. Myös Ruotsissa iso osa teistä on kunnollisella pientareella. Erillinen kevyen liikenteen väylä vaatii erillisen kunnossapidon, kun leveä piennar ei sitä tarvitse.
Tuo selkeän leveä piennar-alue (ja siis tietysti asfaltoituna ja lähemmäs metriä leveänä)) olisi varmasti hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto tuolle erilliselle kevyeenliikenteen väylälle, ainakin niillä usuuksilla, joissa tuo pyöräilyn/jalakulun arvioitu määrä olisi alhainen.
Ei tietysti olisi liikenneturvallisuudessa silti samalla tasolla, kuin tuo selkeästi erillään oleva väylä, mutta varmasti realisempi vaihtoehto toteuttaa, kuin koko maan päätieverkon kattava kevyenliikenteen väylästö.
Itse olen havainnut pakaasien kanssa matkatessa, että hiekalle siirtyessä päivätaipaleet putoaa reilusti alle 100 km, kun taas asfaltilla voi ajella helposti 120 -150 km yhden ajopäivän aikana ja tutustua vielä muutamaan tien varrelle osuvaan kohteeseen.
Epätasainen alusta nostaa merkittävästi vierintävastusta. Suomen maantietkin ovat karkeampia (kivien suurempi raekoko) kuin keski-euroopassa. Siksi Suomessa autotkin kuluttaa enemmän polttoainetta kuin kuin niissä maissa missä tiet ovat tasaiset.
Suomessa on tapana säästää kaikessa mikä liittyy liikenteeseen. Nastarenkaat kieltämällä päästäisiin myös merkittäviin säästöihin. Kevyenliikenteen väylien pohjat on myös tehty vasemmalla kädellä. Urakoitsijat varmaankin ovat hamunneet säästön taskuihinsa. Päällyste on myös heikkolaatuista, ja puörätiet täynnä syviä pokittaissaumoja, jolloin pyöräily on yhtä kidutusta. Uutta päällystettä on turha toivoa.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006533452.html
nämä kaverit eivät taida paljon baanoista piitata
Kevyenliikenteen Väylä heti Saariselälle !
Ja joka VeroVirtanen polkemaan Sääriselälle !
Sillä saa säilytettyä koronan jälkeen kansalaisuuden ja matkailuelinkeinokin elpyy !
Niin joo jotkut elävät ihan omassa todellisuudessaan. Jos nyt ensin tehdään toimiva pyöräväylä sinne missä inmiset ovat eli kehä 1:selle.
Jos Ohisalo on puhunut (olisi kiva nähdä alkuperäinen lähde) baanasta läpi Suomen, hän tuskin on tarkoittanut erillistä kevyenliikenteenväylää. Sen sijaan jokin turvallinen selvästi opastettu hauskasti ajettava reitti Hangosta Petsamoon lienee ollut hakusessa. Nythän on sattumaa, osuuko alle paikallinen rekkarallitie vai naatiskeltava pikkutie. Ja kevyenliikenteenväylät päättyvät ykskaks paikallisen koulun pihaan.
Tämän keskustelun aloittajan viite tuohon Ohisalon "pyöräilybaana Helsingistä Lappiin" esitykseen, on peräisin mitä todennäköisimmin STT:n 30.5 (sama päivä kun tuo aloitus on tehty) tekemään juttuun/haastatteluun (jukaistu ainakin ilta-sanomissa kyseisenä päivänä).
Ja siinä Ohisalon haastatteluun perustuvassa jutussa on seuraava toimittajan tekemä maininta (eli ei suora lainaus haastattalusta):
"Kyse ei ole pelkästään raiteista. Aktiiviseksi pyöräilijäksi tiedetyn Ohisalon oma unelma olisi pyöräbaana läpi Suomen Helsingistä pohjoiseen."
Suhteellisen ympäripyöreä virke, joka ei edes välttämättä ole juuri sanasta Sanaan Ohisalon suusta, vaan mahdollisesti vain haastattelun tehneen toimittajan omasta kynästä.
Mutta se on yleisessä tiedossa, että Ohisalo on monessä yhteydessä/haastattelussa kertonut kannattavansa voimallista kevyenliikenteen verkoston kehittämistä.
Ohisalohan tunnetaan itse myös hyvin aktiivisena pyöräilyn harrastajana ja jopa SM-tason ratapyöräilijänä muutaman vuoden takaa.
Tyypillistä Ohisaloa. Hän tekee poliitikoksikin harvinaisen hölmöjä aloituksia kosiskellakseen vihervasemmistolaisia äänestäjiään.
Jos joku reitti tarvitsisi kunnolliset pientareet, niin se on Saariston rengastie.
Miten olisi patikointi/maastopyöräbaana? Ei tarvitse välttämättä mennä Hangosta Saariselälle.