Katsotko vastaantulijaa silmiin kadulla?

Katse eteenpäin, lepo!

Kyllä minä ainakin vilkaisen monia vastaantulijoita silmiin tai ainakin kasvoihin. Samalla siinä vaihtuu sanaton informaatio, kummalle puolen toinen aikoo väistää, että ei törmätä toisiimme.

Aika monella on tapana siirtää katse maahan, metsään tai kaukaisuuteen. Aivan selvästi yritetään välttää toiseen ihmiseen katsomista.

Tällaista tänään, heh!

145

1476

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Minua opetettiin, että ei saa tuijottaa, joten lapsesta asti on ollut tapana siirtää katse maahan tai tien laitaan. En oikeastaan edes tiedä, millaisia ihmisiä tulee vastaan, kun en katso!

      • Ja minä ihmettelen olenko niin mielenkiinnoton ihminen, kun toiset eivät katso takaisin. Miten sitten, jos vastaan tulee kiinnostava tai puoleensavetävä henkilö?


    • Anonyymi

      Mummeli olen,
      aina seuraan ympäristöä riittävän valppaasti
      etten törmää katuvalo-pylvääseen ohittaessani komeen uroksenki,

      sen verran silmiinki vilkaisen
      se olkoon äänetö, sanaton, ilmeetön hyvänpäivän tervehdys,,,

      jos joku oikeesti tervehtii vastaan kyllä hymyllä takasi,

      • Anonyymi

        Kyllä vilkaisen, ja saatan hymyillä toisinaan, mutta en tervehdi tuntemattomia kävelylenkillä, vaikka olen lukenut yleisönosastosta niin vaadittavan.


      • Täällä yksi joka ihan oikeasti sanoo "Huomenta" vastaantulijalle, mikäli tämän katse on oikeanlainen. Komeasta uroksesta en niin tiedä, mutta melko charmikas koiras, ehkä!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä vilkaisen, ja saatan hymyillä toisinaan, mutta en tervehdi tuntemattomia kävelylenkillä, vaikka olen lukenut yleisönosastosta niin vaadittavan.

        En olekaan lukenut mistään yleisönosastosta, että pitäisi tervehtiä vastaantulijoita. Olen kyllä periaatteessa samaa mieltä ja aina vastaan tervehdykseen, kun se minulle esitetään. Jokin ihmisessä kertoo, koska minun pitää tervehtiä. En osaa sitä selittää, sen vaan tietää. Lähes poikkeuksetta saan vastauksen tervehdykseeni.


    • Anonyymi

      En katso. En katso ketä ulkona liikkuu.

      • Miksi et?


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Miksi et?

        Miksi pitäisi katsoa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitäisi katsoa?

        Näkisi kuka tulee vastaan.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Näkisi kuka tulee vastaan.

        Ei ole tarvetta nähdä keitä tulee vastaan, en pidä yllätyksistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole tarvetta nähdä keitä tulee vastaan, en pidä yllätyksistä.

        Jatka vaan samaan malliin, tiedät itsellesi sopivimman tavan.


    • Anonyymi

      En katso, ei kiinnosta vastaantulijat. Aikoinaan työssä ollessani monesti sain asiakkailta moitteita kun olivat ajaneet autolla vastaan enkä ollut tervehtinyt. Vastasin aina että en seuraa vastaantulijoita muuten kuin etten kävele päälle, eikä mulla ole mitään tarvetta kytätä autoilijoitakaan.
      Työpaikallani kävi niin paljon asiakkaita päivän aikana että ei voinut kaupungillakaan välttyä näkemästä joten olisi saanut olla jatkuvasti kulkiessa lapa pystyssä ja aina joku pyrkimässä juttusille jos vastaantulijoihin huomiota kiinnitti, helpommalla pääsi kun yritti vaan näyttää hyvin kiireiseltä eikä huomioinut vastaantulijoita ollenkaan.

      vn

      • Nuorempana tuli tervehdittyä myös autolla vastaantulleita tuttuja. Nykyään ei edes tiedä millaisilla sutoilla tutut pörrää ja vielä, kun on tummennnettuja laseja, niin ei taatusti edes näe kuka on ratissa.

        Ei minua haittaa, vaikka esim. kauppareissuilla saataan jäädä suustani kiinni useammankin tutun kanssa. Aina tervehdin vanhoja kavereita...tai no joo ehkä on muutama, joita ei välitä niin kohdata. Mutta kyse on poikkeustapauksista, eikä niitä ole montaa.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Nuorempana tuli tervehdittyä myös autolla vastaantulleita tuttuja. Nykyään ei edes tiedä millaisilla sutoilla tutut pörrää ja vielä, kun on tummennnettuja laseja, niin ei taatusti edes näe kuka on ratissa.

        Ei minua haittaa, vaikka esim. kauppareissuilla saataan jäädä suustani kiinni useammankin tutun kanssa. Aina tervehdin vanhoja kavereita...tai no joo ehkä on muutama, joita ei välitä niin kohdata. Mutta kyse on poikkeustapauksista, eikä niitä ole montaa.

        Minäkin olen kylällä tervehtinyt jo pitkään rekisterinumeroita.
        Kun vaihdoin autoa, kyselin pirruuttani saunaporukaltamme, että oletteko kateellisia hienosta autostani, kun ette enää vastaan tullessa moikkaa.

        No ei sekään auto hieno ollut. Minulla on ollut tapana olla autojen loppukäyttäjä, kuten elinkaariajattelun termi kuuluu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin olen kylällä tervehtinyt jo pitkään rekisterinumeroita.
        Kun vaihdoin autoa, kyselin pirruuttani saunaporukaltamme, että oletteko kateellisia hienosta autostani, kun ette enää vastaan tullessa moikkaa.

        No ei sekään auto hieno ollut. Minulla on ollut tapana olla autojen loppukäyttäjä, kuten elinkaariajattelun termi kuuluu.

        Ostin ensimmäisen uuden autoni viisi vuotta sitten ja ajattelin ajaa sillä koko lopun elämääni.


    • Anonyymi

      Aikamoinen urakka esimerkiksi Helsingin keskustassa alkaa pongaamaan jokainen vastaantulija katsekontaktiin. Kun heistä harva itsekään katsoo takaisin. Enemmänkin on niitä taivaalle, seiniin, maahan ja puhelimiin tuijottajia, kuin kiinnostaisi muut liikkujat.
      Täällä maaseudulla katson kyllä ja tervehdin reippaasti. Joskus hekin häkeltyvät ja kestää hetken ennen kuin vastaavat. Eivät ole tottuneet, että tänne on tullut ilmestyskirja outo suuresta maailmasta.

      • Anonyymi

        On kävellessä toki eroa Helsingin ja käpykylän välillä.
        Helsingissä käyn yleensä jostain erityissyystä, joten porhallan kuten muutkin.
        Muistan, kun asuin muutaman vuoden keskisessä Suomessa ja palasin, niin nauratti, kun ihmiset viilettivät etukenossa., mutta eipä aikaakaan.
        Käpykylässä katson vastaantulevia, paitsi narkinoloisia, sillä joukossa voi olla tuttuja ja mieluusti tervehdin kuin kävelen nokka pystyssä ohi.
        Silti joskus voi ajatuksissaan tahattomasti olla näkemätön. 👀

        Beng


      • Mielenkiinnosta katson ihmisiä Helsingissä, mutta siellä ei tulisi mieleenkään tervehtiä ketään. Se kuuluu pikkukaupungin iloihin ja on mielestäni kohteliasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kävellessä toki eroa Helsingin ja käpykylän välillä.
        Helsingissä käyn yleensä jostain erityissyystä, joten porhallan kuten muutkin.
        Muistan, kun asuin muutaman vuoden keskisessä Suomessa ja palasin, niin nauratti, kun ihmiset viilettivät etukenossa., mutta eipä aikaakaan.
        Käpykylässä katson vastaantulevia, paitsi narkinoloisia, sillä joukossa voi olla tuttuja ja mieluusti tervehdin kuin kävelen nokka pystyssä ohi.
        Silti joskus voi ajatuksissaan tahattomasti olla näkemätön. 👀

        Beng

        Täällä ns käpykylässä on muuten voikukkia yllättävän runsaasti, niityt pientareet nurmikot keltaisenaan.
        Viime kesänä en ehtinyt huomioida asiaa kun vietin suurimman osan kesästä Helsingissä ja pääkaupunkiseudun elementtikukintoja katsellen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On kävellessä toki eroa Helsingin ja käpykylän välillä.
        Helsingissä käyn yleensä jostain erityissyystä, joten porhallan kuten muutkin.
        Muistan, kun asuin muutaman vuoden keskisessä Suomessa ja palasin, niin nauratti, kun ihmiset viilettivät etukenossa., mutta eipä aikaakaan.
        Käpykylässä katson vastaantulevia, paitsi narkinoloisia, sillä joukossa voi olla tuttuja ja mieluusti tervehdin kuin kävelen nokka pystyssä ohi.
        Silti joskus voi ajatuksissaan tahattomasti olla näkemätön. 👀

        Beng

        Käpykylässä on oikeastaan paljon mukavampi asua juuri tästä syystä. Saa paremman ihmiskontaktin toisiin kanssakulkijoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kävellessä toki eroa Helsingin ja käpykylän välillä.
        Helsingissä käyn yleensä jostain erityissyystä, joten porhallan kuten muutkin.
        Muistan, kun asuin muutaman vuoden keskisessä Suomessa ja palasin, niin nauratti, kun ihmiset viilettivät etukenossa., mutta eipä aikaakaan.
        Käpykylässä katson vastaantulevia, paitsi narkinoloisia, sillä joukossa voi olla tuttuja ja mieluusti tervehdin kuin kävelen nokka pystyssä ohi.
        Silti joskus voi ajatuksissaan tahattomasti olla näkemätön. 👀

        Beng

        Kirjoitin jotenkin virheellisesti....ei narkeissa ole tuttuja, mutta muutamat naapurit ovat joutuneet ryöstön tai pahoinpitelyn kohteeksi, katsetta kannattaa kohdistaa sopivasti...

        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitin jotenkin virheellisesti....ei narkeissa ole tuttuja, mutta muutamat naapurit ovat joutuneet ryöstön tai pahoinpitelyn kohteeksi, katsetta kannattaa kohdistaa sopivasti...

        Beng

        Varmaan vähän urbaani legendaa, että toista katsoessaan altistuu ryöstölle tai pahoinpitelylle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan vähän urbaani legendaa, että toista katsoessaan altistuu ryöstölle tai pahoinpitelylle?

        Akkojen juttuja...


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Käpykylässä on oikeastaan paljon mukavampi asua juuri tästä syystä. Saa paremman ihmiskontaktin toisiin kanssakulkijoihin.

        Muutin Mansesta "käpykyllään" ja jostain syystä (Viini ja kirjamessut?) lähdin linja-autolla kaupunkimme äärimmäiseen keskustaan. Joku omituinen mies istui toisella puolella käytävää pari penkkiriviä edempänä. Auto oli muuten lähes tyhjä ja tämä ventovieras kääntyi taaksepäin ja alkoi iskeä juttua kanssani. Hyvä etten poliisia soittanut.

        Totuin kuitenkin melko nopeasti, että täällä vieraat ihmiset saattavat alkaa puhua toisilleen ilman kieroja taka-ajatuksia tai mielenterveydellisiä ongelmia. Nykyään se tuntuu jo ihan luonnolliselta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muutin Mansesta "käpykyllään" ja jostain syystä (Viini ja kirjamessut?) lähdin linja-autolla kaupunkimme äärimmäiseen keskustaan. Joku omituinen mies istui toisella puolella käytävää pari penkkiriviä edempänä. Auto oli muuten lähes tyhjä ja tämä ventovieras kääntyi taaksepäin ja alkoi iskeä juttua kanssani. Hyvä etten poliisia soittanut.

        Totuin kuitenkin melko nopeasti, että täällä vieraat ihmiset saattavat alkaa puhua toisilleen ilman kieroja taka-ajatuksia tai mielenterveydellisiä ongelmia. Nykyään se tuntuu jo ihan luonnolliselta.

        On hieno kokemus, kun ihmiset puhuvat toisille, jopa vieraat ihmiset.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        On hieno kokemus, kun ihmiset puhuvat toisille, jopa vieraat ihmiset.

        Tänään hyväntuulinen pappa puhkesi puhumaan: kehui säätä ja painotti, että edes se on hyvä asia ja minä: hyvät tuoksut tunnistaa vielä ennen kuin nenä turtuu ruohon, puiden ja kukkien tuoksuun. Molempia hymyilytti.
        Jollakin puhkeaa tarve jututtaa ja mikäs siinä, kun on hyväntahtoisen oloinen.
        Arkeen plussaa.

        Beng


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tänään hyväntuulinen pappa puhkesi puhumaan: kehui säätä ja painotti, että edes se on hyvä asia ja minä: hyvät tuoksut tunnistaa vielä ennen kuin nenä turtuu ruohon, puiden ja kukkien tuoksuun. Molempia hymyilytti.
        Jollakin puhkeaa tarve jututtaa ja mikäs siinä, kun on hyväntahtoisen oloinen.
        Arkeen plussaa.

        Beng

        Eikä koskaan saisi olla niin kiire, että ei ehdi muutamaa sanaa vaihtaa.


    • Anonyymi

      Minä tuijotan kaikkia tyttöjä ja naisia impimähkään.

      • Minä en!


    • Anonyymi

      Kai sitä aikuisena jo osaa tehdä eron tuijotuksen ja normaalin katsekontaktin välillä. Vai etkö katso koskaan ihmisille puhuessasikaan keskustelukumppaniasi silmiin ettet "tuijottai

      • Nimenomaan juuri näin, ei vastaantulijaan katsominen ole tuijottamista, vaan kevyt vilkaisu, joka ei häiritse kumpaakaan.


      • Anonyymi

        Minulla seisoo...silmät otsalohkon alla. Onko se tuijottamista vai synnynnäistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla seisoo...silmät otsalohkon alla. Onko se tuijottamista vai synnynnäistä?

        En katso ihmisiä silmiin useinkaan. Aika usein kuitenkin havahdun siihen, että vastaantulija katsoo minua, sen jotenkin havaitsee, vaikkei toista katsoisikaan. Sitten tietysti nopeasti vilkaisee sitä ihmistä. Jää hieman epämiellyttävä tunne ja mietin sekunnin, mikä minussa on vikana kun joku lähes tuijottaa


      • Anonyymi kirjoitti:

        En katso ihmisiä silmiin useinkaan. Aika usein kuitenkin havahdun siihen, että vastaantulija katsoo minua, sen jotenkin havaitsee, vaikkei toista katsoisikaan. Sitten tietysti nopeasti vilkaisee sitä ihmistä. Jää hieman epämiellyttävä tunne ja mietin sekunnin, mikä minussa on vikana kun joku lähes tuijottaa

        Pää pystyyn vaan ja sen verran pitää ylpeyttä olla, että voi katsoa toista ihmistä.


    • Anonyymi

      Mun mielestä katseen tarkoituksellinen välttäminen on epäkohteliasta. Tietysti väkijoukossa on mahdotonta katsoa silmiin kuin ehkä paria, mutta minun mielestä se on luonnollista että vastaantulevia katsotaan. Pidän sitä vähän junttimaisella, jos rauhallisessa paikassa tulee vastaan yksi ihminen ja tämä keskittyy katsomaan vaan pilviä.

      • Anonyymi

        Silmiinkatsominen on myös kohteliaisuutta ”olet olemassa”. Enkä tarkoita nyt pakkomielteistä tuijotusta. Ymmärrän että on myös erilaisia neurooseja ja ujoudesta kärsiviä, se ei ole kaikilla helppoa.


      • Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi, kiitos!


    • Anonyymi

      Vilkaisen nopeasti, mutta en jää katsomaan.
      _J_

      • Anonyymi

        Miksiköhän meillä on silmät?
        Niillä näemme nimittäin!
        Mutta miettikääs, miten nopeasti rekisteröitte ihmiset harvassa vilinässä: sukupuolen, iän, liikkuvuuden, ryhdin, vaatetuksen, huolehtimisen suhteen, joten miksei voi katsoa rehellisesti silmiin, paitsi yllä mainitsemia poikkeuksia. Kohteliaisuuden puolelle taitaa pyörtää, paitsi Hesan kiireessä ja mihin meillä nyt oikeastaan on kiire.
        Meillä on yhä enemmän katukahviloita ja tuolit on aseteltu niin, että voi tarkkailla ihmisiä.
        Miltä tuntuu joutua tarkkailun kohteeksi?
        Senkö takia osa ihmisistä haluaa pukeutua esimerkiksi huomiota herättävästi?
        Pitäiskö meidän mummelien ja papparaistenkin.
        (Tunnen yhden mummelin, mutta ei siitä sen enempää....)

        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksiköhän meillä on silmät?
        Niillä näemme nimittäin!
        Mutta miettikääs, miten nopeasti rekisteröitte ihmiset harvassa vilinässä: sukupuolen, iän, liikkuvuuden, ryhdin, vaatetuksen, huolehtimisen suhteen, joten miksei voi katsoa rehellisesti silmiin, paitsi yllä mainitsemia poikkeuksia. Kohteliaisuuden puolelle taitaa pyörtää, paitsi Hesan kiireessä ja mihin meillä nyt oikeastaan on kiire.
        Meillä on yhä enemmän katukahviloita ja tuolit on aseteltu niin, että voi tarkkailla ihmisiä.
        Miltä tuntuu joutua tarkkailun kohteeksi?
        Senkö takia osa ihmisistä haluaa pukeutua esimerkiksi huomiota herättävästi?
        Pitäiskö meidän mummelien ja papparaistenkin.
        (Tunnen yhden mummelin, mutta ei siitä sen enempää....)

        Beng

        Sen verran pitää aina herättää huomiota, että ihmiset muistavat sinut ja tuntemattomat kysyvät - kuka toi on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran pitää aina herättää huomiota, että ihmiset muistavat sinut ja tuntemattomat kysyvät - kuka toi on?

        Jepjep. Takavuotena vappuna näin vaaleanpunaisen kaksijalkaisen pantterin Kaivarissa.
        Beng


      • Olen joskus kääntynyt jopa pääni taaksepäin, kun olen nähnyt ilmestyksen.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Olen joskus kääntynyt jopa pääni taaksepäin, kun olen nähnyt ilmestyksen.

        Minulla kääntyy melko useinkin, kun näen kauniin naisen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulla kääntyy melko useinkin, kun näen kauniin naisen.

        Eikä yhtään hävetä, vaikka onkin jo näin vanha...


    • Anonyymi

      Kadulla en juurikaan katso, kulkijoita yleensä sen verran runsaasti (paitsi nyt korona-aikaan), mutta siellä missä harvemmassa väkeä katson kyllä kuka tulee vastaan, vaikka en enää kohdatessa ihmistä tuijota. Onhan se pakkokin ainakin sen verran katsoa ettei päälle kävele, vaikka ei muuten kiinnostaisi. Täällä vilkkaammilla seuduilla ei tuttuja tule helposti vastaan, joten tuttuja nähdäkseni en seuraa kuka tulee vastaan.

      • Joo, pitää tosiaan varoa ettei kävele kenenkään päälle. Varsinkin kun monella on korvakuuloketta ja katse kohdistettuna tiukasti kännykkään.


    • Anonyymi

      Kun liikkuu ulkomaiden lomakohteissa, kaikki katsovat ja tervehtivät toisiaan. Vain peräkylän ihmiset katsovat pellon laitaa...

      • Etelän miellyttävä ilmasto saa ihmiset hyvälle tuulelle-


    • Täällä pohjoisessa kahtotaan enempi kohti. Mutta kun menet jonnekin tuonne etelä-suomen perukoille huomaa selvän eron, ei saa kahtoa, se koetaan tungttleluna ja vaivaannuttavana, kuulema :D.

      • Varmaan ihmistaajuudella on jotain tekemistä asian kanssa, kuten myös ihmisluonteella. Pohjoisen ihmiset ovat avoimempia ja kiinnostuneet toisistaan. Allekirjoitan tuon tungettelun ja vaivaantumisen etelä- ja länsisuomalaisilla.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Varmaan ihmistaajuudella on jotain tekemistä asian kanssa, kuten myös ihmisluonteella. Pohjoisen ihmiset ovat avoimempia ja kiinnostuneet toisistaan. Allekirjoitan tuon tungettelun ja vaivaantumisen etelä- ja länsisuomalaisilla.

        Ruuhka-Suomessa ihmisille tulee pakostakin enemmän tilanteita, joissa koetaan toisen ihmisen tulevan "reviirille." Johtuisikohan vaivautuneisuus usein siitä.

        Olen tuntenut pari ihmistä, jotka tulevat keskusteltaessa "liian lähelle". Vaikka molemmat ovat hyviä tuttuja, niin tunnen oloni kiusaantuneiksi. Heillä henkilökohtaisen "reviirin" säde taitaa olla puoli metriä omaani pienempi. Se, mikä heille on luonnollinen jutteluetäisyys on minulle tungettelua.
        ...mutta vain pari ihmistä laajahkossa tuttavapiirissäni. Onko muilla vastaavia kokemusia?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ruuhka-Suomessa ihmisille tulee pakostakin enemmän tilanteita, joissa koetaan toisen ihmisen tulevan "reviirille." Johtuisikohan vaivautuneisuus usein siitä.

        Olen tuntenut pari ihmistä, jotka tulevat keskusteltaessa "liian lähelle". Vaikka molemmat ovat hyviä tuttuja, niin tunnen oloni kiusaantuneiksi. Heillä henkilökohtaisen "reviirin" säde taitaa olla puoli metriä omaani pienempi. Se, mikä heille on luonnollinen jutteluetäisyys on minulle tungettelua.
        ...mutta vain pari ihmistä laajahkossa tuttavapiirissäni. Onko muilla vastaavia kokemusia?

        Minulla on myös pari tuttua, jotka tosiaan tulevat liian lähelle. Lähes kosketusetäisyydelle minusta ja molemmat (miehiä) tuppaavat takaviistosta lähelle. Se on kiusallista, tekisi mieli sanoa, että mene nyt vähän kauemmas. Toisella on lisäksi erittäin pahanhajuinen hengitys.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Varmaan ihmistaajuudella on jotain tekemistä asian kanssa, kuten myös ihmisluonteella. Pohjoisen ihmiset ovat avoimempia ja kiinnostuneet toisistaan. Allekirjoitan tuon tungettelun ja vaivaantumisen etelä- ja länsisuomalaisilla.

        Totta. Minä olen jopa täällä saanut kommentteje "uteluista" jos olen joltain kysynyt jotain mitä on koettu täällä liian henkilökohtaiseksi :D. Vaikka tuntemattomia toisillemme ollaan.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Minulla on myös pari tuttua, jotka tosiaan tulevat liian lähelle. Lähes kosketusetäisyydelle minusta ja molemmat (miehiä) tuppaavat takaviistosta lähelle. Se on kiusallista, tekisi mieli sanoa, että mene nyt vähän kauemmas. Toisella on lisäksi erittäin pahanhajuinen hengitys.

        On varmaan jokaisella 'reviirinsä'.
        Kun on sanottu, että etäisyyden pitäminen korona-aikana on suomalaisille helppoa, ehkä vähän naureskellenkin. Mutta onko kukaan miettinyt, mistä se voisi juontua?
        Voisiko se olla tuberkuloosista johtuvaa. Vanhempamme varoivat ja sellainen käytös on kirjautunut aivoihin ja me opimme tavan heiltä.
        Pari sellaista tuttua ollut, jotka tulevat oikein katsomaan silmiin ja siinä keskustellaan sitten.
        Onkohan kyse totuudesta? Katsekontaktin välttely voi antaa keskusteltaessa valehtelevaisen kuvan.
        Beng


      • siilivain kirjoitti:

        Totta. Minä olen jopa täällä saanut kommentteje "uteluista" jos olen joltain kysynyt jotain mitä on koettu täällä liian henkilökohtaiseksi :D. Vaikka tuntemattomia toisillemme ollaan.

        Jotenkin vaan kiinnostaa ihmisten asiat enemmän näin vanhemmiten?


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Jotenkin vaan kiinnostaa ihmisten asiat enemmän näin vanhemmiten?

        Jaa-a. Minua on aina kiinnostanut. Ehkä nyt pukkasen alkaa kiinnostaa vähemmän. Tulee raja täyteen.


    • Anonyymi

      Minä kävelen omissa ajatuksissani, enkä katso vastaantulijoita. Voimakkaiden miinuslinssieni läpi katson suoraan eteenpäin, jotta näkisin, mihin kuljen. -Likinäkörilitäti

      • Anonyymi

        Olenkohan minä Koronan näköinen, kun ihmiset koukkaavat niin kaukaa? Jos ne muihin nähden pitävät kahden metrin turvaväliä, niin mun kohdalla se venyy neljäksi metriksi.


      • Se suoraan eteenpäin katsekin on paljon parempi, kuin että kääntää katseensa alaspäin tienviereen tjn.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Se suoraan eteenpäin katsekin on paljon parempi, kuin että kääntää katseensa alaspäin tienviereen tjn.

        No sitäpä me emmä voi määrätä mihin kukainenkin katseensa kohdistaa :).


      • siilivain kirjoitti:

        No sitäpä me emmä voi määrätä mihin kukainenkin katseensa kohdistaa :).

        Ei voi, eikä ollut tarkoituskaan määrätä. Ihmetyttänyt vaan erityisesti tänä keväänä, kun olen liikkuunut tavallista enemmän kävelyteillä. Ihan hyvä keskusteluhan tästä kuitenkin tuli?


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Ei voi, eikä ollut tarkoituskaan määrätä. Ihmetyttänyt vaan erityisesti tänä keväänä, kun olen liikkuunut tavallista enemmän kävelyteillä. Ihan hyvä keskusteluhan tästä kuitenkin tuli?

        Joo kyllä. Tuli vaan mieleen semmosetkin ihmist joilla on jonkinlainen sosiaalisten tilanteiden pelko ja sen vuoksi katsovat muualle kuin kohti ja etenkin nyt korona-aikana. Kun katsoo muualle korona ei niin tartu :D.


    • Anonyymi

      Jaa, on ehkä yksi asia joka saa tarkemmin katsomaan, nimittäin ne nuorten naisten
      "legginsit" vai miksi niitä nimitetään,,silmiin ei toki silloinkaan, mutta "kamelinvarvas"
      kyllä kiinnittää huomion. Varsin hyvin tietoisia ovat asusteensa tolkuttomasta tiukkuudesta, ei taida haitata vaikka vanhempikin äijä katsoo?

      • Anonyymi

        Mikset itse kävele leggingseissä?
        Olis mummoilla hauskaa. Saattaisivat puhjeta tuijottamaan.👀
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikset itse kävele leggingseissä?
        Olis mummoilla hauskaa. Saattaisivat puhjeta tuijottamaan.👀
        Beng

        No ei minusta ole miehille missään tapauksessa "sopivat" sellaiset pöksyt, mutta nuoret ja hieman vanhemmatkin naiset näköjäänsä kiskovat sellaisia "katsepyydyksiä" kai ilolla jalkoihinsa? Melkein luulen että itkuun puhkeaisivat jollei kukaan nk."huomaa"??


      • Samaa mieltä, legginsit ovat kyllä vihonviimeinen vaatekappale. Katsoin naisten keihäänheittoa sunnuntaina ja aina Jenni Kankaan heittäessä katseeni kohdistui hänen housuihinsa. Ei ne vissiin ihan legginssit olleet, mutta samantyyliset kamelinvarpaan vallitsijat.


      • Anonyymi

        Saman olen huomannut. Itse olen aina opput "peppumiehiä" ja hyvävartaloisen nuoren kireisiin legginseihin pukeutuneen naisen ohittaminen perään katsomatta on suoranaista henkistä kidutusta. Kaupassa voi aina kiinnostua jostain tuotteesta ja saada siitä hyvä tekosyy kääntymineen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saman olen huomannut. Itse olen aina opput "peppumiehiä" ja hyvävartaloisen nuoren kireisiin legginseihin pukeutuneen naisen ohittaminen perään katsomatta on suoranaista henkistä kidutusta. Kaupassa voi aina kiinnostua jostain tuotteesta ja saada siitä hyvä tekosyy kääntymineen.

        Mukava huomata samanmielisiä ihmisiä. Tiedän naisten tekvän tuota henkistä kidutusta tahallaan ja tosi hankalaa silloin, kun ei voi tarkentaa näkyvyyttä esim. rouvan läsnäollessa.


    • Anonyymi

      Työpaikassani Hgin keskustassa työkaverit ohjeistivat, että silmiin ei kannata ketään katsoa kulkiessaan. On outoja joukossa ja voi tulla ikävyyksiä. Liekö akkojen puheita kuten tuolla ylempänä luki. Opettelin olla katsomatta.
      Omalla alueella katson vastaantulevaa silmiin ohittaessani. Tervehdinkin joskus, vähän riippuu, joskus ihmisestä näkee, että haluaa olla häiritsemättä.

      • En usko pätkääkään tuohon, että silmiin katsominen aiheuttaa ikävyyksiä. Joskus tosiaan näkee jonkun, joka ei halua tulla häirityksi. Sen tunnistaa kyllä!


    • Anonyymi

      Tyttölöitä kattelen joskus punastuvat pikkasen :)

      • Anonyymi

        Ja kossu alkaa yskittää :)


      • Oho!


    • Anonyymi

      "Samalla siinä vaihtuu sanaton informaatio, kummalle puolen toinen aikoo väistää, että ei törmätä toisiimme."

      Kuinka tulikaan mieleeni jostain luettu juttu, että aurinkolaseja käyttävät törmäilevät ruuhkissa helpommin. Se nopea katseen kääntö väistämissuuntaan on sekä tekijältä että havaitsijalta täysin alitajuista toimintaa, mutta kun laitetaan peililasit päähän, ruuhkassa kulkeminen vaikeutuu.
      Joku väitti, että sanaton viestintä käsittää n. 80 % ihmisten kommunikaoinnista.

      • Kyllä se auttaa, kun näkee toisen katseen. Aurinkolasit muutenkin vähän ylimainostettuja. Ei minulla ollut koskaan lapsuudessa aurinkolaseja, nyt niitä näkee lähes jokaisella piltillä. Riippuu vähän mitä on tekemässä, koska minä laitan ne päähäni.

        Näin etätyöaikoina jää kokonaan pois sanaton viestintä ja olen huomannut selviä väärinkäsityksiä siinä, miten asiat käsitetään. Kasvokkain keskustelu on aina parempaa mitä virtuaali.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Kyllä se auttaa, kun näkee toisen katseen. Aurinkolasit muutenkin vähän ylimainostettuja. Ei minulla ollut koskaan lapsuudessa aurinkolaseja, nyt niitä näkee lähes jokaisella piltillä. Riippuu vähän mitä on tekemässä, koska minä laitan ne päähäni.

        Näin etätyöaikoina jää kokonaan pois sanaton viestintä ja olen huomannut selviä väärinkäsityksiä siinä, miten asiat käsitetään. Kasvokkain keskustelu on aina parempaa mitä virtuaali.

        Nykyään joudun etenkin kesällä kirkkaalla ilmalla käyttämään aurinkolaseja. Silmät vuotavat muuten jatkuvasti. Allergiaa.
        Myös järvellä on ihan järkevää käyttää UV-suojattuja aurinkolaseja. Kun vesi vielä voimistaa säteilyä, voi ultraviolettia tulla liikaakin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään joudun etenkin kesällä kirkkaalla ilmalla käyttämään aurinkolaseja. Silmät vuotavat muuten jatkuvasti. Allergiaa.
        Myös järvellä on ihan järkevää käyttää UV-suojattuja aurinkolaseja. Kun vesi vielä voimistaa säteilyä, voi ultraviolettia tulla liikaakin.

        Kyllä vaan järvellä ja aurinkoa rannalla ottaessa kannattaa pitää aurinkolaseja. Samoin talvella lumihanki heijastaa yllättävän tehokkaasti.


    • Anonyymi
      • ...helpompia?


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        ...helpompia?

        ...iskeä?


    • Anonyymi

      En katso, vastaantulleet tutkin toteavat, kun en mitään näe.

      • Joskus on vaikea ymmärtää suomen kieltä?


      • Anonyymi

        Tässähän voisimme testata eri katseita, siis voisimme tehdä empiiristä tutkimusta.
        Voisi olla eri testejä: pälyily, pään kääntäminen kohdalla, tuijotus, tuijotus kulmakarvojen kohotuksella, ventovieraan tervehdys (miehet esim. Lippalakkiaan tai olkihattuaan kohottamalla, silmien pyörittely, normaali katse, jne.
        Tähän voi lisätä liikkeitä: esim. köpöttely, kiireinen kävely, letkeän lantion kävely, normaali kävely, millaista se nyt sitten onkaan.
        Beng


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tässähän voisimme testata eri katseita, siis voisimme tehdä empiiristä tutkimusta.
        Voisi olla eri testejä: pälyily, pään kääntäminen kohdalla, tuijotus, tuijotus kulmakarvojen kohotuksella, ventovieraan tervehdys (miehet esim. Lippalakkiaan tai olkihattuaan kohottamalla, silmien pyörittely, normaali katse, jne.
        Tähän voi lisätä liikkeitä: esim. köpöttely, kiireinen kävely, letkeän lantion kävely, normaali kävely, millaista se nyt sitten onkaan.
        Beng

        Olen nyt etätyön myötä kävellyt joka päivä 3 kk ajan ja tehnyt tällaista tutkimusta ja se minut kirvoittikin kirjoittamaan aiheesta. Ihan oikeasti on paljon vaivautuneita ihmisiä, jotka eivät tiedä minne päänsä kääntäisivät ja toinen äärilaita ovat ylipirteät reippaasti hymyilevät ja kovaääniset jo kaukaa hyvän huomenien kailottajat.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Joskus on vaikea ymmärtää suomen kieltä?

        Heh, niinpä, siis tututkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heh, niinpä, siis tututkin.

        mongerrus senkun jatkuu


    • Anonyymi

      Tykkään katsella ihmisiä silmiin missä vaan, sekä niitten piirteitä, ilmeitä, eleitä ja seurailen kaikkea mitä nyt ympärillä sattuu tapahtumaan. Yleensä aloitan ystävällisesti keskustelun jos joku jää katsomaan muttei vielä saa sanaa suustaan. Ihan normaaleja tilanteita ja ihmisiä on ollu aina vastassa. Välillä esim kassalla tai vastaavassa tilanteessa tulee tosi kurjan päivän kohdanneelta näyttävä ihminen vastaan, niin olen hänelle kohtelias ja sanon jonkin kohteliaisuudenkin vielä. Pitäisin itseäni erittäin tilannetajuisena tämän tavan takia.

      • Niin minäkin tykkään katsella ihmisiä, mutta tuon ystävällisen keskustelun kanssa en ole yhtä tuttavallinen. Se on hyvä, kun on myös teidänkaltaisia ihmisiä.


    • Anonyymi

      Katson ja jos satun olemaan hyvällä tuulella ja hymyilen, niin ventovieraat ihmiset moikkailevat. Ne vissiin luulee, että olemme nähneet jossain aiemmin.

      • Minä tättä yhtenä päivänä töistä lähtiessäni moikkasin ilahtuneesti yhtä ihmistä ja hän moikkasi takaisin. Sitten kohdalla huomasin että olikin väärä henkilö, siis ennestään tuntematon. Onneksi ehdin siinä avautua että sori luulin sua toiseksi :D. Ettei ihan kahjona pitäny:).


      • Paljon tavannut tyyppejä, jotka hymyilevät eikä harmainta aavistustakaan kuka on kyseessä.


    • Anonyymi

      Kyllä usein, tai siis kasvoihin. Kulkiessa ei oikein voi kaikkia ihmisiä katsella edes kasvoihin, ettei ala kompuroida. Seisoessani liikennevaloissa tai bussipysäkillä tulee seurattua ihmisiä. Kaikki eivät edes vilkaise muihin ihmisiin, kulkevat naamat "nutturalla" omissa happamissa mietteissään, siltä ainakin joskus ulospäin näyttävät.

      Kiinteä tuijotus suoraan vastaan tulevan jalkoihin. Joskus kun joku yllättää katsomalla suoraan kasvoihini/silmiini, minä hymyilen hänelle ja useimmiten saan hymyn myös häneltä.
      Näyteikkunaa katsellessa pystyy myös tarkkailemaan usein ihmisten kasvoja, siitä ikkunan pinnasta. Sopivassa valossa se on kuin peili. Yllätin tässä yhden miehen tarkkailemassa minua, katselin silloin muuten ikkunassa esillä olevia rintaliivejä. Vilkaisin sivulleni ja mies katseli samaa ikkunaa. Jatkoin ikkunassa olevien liivien vertailua...ja mies seisoi yhä paikallaan, oli seisonut siinä jo pitkään. Nostin katseeni viistoon suoraan hänen kasvojaan kohti...siinä sitten katsoimme toisiimme.

      • Anonyymi

        Tuo loppu oli jotenkin romanttinen kohtaaminen. Siitä voisi alkaa kirja....
        Beng
        Naama nutturalla = pysy loitolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo loppu oli jotenkin romanttinen kohtaaminen. Siitä voisi alkaa kirja....
        Beng
        Naama nutturalla = pysy loitolla.

        Nostin katseeni viistoon suoraan hänen kasvojaan kohti...siinä sitten katsoimme toisiimme.
        Pikku piru iski minuun: Ai oletko sinäkin hankkimassa rintaliivejä itsellesi, luulen että nuo mustat pitsiset sopisivat sulle...tai ehkä punaisista tykkäisitkin enemmän?

        Ei hän lähtenyt lätkimään kuten odotin. Nauroi mulle: "Aito punapäinen äkäpussi, nousit sitt väärällä jalalla ylös jo aamulla?"
        Se olin minä joka lähdin käveleen, mies jäi katselemaan näyteikkunaa. Jälkeenpäin mietin kyllä; ett ehkä sillä miehellä oli jokin muu syy tiirailla sitä ikkunaa oikeestikin.
        Ja minä omahyväisenä kuvittelin hänen tiirailleen mua. Nolottaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nostin katseeni viistoon suoraan hänen kasvojaan kohti...siinä sitten katsoimme toisiimme.
        Pikku piru iski minuun: Ai oletko sinäkin hankkimassa rintaliivejä itsellesi, luulen että nuo mustat pitsiset sopisivat sulle...tai ehkä punaisista tykkäisitkin enemmän?

        Ei hän lähtenyt lätkimään kuten odotin. Nauroi mulle: "Aito punapäinen äkäpussi, nousit sitt väärällä jalalla ylös jo aamulla?"
        Se olin minä joka lähdin käveleen, mies jäi katselemaan näyteikkunaa. Jälkeenpäin mietin kyllä; ett ehkä sillä miehellä oli jokin muu syy tiirailla sitä ikkunaa oikeestikin.
        Ja minä omahyväisenä kuvittelin hänen tiirailleen mua. Nolottaa...

        Todenäköisesti miettinyt vaimolleen lahjan hankintaa..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nostin katseeni viistoon suoraan hänen kasvojaan kohti...siinä sitten katsoimme toisiimme.
        Pikku piru iski minuun: Ai oletko sinäkin hankkimassa rintaliivejä itsellesi, luulen että nuo mustat pitsiset sopisivat sulle...tai ehkä punaisista tykkäisitkin enemmän?

        Ei hän lähtenyt lätkimään kuten odotin. Nauroi mulle: "Aito punapäinen äkäpussi, nousit sitt väärällä jalalla ylös jo aamulla?"
        Se olin minä joka lähdin käveleen, mies jäi katselemaan näyteikkunaa. Jälkeenpäin mietin kyllä; ett ehkä sillä miehellä oli jokin muu syy tiirailla sitä ikkunaa oikeestikin.
        Ja minä omahyväisenä kuvittelin hänen tiirailleen mua. Nolottaa...

        Monella naisella on yltiöpäisen optimistiset kuvitelmat itsestään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monella naisella on yltiöpäisen optimistiset kuvitelmat itsestään.

        Lienet Ajatushautomon tyyppejä. - Nm. Kehity


      • Samoin täällä, näyteikkunoista on hyvä tarkkailla ihmisiä.


    • Anonyymi

      Huoltoaseman kassalla muutama vuosi sitten sain bensani maksettua ja pyörähdin lähteäkseni, mutta siinä olikin jo naisihminen aivan liki, yhteen törmäyshän siitä tuli:

      Onneksi sanaisen arkkuni kerrankin sopivasti satuin aukaisemaan, "Onneksi oli hyvät puskurit" sai neidonkin hihittämään.

      • Anonyymi

        Tämä on sitä tilannekomiikkaa, johon pitää reagoida välittömästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on sitä tilannekomiikkaa, johon pitää reagoida välittömästi.

        No kommenluksesta. Mehän tiedämme, miten silmät on meille asennettu.
        Takavuoden tapaus: uin hallissa selkää, koska oli vähän uimareita ja pääsin päätyyn ja pöks, päin miestä, joka: ihan rauhassa vaan loppuun asti. En tiedä, mitkä ovat näkymät, kun bikineissä selkää uiva nainen lähestyy... ja pöks.

        Beng


      • Tämä on niitä hauskoja elämän pikku sattumuksia, jotka saavat hymyilemään vielä pitkään tapahtuneen jälkeen.


    • Anonyymi

      Mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän on rohkeutta katsoa muita silmiin. Nuorena en katsonut, nyt kyllä.

      • Nuorena miehenä pistettiin vaan menemään...nenä hieman pystyssä!


    • Anonyymi

      Minähän oikein tuijotan kaikkia jotka vastaan tulevat.

    • Anonyymi

      Ei kai kukaan vastaantulijoita töllötä.

      • Anonyymi

        Kai sitä aikuisena jo osaa tehdä eron tuijotuksen ja normaalin katsekontaktin välillä. Vai etkö katso koskaan ihmisille puhuessasikaan keskustelukumppaniasi silmiin ettet "tuijottaisi"?


    • Anonyymi

      Tuijottamien on eri asia kuin se, että katseet kohtaavat. Kyllä minä vilkaisen moniakin vastaantulijoita silmiin tai ainakin kasvoihin. Samoin vaihtuu informaatio siitä, etttä "näin muuten sut ja osaan kuvailla, älä yritä mitään ikävää" (sama kuin se kaikkien ohikulkijoiden tervehtiminen maalla). Kyseessä on ihan hetken katseiden kohtaaminen ja ystävällinen pieni hymyntapainen.

      • Anonyymi

        Toisia katson toisia en. Esim. lapsia katson, kerjäläisiä en. Isossa kaupungissa kun pyörii, niin ei voi kuvitellakaan kaikkia katsovansa. Riippuu aina ihmismäärästä ja nyt etäisyysaikana kohtaamiset ovat enemmänkin vältteleviä, myös katseet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisia katson toisia en. Esim. lapsia katson, kerjäläisiä en. Isossa kaupungissa kun pyörii, niin ei voi kuvitellakaan kaikkia katsovansa. Riippuu aina ihmismäärästä ja nyt etäisyysaikana kohtaamiset ovat enemmänkin vältteleviä, myös katseet.

        Meinaat,.ettei pääsi pyöri kuin langaton tutkain....
        Beng
        Tätä ketjua lukiessa, tuli mieleeni, että olisi hitsin hyvä, jos pää kääntyisi 180 - 360 °, vähän kuin ukulilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meinaat,.ettei pääsi pyöri kuin langaton tutkain....
        Beng
        Tätä ketjua lukiessa, tuli mieleeni, että olisi hitsin hyvä, jos pää kääntyisi 180 - 360 °, vähän kuin ukulilla.

        Miksi pitäisi pyöriä? Ihmisten katsomista varten! Ei kannata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitäisi pyöriä? Ihmisten katsomista varten! Ei kannata.

        Mietis. Risteyksissä olisi helpompi kartoittaa tilanne. Samoin takaa tulevia esim. pyöräillessä olisi helpompi varoa, kun itse joutuu jotain väistämään. Pidemmäksi aikaa silmät eivät voi olla selässä, muuten on hetikohta selällään ja taju veks ja silmät selällään.

        Beng🚵


      • Kyllä nimenomaan ystävällinen katse, ei tuijottaminen tai toljottaminen. Useimmiten hymyilen minäkin, kohtaan kanssaihmisen.


    • Anonyymi

      Kyllä katson. Jotenkin huvittavaa, kuinka katseen kestävä nuori nainenkin muuttuu helakan punaiseksi ja katsoo nopeasti pois päin, kun huomaa komean vanhemman miehen katsovan häntä silmiin. Jotkut koittavat haastaa ja pitävät katsekontaktin muutaman sekunnin ajan, mutta minä itsevarmana alfauroksena en koskaan katso pois ensimmäisenä.

      • Ei ne tytöt mitään punastu, vaan antavat kunnon vastuksen ihanilla hymyillään, heh.


    • Anonyymi

      Aurinkolasit hämää, sen vastaantulijan 😎, itse en juuri käytä.
      Eihän niitä ympäri vuoden, niin kyllä vilkaisen.. vaihtelevaa on vastaantulijan katse.
      En osaa tervehtiä outoja, mutta ilahdun, ja tietenkin vastaan jos harvoin joku on moikannut.
      Aika usein saattaa toki mennä ajatuksissaan tai napit korvilla itekin.

      • En käytä auronkolaseja enkä nappeja korvissa. Taitaa olla seuraava korvaan laitettava laite kuulokoje.

        Yllättävän vaihtelevia kohtaamia, aika monet eivät reagoi mitenkään. Ei tiedä näkevätkö tai kuulevatko mitään?


    • Anonyymi

      Katson. Hymyilen myös. Täytyy valitettavasti sanoa, että ennen enemmän kuin nyt. Mikä lie hymyä hyydyttänyt. - Nm. Hangon keksi

      • Jotenkin tuntuu, että yrmeämmän näköistä porukkaa liikkeella kuin ennen. Itsellä hymy sen kun levenee, kun eläkeikä lähenee...


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Jotenkin tuntuu, että yrmeämmän näköistä porukkaa liikkeella kuin ennen. Itsellä hymy sen kun levenee, kun eläkeikä lähenee...

        Varmaan joitakin mietityttää tulevaisuus . Luin lehdestä Jussi Lammesta joka oli tuohduksissaan siitä ettei sossu anna hänelle rahaa? Taiteilijoilla menee aina hyvin niin kauan kun katsojia riittää eikä viini lopu, Jos pitäisi töitä tehdä huudetaan valtiota apuun, boheemielämää vaan pitäisi olla koko elämän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan joitakin mietityttää tulevaisuus . Luin lehdestä Jussi Lammesta joka oli tuohduksissaan siitä ettei sossu anna hänelle rahaa? Taiteilijoilla menee aina hyvin niin kauan kun katsojia riittää eikä viini lopu, Jos pitäisi töitä tehdä huudetaan valtiota apuun, boheemielämää vaan pitäisi olla koko elämän.

        Jussi on Vesku Loirin kanssa samassa juoppo-sarjassa, joille esiintyminen on sitä hauskempaa mitä enemmän jurrissa.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Jotenkin tuntuu, että yrmeämmän näköistä porukkaa liikkeella kuin ennen. Itsellä hymy sen kun levenee, kun eläkeikä lähenee...

        Itse voisin jo viettää eläkepäiviä, mutten vietä vielä moneen vuoteen, jos Luoja suo terveyttä ja jaksamista. Tosin niihin voi vaikuttaa myös omilla valinnoillaan, mitä tulee elämäntapoihin. - Nm. Ikiliikkuja


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse voisin jo viettää eläkepäiviä, mutten vietä vielä moneen vuoteen, jos Luoja suo terveyttä ja jaksamista. Tosin niihin voi vaikuttaa myös omilla valinnoillaan, mitä tulee elämäntapoihin. - Nm. Ikiliikkuja

        Taas oli lehdessä kuolinilmoituksia kohdassa tieto minua vähän vanhemmasta miehestä. Olimme hyviä kavereita, hän ei ehtinyt olla päivääkään eläkkeellä. Ikävää.


      • Anonyymi
        PorvoonParoni kirjoitti:

        Taas oli lehdessä kuolinilmoituksia kohdassa tieto minua vähän vanhemmasta miehestä. Olimme hyviä kavereita, hän ei ehtinyt olla päivääkään eläkkeellä. Ikävää.

        Mitä "ikävää" siinä on? Varsinkaan jos hän ei ole omista syistään tahtonut eläkkeelle jäädä. Kaikki eivät tahdo, syystä tai toisesta. Tai ehdi, jos joku vakavampi juttu nappaa kiinni liiveihin. - Nm. Jokaisella on aikansa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jussi on Vesku Loirin kanssa samassa juoppo-sarjassa, joille esiintyminen on sitä hauskempaa mitä enemmän jurrissa.

        En tiedä enkä tunne tapausta tarpeeksi hyvin, mutta oletan, että Vesku Loiri ei olisi enää elävien kirjoissa, jos hän ei olisi lopettanut alkoholin käyttämistä. Mutta sinä tunnet tapaukset ilmeisesti henkilökohtaisesti kommentistasi päätellen. - Nm. Huolehdi vain omat juomisesi


    • Anonyymi

      Sehän riippuu vastaantulijan pituudesta, jos hän on nelkytsenttiä pitempi tai seitkytsenttiä lyhyempi kuin minä, en kurkotu enkä kumarru.

      • Ei sitä nyt ihan suoraan etenpäin tarvitse katsoa.


    • Anonyymi

      En tarkoituksella. Mutta katson kasvoja ja silloin joskus silmät kohtaa. Minusta ihmisiä on kiinnostavaa katsella jos esim. odottaa bussia yms. ja on tylsää.

      • Näkee mielenkiintoisia ihmisiä?


    • Anonyymi

      Kattelen peppuja :)
      Dirlanda

      • Anonyymi

        Ja kirjoitat keskellä yötä kännissä keskustelupalstalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kirjoitat keskellä yötä kännissä keskustelupalstalle.

        Unissaan katselee😴💭😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kirjoitat keskellä yötä kännissä keskustelupalstalle.

        Kalsarikännissä :D


      • Niinpä tietenkin!


      • Anonyymi

        Monella miehellä jääkin pelkäksi katseluksi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monella miehellä jääkin pelkäksi katseluksi

        Niin , tässä iässä alkaa maan vetovoima vaikuttaa :)
        Gubbe 71


    • Anonyymi

      Aivan vaistomaisesti vilkaisen vastaantulijaa silmiin, kun liikun täällä kotikonnullani.
      En ole tullut edes ajatelleeksi, että joku kokisi sen epämiellyttäväksi tai tungettelevaksi käytökseksi.
      Useimmiten tuo pienen hetken kestävä katsekontakti saa vastaatulijan huulille pienen hymyn.

      Koen luonnottomaksi tilanteen, jossa ihminen tuijottaa vain kännyään kulkiessaan, eikä reagoi mitenkään ihmisiin, jotka sitä samaa katua tallaavat.
      En tiedä, mistä tuollainen käyttäytyminen johtuu.
      Onkohan ihmisestä tullut niin arka, ettei hän enää uskalla ottaa kontaktia lajitoveriinsa, vaan korvaa sen koneella?

      Tämä kommenttini ei suoranaisesti liity mitenkään aloitukseen, mutta kirjoitan sen jälleen kerran kuitenkin.

      On kaksi asiaa, jotka kertovat ihmisestä hyvin paljon.
      Kuten sanonta kuuluu:" Silmät ovat sielunpeili."
      Kokemuksesta tiedän, että tuo sanonta pitää paikkansa.
      Kun tapaat tuntemattoman ihmisen ensimmäisen kerran ja hänen katsekontaktinsa ei ole suora ja avoin, niin hän on "luihu". Ei kannata luottaa tuohon ihmiseen.

      Toinen mielenkiintoinen juttu on kättelytapa.
      Jos tapaamasi henkilö kättelee "veltosti" tai sipaisten, niin se osoittaa myös, ettei hän ole luotettava.

      Kyllä maalla on mukavaa, täällä ihmiset ovat sentään vielä näkyviä toisilleen.

      kylmätotuus

      • Anonyymi

      • Onneksi myös pikkukaupunkien ilmapiiri on useimmiten sen verran ihmisläheinen, että useimmat katsovat toisiaan lyhyesti, koska sieltä voi vastaantulla tuttu henkilö, jonka kanssa vaihtaa muutama sana.

        Nuo kännykkään tuijottajat ovat omituisia, välillä näkee kun koko perhe, äiti ja isä, sekä lapset räpläävät kännyköitään ja tukkivat koko tien. Onko tämä se uusi normaali, että ihmiset eivät enää keskustele toistensa kanssa, vaan asiat hoidetaan somen yms. kanavien kautta. Pöyristyttävää!

        Kunnon kahdenkeskistä keskustelua ei voi mikään.


      • PorvoonParoni kirjoitti:

        Onneksi myös pikkukaupunkien ilmapiiri on useimmiten sen verran ihmisläheinen, että useimmat katsovat toisiaan lyhyesti, koska sieltä voi vastaantulla tuttu henkilö, jonka kanssa vaihtaa muutama sana.

        Nuo kännykkään tuijottajat ovat omituisia, välillä näkee kun koko perhe, äiti ja isä, sekä lapset räpläävät kännyköitään ja tukkivat koko tien. Onko tämä se uusi normaali, että ihmiset eivät enää keskustele toistensa kanssa, vaan asiat hoidetaan somen yms. kanavien kautta. Pöyristyttävää!

        Kunnon kahdenkeskistä keskustelua ei voi mikään.

        korjaus: Kunnon kahdenkeskistä keskustelua ei voita mikään.

        PS. Kylmätotuus, kiva musiikkilinkki, pidin.


    • Anonyymi

      Hesassa silläkeinoin kerjää vain ikävyyksiä, toki sen verran voi vilkaista että tunnistaa tervehdittävät.

      • Anonyymi

        Urbaanilegendaa tuo ettei muka vastaantulevia voi Hesassa katsoa . Enemmistö sentään ihan tavallisia suomalaisia jotka kestää katseita ihan missäpäin Suomea tahansa. Myös mamut tykkäävät ihan yhtälailla kun hieman hymyilee vastaan tullessa. Yksinäiset erakoituneet stadilaiset pelottelevat toisiaan ettei saa katsoa kadulla ketään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Urbaanilegendaa tuo ettei muka vastaantulevia voi Hesassa katsoa . Enemmistö sentään ihan tavallisia suomalaisia jotka kestää katseita ihan missäpäin Suomea tahansa. Myös mamut tykkäävät ihan yhtälailla kun hieman hymyilee vastaan tullessa. Yksinäiset erakoituneet stadilaiset pelottelevat toisiaan ettei saa katsoa kadulla ketään.

        Ne pelottelut voi jättää omaan arvoonsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Urbaanilegendaa tuo ettei muka vastaantulevia voi Hesassa katsoa . Enemmistö sentään ihan tavallisia suomalaisia jotka kestää katseita ihan missäpäin Suomea tahansa. Myös mamut tykkäävät ihan yhtälailla kun hieman hymyilee vastaan tullessa. Yksinäiset erakoituneet stadilaiset pelottelevat toisiaan ettei saa katsoa kadulla ketään.

        Kävin Hesassa melko usein silloin, kun esikoiseni opiskeli siellä. Kyllä hesalaisia voi katsoa, saakin, mutta hesalaisen ja muualta tulleen ero on siinä, että maalainen pyörii kuin hyrrä, katsoo ja ihmettelee, mutta stadilainen ei katso kuin nenänvartta pitkin eleettömästi eteensä. - Nm. Maalaistyllerö


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      90
      1280
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1056
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      68
      831
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      770
    5. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      290
      706
    6. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      698
    7. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      694
    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      39
      681
    9. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      60
      658
    10. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      634
    Aihe