Testaako poikkeus sääntöä?

Joissakin asiayhteyksissä esim. runoudessa ja uskonnossa epäjohdonmukaisuus voi olla mielekästä. Esim. kotini ei ole kotini.Se on ristiriitainen. Se tarkoittaa, että maailma näyttää absurdilta ja että on vieraantunut maailmasta.

Camus väitti, että ihmisen olemassaolossa on jotakin perustavan "absurdia".

Mutta filosofiassa epäjohdonmukaisuus on vakava pahe.

Mitä outoa tuossa muka on? Ei tietenkään pidä paikkaansa, että "joutsenet ovat valkoisia", jos kerran mustiakin on. Mutta jos sääntö olisi esim. "suurin osa joutsenista on valkoisia", ei muutama mustakaan joutsen sitä vielä voisi kumota.

Jo on tämäkin varsinaista hölötystä! Onko tyhmyyden määrä tosiaan loputon?

Ei minun maailmassa voi olla sääntönä se mihin on olemassa poikkeus.

Tuo on varteenotettava huomio. Matematiikassa ja muodollisessa logiikasta on poikkeuksetonta logiikkaa, mutta todellisuus on toisenlaista.

Pitäisi olla siis myös todellisuuden logiikka. Joka on vielä erilainen todellisuuden eri tasoilla aineesta ihmiseen, atomista universumiin.

Dialektinen logiikka on sellaista.

Fysiikassa pitäisi olla äärettömän suuren ja pienen sijasta todellisuudessa suurin ja pienin.

Ja ajassa ikuisen sijasta atomin aika, erivauhtisten kappaleiden aika ja universumin aika.

Ennen muinoin sanottiin, että poikkeus vahvistaa säännön.

Referoimastasi väitteestä "joutsenet ovat valkoisia", puuttuu universaali "kaikki". Kun lisäät tuon universaalin, lause saa kokonaan toisen merkityksen. Kun musta joutsen on tullut kuvioihin, niin propositio "Kaikki joutsenet ovat valkoisia", osoittautuu epätodeksi lauseeksi. Logiikassa kyse ei ole totuuden etsinnästä sinänsä, vaan tosien ja epätosien väitteiden erittelystä.

Muistelen tällaista sanontaa: "Poikkeus vahvistaa säännön", jota mielestäni käytetään usein väärin.

Miten sitten poikkeus ihan oikeasti/käytännössä vahvistaa säännön?

Otetaan kuvitteellinen esimerkki vaikkapa pesäpallosta. Pelin alkutaipaleella pelille luotiin säännöt, joita sitten tarpeen mukaan on muutettu ja täydennetty. Kuvitteellinen esimerkki voisi olla vaikkapa takalaiton. Kuvitellaan niin, ettei takalaitonta ollut alkuperäisissä säännöissä, eikä sille ollut tarvetta, kunnes lyöjät ja välineet kehittyivät ja eräs lyöjä löi toistuvasti pallon kentän yli ja juoksi toistuvasti kunnarin, joka oli poikkeus normaalista.

Tällöin sääntö takalaittomasta säädettiin ja juuri poikkeus oli se joka vuoksi sääntöä tarvittiin.

Niin, ovatko joutsenet valkoisia?

Väite että "Joutsenet ovat valkoisia", ei voi pitää paikkaansa, koska on olemassa mustia joutsenia.

Väite, että "Joutsenet ovat mustia", ei voi pitää paikkaansa, koska suurin osa havaitusta joutsenista on valkosia.

Kun yhdistämme nämä erilliset väittämät, huomaamme, että:

Väite: "Joutsenet ovat joka valkoisia tai mustia", ei pidä paikkaansa, koska tämän yhdistemäväittämän riippumatomat yksittäiset väittämät ei pidä paikkaansa.

Olemme aistein havainneet, että joutsenet ovat joko valkoisia tai mustia. Loogisesti tämä ei voi pitää tietysti paikkaansa, joutsenet ovat mitä tahansa väriä muuta kuin valkosia tai mustia - loogisesti.

Pitää olla looginen.

Lukekaa logiikkaa!