Yksi nainen synnytti sairaalan parkkipaikalla ja tapaus näkyi sairaalan videokamerassa.
https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/cb0ac392-d978-4e6b-abd5-eadbe04e768b
Toisen lapseni syntymä oli lähes yhtä kiireinen, mutta ehdittiin sentään sairaalan sänkyyn :D. Tuli nopeasti, ilman mitään puudutuksia ja muita helpotuksia. Tosin se tuntui kiduttavalta ikuisuudelta sittenkin.
https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/cb0ac392-d978-4e6b-abd5-eadbe04e768b
Toisen lapseni syntymä oli lähes yhtä kiireinen, mutta ehdittiin sentään sairaalan sänkyyn :D. Tuli nopeasti, ilman mitään puudutuksia ja muita helpotuksia. Tosin se tuntui kiduttavalta ikuisuudelta sittenkin.
Vastaukset 22
Vanhimmat
No vaikea. Kaksi viikkoa yliaikainen.
Toki ihan sairaalassa.
Sulla on siis lapsi??
Minäkin olen syntynyt...
Vaikka voisit luulla, en suinkaan ole avaruudesta tullut.
Juuh olin sairaalassa 20 minuuttia kun pihalle tuli. Ja vauhti oli kivukasta. Eli siis odotuksessa saliin ja oli pian pihalla.
Sanottiin jos olisin ollut vähän pitempää kotona olisi matkalla synnyttänyt kun verta tuli tiesin että synnytän. Noin puolitoista tuntia aiemmin alkoi kivut ja verta tuli.
Olitko jo aivan auki sairaalaan mennessä? Mä, tai siis kohdunsuu, 8cm.
Mulla ei tullut verta, mutta lapsivesi jo kotona. Sitten vaan irvisteltiin supistuksissa matkan ajan, mikä kesti 20 minuuttia. ap
No eka kesti useamman päivän ja oli raskas, toinen oli jo ripeämpi, mutta onneks oli silloinen vaimo tukena. 😃
Heh 😅 sissos sinua..
Heh... mutta molemmista synnytyksistä tuli potra penska.... elä naura. 😀
No kun naurattaa tuo -sinun- synnyttäminen 😁🤣 onneks et oo salissa vehnästelly 😂
No oikeasti tuon jutun mulle kertoi eräs kirvesmies. Se kysyi, oliko vaikea saada toi tyttö maailmaan. (Tyttö nakotti syöttötuolissa hieroen suuhunsa pullaa kahvipöydässä) mä vähän naureskellen, että siinähän se... niin tää huima sanoi, että hällä teki jo viimesen kanssa tiukkaa, mutta onneks oli emäntä kaverina. 🤣
Oikeasti mä muista lasten äitiä paremmin synnytykset. Ne on äitille sellaisia eufoorisia ja luonnonkin järjestämiä unohdettavia voimainponnistuksia. Siinä itse on vaan kädestä kiinni pitäjä ja myötäeläjä. Mutta kummallakin kertaa purskahdin itkuun, en voinut muuta. Aivan mieletön tunneryöppy. Ja tuossa ne jo touhottaa täyttäpäätä mokomat. 😀
Kyllä niistä oli euforia kaukana, varsinkin kun leikkasivat välilihan, eikä puudutuksesta tietoakaan kiinni ommellessa.
En mä ihmettele, että se nostaa isällekin vedet silmiin. He on sun ☺️, samoin kuin mamman. Yhtä paljon. Voipi olla ravistava kokemus kaikille juu. 😊
No en siis keksi vaan oikeaa sanaa... ja mitä mä muitten synnyttämisistä tiedän? Enkä miten ja miltä mun lasten synnyttäminen on mun lasten äitistä tuntunut....
Minulla on vaan käsitys mitä itse huomasin.
Välilihan leikkaus paranee muuten pitempään kuin repeämä.
Mutta jokin ajoi lasteni äitin haluamaan vielä toista, vaikka ensimmäinen oli traumaattinen hälle. Toinen meni jo paremmin, vaikka ei saanut epiduraalia. Toipui nopeammin, eikä saanut synnytyksen jälkeistä masennusta.
Mä vitsailin omaa rooliani aloituksessa, mutta luulen, että olin tärkeä tuki kuitenkin. Lasten äiti on monesti minulta kysellyt synnytyksestä asioita... ne meni hältä ohi.
No se oli sanoinkuvailematonta. Täysin hallitsematonta ja syvältäkumpuavaa.
Voihan se olla, että aikakin kultaa, mutta mitä sit. Silmänurkka kostuu yhä. 😊
Eiku se on just noin, koska tuolle ei löydy korvaavaa tästä maailmasta 😊😌
(Kauniita unia, aamulla kasiin töihin).
Eikä tartte. 😁 Tosin joku muu voi kokea jonkun muun yhtä tärkeäksi. Se elämän ja kuoleman välinen yhteys on seitin ohut. 🤔
Hyvää työpäivää ja reipasta mieltä, sekä iloista kesäaamua kohti. Uniksi sulle toivon sellaisen koikkarehtavan pikkuhepoisen laidunriemua. Sillä jaksaa hymyillä raskaankin päivän. 😊
Mun mies puheli innoissaan kolmannesta lapsesta tokan synnytyksen jälkeen. Mielessä kummitteli vaan se kidutus eli ompeleminen ilman puudutusta (siltä se tuntui. Eikä vanhempi edes kävellyt kunnolla vielöä kun nuorempi syntyi. Sanoin vaan, että teet sen kolmannen sitten jonkun muun kanssa. Lopulta hän meni kiltisti vasektomiaan, kun seksi loppui kuukausiksi uuden raskauden pelosta.
Nyt menee sun ja Valtiksen profiilit sekasin, kun kummallakin lähes musta kuva.. Ihmettelin että mikä, Valtiksen vaimo...😮
No ikävä, että on jäänyt synnytyksestä paha fiilis. Mutta onneks on lapset nyt tehty. Ei tartte murehtia miten selviää synnytyksistä.
Oikeasti, vaikka me ollaan lasten äitin kanssa erottu, olen hälle ikuisesti kiitollinen noista kahdesta upeasta ihmisestä. Ja siitä, että olen päässyt mukaan synnytykseen. 😊
Nyttenkin olen tytön kanssa moottoripyöräilemässä. Hän käy moikkaamassa kaveriaan koulukodissa, hällä on vaikeuksia, mutta ihana kun mun tyttö pysyy vierellä. 😊
Poika on kesätöissä ja on hoitanut lukiota huippuarvosanoin.
On se jännää, miten ihminen syntyy, kasvaa ja elää. On aivan mahtavaa olla osa noitten kahden ihmisen elämää. 😍
Heh.... Wuppis on niiiiiin lomalla. 🤣