Mitä kaikkea on julkaistu kansainvälisesti tuon alueen löydöistä ja mitä kertoo suullinen perintö?
700-1200 ketkä viljelijät olivat lähellä paikkaa ja mihin tieto perustuu?
Matomäessä ollut asutusta minkä lähteen mukaan jo esiroomalaisella rautakaudella?
Mihin lähteeseen perustuu paikan olleen puinen linnoitus?
Aika paljon vaikuttaa olevan taiteellista luonnostelua ja arvailua oppaissa.
Onko todistettu olleen linnavuorien ketju?
Savumerkit näkyivät?
Olivatko karjalaiset ja novgorodilaiset RUS viikinkejä jotka aina hyökkäsivät eikä kauppaa käyty viikinkien kanssa?
Hämeen linnat olivat käytössä 700-1100 eli kummasti juuri viikinkiaikaan. Herättää monta kysymystä ml. talvileirit ja sen oliko myös Hämeen linnan paikalla puulinna.
Kivikirkko nousi ihan Rapolan viereen.
Mikään ei vakuuta täysin vuorella asuttaneen vaikka tulisijoja olikin?
Mikä lähde kertoo paikalle tulleesta asutuksesta 400 luvulla?
Mistä väki tuli Hämeeseen, idästä vai lännestä vai meren yli?
Mitkä olivat Rapolan yhteydet muuhun vesireittien pohjolaan ja itään?
Onko kaikkien muinaislinnojen yms luota etsitty maan alta merkkejä historiasta?
Satamia tai leirejä?
Mitä miekkoja yms on löytänyt tai rahoja?
Harva muuten tietää että Suomen presidentti on syntynyt Rapolan juurella.
Ne jotka puhuvat Rapolan kuninkaasta varmaan viittaavat viikinkikulttuuriin koska tapa oli vieras itäisellä maalla?
Oliko muualla Itämeren piirissä muinaislinnojen tai varoitusketjujen kaltaisia virityksiä tai viikinkialueilla?
RUS maassa?
700-1200 ketkä viljelijät olivat lähellä paikkaa ja mihin tieto perustuu?
Matomäessä ollut asutusta minkä lähteen mukaan jo esiroomalaisella rautakaudella?
Mihin lähteeseen perustuu paikan olleen puinen linnoitus?
Aika paljon vaikuttaa olevan taiteellista luonnostelua ja arvailua oppaissa.
Onko todistettu olleen linnavuorien ketju?
Savumerkit näkyivät?
Olivatko karjalaiset ja novgorodilaiset RUS viikinkejä jotka aina hyökkäsivät eikä kauppaa käyty viikinkien kanssa?
Hämeen linnat olivat käytössä 700-1100 eli kummasti juuri viikinkiaikaan. Herättää monta kysymystä ml. talvileirit ja sen oliko myös Hämeen linnan paikalla puulinna.
Kivikirkko nousi ihan Rapolan viereen.
Mikään ei vakuuta täysin vuorella asuttaneen vaikka tulisijoja olikin?
Mikä lähde kertoo paikalle tulleesta asutuksesta 400 luvulla?
Mistä väki tuli Hämeeseen, idästä vai lännestä vai meren yli?
Mitkä olivat Rapolan yhteydet muuhun vesireittien pohjolaan ja itään?
Onko kaikkien muinaislinnojen yms luota etsitty maan alta merkkejä historiasta?
Satamia tai leirejä?
Mitä miekkoja yms on löytänyt tai rahoja?
Harva muuten tietää että Suomen presidentti on syntynyt Rapolan juurella.
Ne jotka puhuvat Rapolan kuninkaasta varmaan viittaavat viikinkikulttuuriin koska tapa oli vieras itäisellä maalla?
Oliko muualla Itämeren piirissä muinaislinnojen tai varoitusketjujen kaltaisia virityksiä tai viikinkialueilla?
RUS maassa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hämeen linnan tarpeellisuus kertoo alueen pitkistä kauppasuhteista vaiko sotaisuudesta?
Vesireitit siis käytössä jo satoja vuosia ennen.
Hämeen vesireitit ovat olleet käytössä tuhansia vuosia kivikaudelta asti.
Muinaishämeen kerrottiin ulottuvan "suolaiselta mereltä suolaiselle merelle" ilmeisesti Suomenlahdelta Pohjanlahdelle. Viikinkiajalla reitti Pohjanlahdelle Kokemäenjoen kautta joutui toistuvien hyökkäysten kohteeksi ja alue autioitui ainakin osittain. Suomenlahden rannikon valvonnan hämäläiset menettivä ristiretkiaikana ruotsalaisille uudisasutukselle.
Rapola on vain yksi Hämeen linnoitettujen mäkien ketjussa , kertonee lähinnä alueen sotaisuudesta. Taistelu idän ja lännen välimaastossa oli iso rasite Hämeelle . Jokainen liittolaisuussopimus ruotsalaisten tai suomalaisten kanssa tuli hämäläisille kalliiksi.
Onko Hämeen vesireiteiltä ikinä tutkittu tapaa että se joka kulkee reitin päähän saa vaatia maita itselleen?
Ja pystyttää riimukiven?
En osaa vastata aloitukseen kuin sen verran että karjalaiset tosiaan olivat Novgorodin liittolaisia, Karjalalla on myös ollut oma kuninkaansa joka mainitaan venäläisissä kronikoissa, hän oli jonkun tsaarin kruunajaisissa läsnä jos oikein muistan. Tosiaan Karjalaiset tekivät sota retkiä vesi teitse Ruotsiin asti ja tuhosivat sigtunan.