on Marsin taivas valoisa. Kuun pinnalta otetuissa kuvissa taas kuun taivas on musta mutta maan pinta valoisa. Mistä moinen johtuu. Oliko kuussa siis yö silloin kun astronautit kävivät siellä, vai onko taivas päivälläkin musta? Marsin joissain kuvissa näkyy myös auringonlasku.
Marsin pinnalta otetuissa kuvissa
Anonyymi
47103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Ilmakehästä
Juuri+näin.+Marsilla+on+kaasukehä+jonka+vuoksi+siellä+on+jopa+sääilmiöitä+kuten+esimerkiksi+hiekkamyrskyjä.
Kuun pinnan alipaine imisi astronautit niin tiukasti kiinni pintaan, että sieltä ei ikinä pääsisi pois. Sen vuoksi mitään kuulentoja ei ole voitu suorittaa.
Ei tietenkään imisi koska sama "alipaine" eli ei painetta siellä on astronautin joka puolella
Pienikin reikä avaruusaluksessa olisi aiheuttanut sen, että avaruuden tyhjö olisi syöksynyt alukseen ja täyttänyt sen jolloin astronauttien olisi ollut mahdotonta elää.
Tyhjiössä ei ole mitään joten ei se miihinkään syöksy.
Ei astronauttia tai alusta ympäröivä tyhjiö tietenkään mihinkään syöksy, vaan ilmanpaine syöksyy aluksen reiästä tai aluksesta ulkona olevan astronautin puvun reiästä ympäröivään tyhjiöön.
Kyllä siellä ainakin tyhjö on. Kun tyhjö syöksyy täyttämään avaruusaluksen, niin sitten alus on tyhjää täynnä.
Tuolla on tieteellisesti selitetty se, mitä tapahtuu, kun avaruusalukseen tulee reikä, ja miten silloin pitää toimia:
https://www.youtube.com/watch?v=TXFhL1xF_G8
Tuo oli hupaisin selitys, minkä olen lukenut. Menit suoraan kuuhörhöjen absurdien selitysten listan kärkeen.
Ei tuossa mitään hupaisaa ole. Saman asian olisi varmaan osannut kertoa 5 bar alipaine-hitsari-hoiturikin joka sentään tiesi kuinka imukuppi ja rautakeuhko toimivat.
Kyllä tuo oli hupaisaa.
Alipaine itsessään ei ime mitään kiinni, vaan kiinnitysvoiman aiheuttaa se ilmanpaine, joka on alipaineistetun tilan ulkopuolella. Kuun pinnan ulkopuolella ei ole minkäänlaista ilmanpainetta, eikä niin ollen tyhjiö ei vaikuta Kuun pinnalta irtautumiseen käytännössä yhtään mitenkään.
Peruskoulutason fysiikan tietojen omaksuminen olisi riittänyt, mutta kun ei. Itse asiassa luulin kommenttiasi 02. 08. 9:19 vitsiksi, mutta taisit olla ihan vakavissasi.
Ilmastonlämpenemispalstalla imupaine-hitsari todisti, että 5 bar alipaineella voi imeä veden 50 metrin korkeuteen. Jos astronautin puvussa on normaali ilmanpaine, niin kyllä kuunatsit aivan helposti pystyvät tekemään tuommoisen alipaineen ja vielä enemmänkin. Siitä imusta ei lähde astronautti mitenkään liikkeelle.
Toisaalta vettä ei voi imeä edes teoriassa yli kymmenen metrin korkeuteen (normaalissa yhden ilmakehän paineessa), koska sillon veden aiheuttama paino on tyhjiön kokoinen. Todellisuudessa maksimi imukorkeus on noin 8 metriä, koska siinä vaiheessa vesi alkaa kiehua normaalilämpötilassa (20C) ja imu alkaa vetää vesihöyryä.
Hiukan lisää: Paineimuhitsari oli nähnyt videon, jossa koehenkilö maan pinnalla imi veden melkein 10 metrin korkeuteen ja siitä imupainehitsari aivan oikein päätteli, että tuossa on käytössä 1 bar alipaine ja 5 bar alipaineella tuo 50 metrin imu onnistuu helposti.
Et sitten tajunnut. Imemällä ei vettä voi oikeasti nostaa maassa yhtään mihinkään.
Ainoastaan astronautteja voi imeä kuussa kymmenen metrin korkeudelta tiukasti kiinni kuun pintaan.
"Itse asiassa luulin kommenttiasi 02. 08. 9:19 vitsiksi, mutta taisit olla ihan vakavissasi."
Olet aivan oikeassa. Vitsit ovat niin vakava asia, ettei niitä kannata tiedepalstalla viljellä.
Luna on Terraa lähin musta-aukko. Tässä on syy miksi Apollo-ohjelmassa ei päästy koskaan Lunan pinnalle. Tyhjiö ( musta-aukko ) imaisi Armstrommin ja NASA esitteli kaksoisolentoa.
Kun Kuussa olevinaan käytiin, ei osattau feikata tähtitaivasta uskottavasti joten kuvaushallin katto maalattii mustaksi. Mars kuvat on tietokoneella tehtyjä nykyään.
Käytännöllisyyden näkökulmasta, kun yö mainittiin, on mahdollista että Kuun yöaikaa tai aamua/iltaa hyödynnettiin kuukäynneillä. Kuun yö kestää 15 Maan vuorokautta, jolloin yläpuolella on kylmä. Kylmyyttä ja pimeyttä on kuitenkin helpompaa käsitellä kuin kuumuutta, ja muutenkin suoraa säteilyä. Mutu. Muuten ainakin valitsi argumentti on Kuussa kaasukehän puute, joka aiheuttaa Maassa ja Marsissa valon siroamisen, ja josta syystä päivällä taivas on sininen täällä Maassa. Joten taivas on päivälläkin musta, taivasta hallitsee kirkkaimmat valonlähteen jotka ovat milloin Aurinko, milloin Maa ja milloin tähdet ja muun mainitsemattomat planeetat.
Kuun vuorokaudenaikojen mukaan siellä käytiin aamulla. Laskeutuminen on helpompaa, kun kivet ja muut pinnan epätasaisuudet jättävät selvän varjon.
Tuo selittää sen, miksi ei tähtiä näkynyt. Eihän niitä maassakaan näy aamuisin ja mieluiten niitä lähtee kiikaroimaan illalla.
Juuri niin. S
ekä ihmisilmän että etenkin kameran dynamiikan samanaikainen leveys on niin kapea, ettei kirkkaasti valaistussa kohteessa voi erottaa himmeitä kohteita. Silmä itse asiassa on dynamiikaltaan laaja, mutta koko dynamiikka ei ole samaan aikaan käytössä. Näön pitää sopeutua vallitsevaan tilanteeseen kirkkaustason muuttuessa. Hämäränäön "virittyminen" vie parikymmentä minuttia, kun siirrytään kirkkaasta valosta pimeään.
Kuun pinnasta heijastuva Auringon valo tekee mahdottomaksi samanaikaisesti saada kuvaan ylivaloittumatonta Kuun pintaa ja tähtiä. Joskus tuon itsekin laskeskelin ja tarvittava dynamiikka-alue oli (ja on) käytännössä mahdoton kameralle ja myös silmälle. Aiempi viestini asiasta löytyy tästä linkistä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15754865/miksi-ei-otettu-teleskooppia-mukaan--#comment-98298203
oiskoon semmosta kuvaa millonkaan otettu, missä näkyy Kuun kamaraa yöpuolelta ja Maa siellä taustalla sitten napottasi puolikkaana?
Tai onko yleensäkkään semmosta kuvaa Kuun suunnasta, missä Maa näkyy sirppinä?
Apollokuvissahan Maa on aina täysiMaana, eli näkyy pyöreänä. Miten se on yleensä mahdollista jos Kuussa on käyty aina Kuun aamun koitteessa. Eikö Maankin pitäisi näkyä silloin samalla tavalla osittain yönä.
Ei tarvitse vastata jos ei ymmärrä kysymystä tai on muuten vajakki.
Eipä olla julkaistu, tai en ole ainakaan nähnyt, koska sitä Kuun kamaraa ei yöpuolellaan näy: Kuun yö on niin pimeä, ettei kameran filmille tarttuisi mitään muuta kuin musta Kuu pimeällä taivaalla Maapallon heijastaman Auringon loiston himmentäessä tähdet kameran näkyvistä.
Vaikka tällainen kuva olisikin olemassa ja julkaistu, se tuskin erottuisi mitenkään kuvasta, jossa on pelkkä Maapallo mustassa avaruudessa. Kuva olisi kuin tämä Apollo 8:sta otettu, näkyvä Kuu vain olisi yhtä musta kuin taustakin.
https://www.nasa.gov/multimedia/imagegallery/image_feature_1249.html
Eipä taida löytyä Apollo - lennoilta sellaista Kuun pinnalta otettua kuvaa, jossa Maapallo näkyisi "täysimaana". Kaikissa kuvissa on jostakin Maapallon reunasta poissa palanen. Jos olet eri mieltä niin laita linkki kuvaan näkyville.
Matkalla Maapallolta Kuuhun ja kiertoradoilla on tilanne tietenkin toinen eli niiden kuluessa voi löytyä oikea kuvakulma "täysimaan" kuvaamiseen.
Geostationaariselta radalta saa valokuvan täysimaasta kerran vuorokaudessa.
siellähän Apollomatkoilla yks ukko jäi Kuuta kiertämään. Minä ainaki oisin ottanu videokameran matkaan ja kuvannu ku Maa nousee Kuun pimeältä puolelta. Vai oliko sillä jotain tärkeempää tekemistä siellä, ettei kerenny.
Luulis Maan kuitenkin valaisevan aika hyvin sitä pimeetäkin puolta Kuusta. Paljain silminkin näkee Maasta asti Kuun maatamon.
Ilmeisesti+kuussa+käytiin+aina+kuun+päivän+aikana,+eli+silloin+kun+kuu+on+enemmän+tai+vähemmän+maapallon+takana+auringosta+katsoen.
Laskeutumispaikassa laskeutumisajankohtana vallitsi Kuun aamu, ei Kuun keskipäivä. Mitä varhaisempi aamu Kuussa sitä suurempi osa Maapallosta oli valaistuna laskeutumispaikasta katsottuna.
liekkö tuo kuva ihan aito:
https://images.app.goo.gl/inrcSfv6ACHtXfHv8
jos tuossa on maatamo, niin varjot näyttäs olevan jotenkin väärästä suunnasta.
Miksi Apollo kuvissa Maa ei näytä noin isolta?
-hp
No mikä ettei. Se on LRO:n ottama matalalla kiertoradalla Kuun ympäri eli ei liity Apollo - lentoihin. Perspektiivi määräytyy kameran polttovälistä eli tuossa on otettu teleobjektiivilla kuvaa mikä suurentaa kaukana olevia kohteita suhteessa lähellä oleviin kohteisiin.
Kuun saa Maapallon pinnalla otetussa kuvassa hyvin suureksi kuvaamalla riittävän pitkällä putkella. Jos putki on suuruusluokkaa 1000 mm polttovälillä niin silloin Kuu peittää kameran (järkkäri) kuvassa koko kuva-alan.
Tässä teleobjektiivikuva kuunpimennyksestä.
https://www.dekalbparkdistrict.com/district-calendar/events/Lunar-Eclipse-Viewing-7438205961
Ei kameran objektiivilla ole suoraa vaikutusta siihen, miltä kohde näyttää tulostettuna. Tulostusvaiheessa kuvaa voi skaalata aivan yhtä hyvin kuin valotusvaiheessa.
Siihen, miten suurena jotkut lähellä olevat kohteet näkyvät verrattuna kaukana oleviin, ei objektiivin polttovälillä ole mitään vaikutusta. Tuo on ihan yksinkertainen geometrinen tosiasia.
Kirjoittaja tarkoittikin lopullisen kuvan perspektiiviä, eli lopputuloksesta näkee mistä on kuvattu, siis kuinka kaukaa, kun vertailee kuvan reuna-alueilla olevien kohteiden kokosuhdetta kuva-alueen keskellä oleviin.
Tästä polttovälivääristymästä johtuu muun muassa se, että ammattilaiset pyrkivät ottamaan kasvokuvat suhteellisen kaukaa pidemmän polttovälin objektiivilla, koska saman kokoinen kuva kasvoista liian läheltä kuvattuna mm. näyttää kuvattavan nenän suhteessa muihin kasvojen osiin aivan liian suurena! :D
Juuri näin. Jos Kuu näkyy puun latvan oksien välistä ja otetaan Kuun suuntaan kuva puun läheltä lyhytpolttovälisellä objektiivilla niin Kuu on latvaan nähden pieni.
Otetaan kuva teleobjektiivilla kaukana puusta mutta niin että latvan koko kuvassa on sama. Nyt Kuu näyttää latvaan nähden paljon suuremmalta.
Tuossa linkatussa kuunpimennyskuvassa on pitkäpolttovälisellä teleobjektiivilla kuvattu kaukana metsän reunasta. Tuolloin alareunassa näkyvät puiden latvat ovat Kuun kuvaan verrattuna pieniä.
Höpöhöpö. Objektiivin polttovälillä ei tuossa ole mitään merkitystä.
Jos kuu näkyy kulmassa 1 aste ja kuusi kulmassa 0,1 astetta, niin siihen ei mikään objektiivi tai poltttoväli mitään vaikuta.
Jos haluaa että kuusi näyttää pieneltä, niin sitten tietysti voi viedä kameran kauemmaksi kuusesta.
Luitko saamasi vastauksen?
"Otetaan kuva teleobjektiivilla kaukana puusta mutta niin että latvan koko kuvassa on sama. Nyt Kuu näyttää latvaan nähden paljon suuremmalta."
Eli siis otetaan kuva eri polttoväleillä muuttaen etäisyyttä niin, että kuvassa lähellä olevan kohteen koko on sama. Kaukana olevan kohteen suhteellinen koko muuttuu.
Jotta teleobjektiivilla saadaan sellainen kuva jossa "lähimaaasto" eli tässä tapauksessa puun latva olisi samankokoinen kuin lyhytpolttovälisellä objektiivilla kuvattuna joudutaan tietenkin siirtymään kauemmas puusta. Tällöin paljon kauempana kuvausalueesta olevat kohteet kuten Kuu näyttävät kuvassa perspektiivin muuttumisen vuoksi lähellä oleviin kohteisiin nähden suuremmilta kuin lyhytpolttovälisellä otetussa kuvassa.
Jos tuon yllä esitetyn kuunpimennyskuvan olisi ottanut lyhytpolttovälisellä objektiivilla kuitenkin pitäen kuusten latvusten koon kuvassa samana kuvausetäisyyttä muuttaen niin Kuun näennäinen koko kuvassa olisi pienentynyt samassa suhteessa kuin mitä objektiivin polttoväli pienenee.
Apollo - lennolla otetuissa kuvissa taustalla näkyvän Maapallon koko lähellä oleviin kohteisiin nähden määräytyi kussakin kuvassa käytetyn objektiivin polttovälistä. Mitä laajakulmaisempi objektiivi (lyhyt polttoväli) sitä pienempi Maapallo oli kuvassa. Lennoilla käytetty kuvauskalusto on esitelty netissä, löytyy hakusanoilla: apollo camera focal length
Sinulle taitaa valokuvauksen ja keskusprojektion periaate olla täyttä hepreaa.
Polttovälin muuttaminen ei todellakaan vaikuta kuvan suhteisiin oli kyseessä apollon kalusto tai kännykkäkamera.
Otetaan esimerkiksi Auringonpimennys. Maasta katsottuna se näyttää aivan samalta oli kyseessä ihmisen silmä tai 10 metrin polttovälillä varustettu kaukoputki vaikka Kuulla ja Auringolla on melkoinen ero etäisyydessä.
Kun kuvataan kiinteän kokoista kohdetta eri polttovälillä varustetuilla objektiiveilla niin joudutaan muuttamaan kuvausetäisyyttä jos kohteen halutaan olevan kameran kuvatasossa saman kokoinen.
Tässsä siis yritetään kuvata ilman että kuvasta tehtäisiin osasuurennoksia tai rajauksia.
Polttoväli määrää kuvausetäisyyden ja kuvausetäisyys määrää perspektiivin. Pitkä polttoväli vaatii tietenkin pitkän kuvausetäisyyden jolloin kaukana kohteen takana oleva toinen kohde kasvaa kuvassa suuremmaksi kuten käy tuossa kuunpimennyskuvassa.
Mahdollisen ikuisuuskeskustelun valokuvaussanastosta ja -käsitteistä pyydän siirtämään valokuvauspalstalle, jotka noiden ikuisuuskeskusteluiden vuoksi ovat käyttökelvottomia.
"Kun kuvataan kiinteän kokoista kohdetta eri polttovälillä varustetuilla objektiiveilla niin joudutaan muuttamaan kuvausetäisyyttä"
"Polttoväli määrää kuvausetäisyyden ja kuvausetäisyys määrää perspektiivin."
Höpöhöpö. Kuvausetäisyyden määrää kameran sijainti. Polttovälin voi sitten valita, jos sellainen on mahdollista. Jos kamera on Kuussa niin tuskinpa astronautit sitä siirtämällä pystyvät vaikuttamaan Maan etäisyyteen.
Anteeksi, en heti huomannut ruokkivani trollia.
Huuhaajutut voi siirtää huuhaapalstalle.
tuosta tulikin mieleen ne valokuvat kalasaaliista. Ahvena työnnetään suorin käsin kohti kameraa ja vaikka ottas pitkällä putkella kuvan kauempaa, niin se kalahan näyttää suuremmalta mitä oikeesti on.
Pitkällä putkella vaan pitää sitte mennä tosi kauas, että saa näkymään terävänä myös sen saalistajan.
Kukista saa hyviä kuvia pitkällä putkella. Joutuu vaan tähtäilee parin metrin päästä. Ja tarkentamaan tarkasti.
Kuussa vaan ku kuvailee, niin Maahan on aika vitun kaukana...
Oon yrittäny ottaa Kuusta kuvia vaikka millä keinoilla, mutta ei vaan meinaa onnistuu mitenkään. Pirusti pitää olla pikseleitä, että saa sitte ohjelmalla rajattuu jonkunlaisen kuvan, mutta valotus on yleensä pielessä tai hiton epätarkka.
En tiijä...
Tarvitset teleobjektiivin ja jalustan kameraa varten. Jos kamerassa on mahdollisuus mitata valotus yhdestä pisteestä niin valitse tuo piste osumaan Kuun kohdalle.
Lyhyellä polttovälillä kuvattaessa Kuun näennäinen halkaisija kuvassa on niin pieni ettei yksityiskohtia saa näkyviiin. Jos kuvatessa käsi tärisee niin nekin yksityiskohdat sumenevat puuroksi.
Lisäys: Kokeilepa googlettaa hakusanoilla KUUN VALOKUVAUS. Löytyy lisää ja parempia ohjeita