Suomessahan on talven pimeimpään aikaan auringonpaistetta n. 6h / vrk ja pimeää 18 h/vrk.
Joten: Onko jokin syy sille, että talven pimeimpänä aikana edes niiden 6h tunnin aikana, jolloin aurinko on näkyvissä, niin miksi aurinkokennot eivät tunnu silloinkaan pysyvän tuottamaan sähkö kuin hyvin pienen määrän ?
Kuinka paljon asiaa auttaisi, jos:
1) Aurinkokennoissa olisi dynaaminen suuntaus, joka esim 12 minuutin välein kääntää panelin optimaalisimpaan suuntaan aurinkoon nähden (jatkuvasti ei pidä käännellä, koska silloin kääntömoottorit kuluttaisivat enemmän sähköä kuin mitä aurinkokenno kykenee tuottamaan).
2) Aurinkokennon yhteydessä olisi mekaaninen laite (joko harja tai sulka kuten auton tuulilasinpyyhkijässä) joka poistaa kennon päältä siihen mahdollisesti kasautuneen lumen, joka poistamattomana estää auringonvalon pääsyä aurinkokennon, ja siten huonontaa sähköntuotantoa.
Eli miten paljon sähköä aurinkokenno kykenee talven pimeimpinä kuukausina Suomessa tuottamaan, jos asennuksessa on toteutettu edellä olevat 2 ehdotusta tuoton parantamiseksi?
Entä onko muita keinoja, joilla tuottoa voisi parantaa ?
Joten: Onko jokin syy sille, että talven pimeimpänä aikana edes niiden 6h tunnin aikana, jolloin aurinko on näkyvissä, niin miksi aurinkokennot eivät tunnu silloinkaan pysyvän tuottamaan sähkö kuin hyvin pienen määrän ?
Kuinka paljon asiaa auttaisi, jos:
1) Aurinkokennoissa olisi dynaaminen suuntaus, joka esim 12 minuutin välein kääntää panelin optimaalisimpaan suuntaan aurinkoon nähden (jatkuvasti ei pidä käännellä, koska silloin kääntömoottorit kuluttaisivat enemmän sähköä kuin mitä aurinkokenno kykenee tuottamaan).
2) Aurinkokennon yhteydessä olisi mekaaninen laite (joko harja tai sulka kuten auton tuulilasinpyyhkijässä) joka poistaa kennon päältä siihen mahdollisesti kasautuneen lumen, joka poistamattomana estää auringonvalon pääsyä aurinkokennon, ja siten huonontaa sähköntuotantoa.
Eli miten paljon sähköä aurinkokenno kykenee talven pimeimpinä kuukausina Suomessa tuottamaan, jos asennuksessa on toteutettu edellä olevat 2 ehdotusta tuoton parantamiseksi?
Entä onko muita keinoja, joilla tuottoa voisi parantaa ?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Varmaan parasta on poistaa ilmakehä niin että se ei haittaa aurinkokennon toimintaa. Varmaan voisi Littumaankin hinata talvisin hiukan lähemmäksi Aurinkoa.
Matalasta+kulmasta+tuleva+auringonvalo+kulkee+hyvin+pitkän+matkan+ilmakehässä.+
Esimerkiksi+vaikkapa+Tampere.+Leveyspiiri+on+61.5+astetta,+joten+talvipäivänseisauksen+aikaan+(21.+joulukuuta)+on+Auringon+korkeus+vain
(90-61.5)-+23.5+=+5+astetta.
https://books.google.fi/books?id=vwp-rDWzEa0C&pg=PA4&lpg=PA4&dq=solar+attenuation+elevation&source=bl&ots=jqJ8HftWQb&sig=ACfU3U2dL9e9X6anv-Jx9SZa6rVatqfMsQ&hl=en&sa=X&ved=2ahUKEwjJisuk_JjrAhUQt4sKHUHGDCwQ6AEwAHoECAoQAQ#v=onepage&q=solar+attenuation+elevation&f=false
Tuon+taulukon+1.1+mukaan+5+asteen+kulmassa+tulevalle+säteilylle+suoraa+absorptiota+ilmakehästä++19.5%,+Rayleigh+-+sirontaa+42.5%,+Mie+-+sirontaa+(pilvet,+savu)+24%+-+86%+eli+suoran+säteilyn+kokonaisvaimennus+on+65%+...+94%.+Hieman+eli+muutama+prosentti+lisäystä+talviauringon+säteilytehoon+tulee+siitä,+että+Aurinko+on+lähimpänä+Maata+talvisaikaan.
Lopputulema:+Aurinkokennoista+on+hyvin+vähän+hyötyä+talvella+vaikka+olisivat+Auringon+suuntaa+seuraavia.+Yleensä+pilvisyys+tappaa+senkin+vähäisen+mitä+muuten+valosta+pääsisi+perille.+Mitä+matalampi+kulma+sitä+pienempi+määrä+pilviä+riittää.
Tuottoa voi parantaa käyttämällä peilejä tai Fresnel - linssiä fokusoimaan talviaurinko valokennoon. Talvellahan kennon jäähdytys ei ole ongelma. Peilit ovat kennoja halvempia mutta nekin tarvitsevat suuntausmekanismin.
Nykyaikaiset LED lamput tarvitsevat vain hyvin vähän virtaa ja valo on erittäin kirkasta.
Pimeän aikaan näitä valoja voisi käyttää kennon sähköntuottoon tehokkaasti, valo kun voidaan suunnata optimaalisesti ja hajavalo-ongelmakin on yksinkertaisesti ratkaistavissa.
Luulisi tuon riittävän ainakin tv.n tai vaatimattomien laitteiden kulutukseen.
Sinähän olet keksinyt ikiliikkujan! Kenno tuottaa virtaa led-lamppuihin joiden valo synnyttää kennossa noihin ledeihin tarvittavan virran!
Pelkkä kenno on halpaa. Tuottoa voi parantaa esim. tuplaamalla pinta-alan.
Pelkkää paneelia näyttää olevan saatavilla hintaan 0.30 e/Wp.
Jos yhdistelee näistä isoja paneeleja niin varsinkin talviaikaa ajatellen kannattaa miettiä mitä tapahtuu, kun yksi kenno on lumi- tai jääpaakun peittämä. Jos haetaan luotettavuutta niin kennoja pitäisi kytkeä rinnakkain.
Aloittaja ei kerro kuinka suurista paneeleista on kyse. Mitä pienemmästä kyse sitä parempi on tuo ehdotuksesi kennopinta-alan lisäämisestä.
Pilvisellä säällä joulukuun lopussa kennoista ei saa juuri mitään irti olivatpa ne pieniä tai suuria.
Suomessa+aurinkopaneelin+huipputehon+käyttökerroin+on+10+%+luokkaa.+Näin+ollen+yksi+Wp+tuottaa+vuodessa+876+Wh+sähköenergiaa.+Jos+paneelin+käyttöikä+on+20+vuotta,+niin+kokonaistuotto+on+17.5+kWh.+Korottomaksi+hinnaksi+tulee+1.7+senttiä/kWh.
Melko halpaa tuo sattumasähkö jo on.
Varmaan helpointa on rakentaa vehje, joka kallistaa littumaata niin että talvellakin saadaan täysi teho.
Kallistaminen on syytä suorittaa jo syksyllä kun on vielä puhtia paneeleissa.
On paljon halvempaa laitttaa monta kiinteää isoa paneeliaa kohti etelää kuin yksi pieni huoltoa ja perustuksia vaativa kääntyvä paneeli. Tuon oppii jokainen käytännössä.
Paneelit toimivat melko tehokkaasti myös hajavalossa, joten ...
Tuo on KISS - ratkaisu (Keep It Simple Stupid!). Sellaiset ovat suositeltavia kun niissä optimaalisen hyötysuhteen sijaan on optimaalisen työn määrä verrattuna tuottoon.
Todellakin niissä on maksimoitu työn ja rahan kulkutus verrattuna tuottoon.
Maailmassa on miljoonia aurinkovoimaloita. Vain ja vain ainoastaan sinä olet eri mieltä niiden rakenteesta. Miksi? Sinulla ei taida vielä olla edes peruskoulun tiedot saati sitten taidot hanskassa.
Maailmassa on todellakin monia aurinkovoimaloita. On niitä maata kiertävissä satelliiteissakin.
Kyllä nuo soveltuvat Suomessakin jonnekin saariston kesämökille. Talvimökillä ne ovat täysin turhia.