Kaksi erilaista 3-vaihetta??

turhaan suomennettu esittestä tuo kohta 230V kolmivaiheverkosta. Sarakkeista voi päätellä selvästi, että kyseinen pumppu käy esim. Amerikoissa heidän kolmivaiheverkkoonsa kun kytkee sen kolmioon. ( Vertaa max. kaapelipituudet, kun eri jännite) Täällä sama kone kytketään tähteen. Eli Amerikoissa käytetään pääjännitteenä 230V ja Suomessa tunnetusti 400V. Samaa mallia voi kytkeä lisäksi esim. Suomessa yksivaiheisesti, sopivalla kondensaattorilla, kuten taulukoissa on mainittu. Tähti-kolmio käynnistimiä ei missään nimessä käytetä näin onnettoman tehoisilla pumpuilla, koska niistä ei ole mitään hyötyä ja verkko ei notkahda juuri lainkaan noilla tehoilla. Se on niin, että samaa pummpua viedään ulkomaille ja se käy usein vain kytkentäliuskoja muuttamalla.

Moottori kytkettiin ensin tähteen ja sitten kolmioon. Näin saatiin pidettyä virtahuippu pienempänä esimerkiksi heikoissa maaseutuverkoissa.

Että vanhastaan kirjoitti:

Moottori kytkettiin ensin tähteen ja sitten kolmioon. Näin saatiin pidettyä virtahuippu pienempänä esimerkiksi heikoissa maaseutuverkoissa.

Oikeassa olet. Niinhän se oli.
Käynnistysmomentti on silti edelleen pienempi

Että vanhastaan kirjoitti:

Moottori kytkettiin ensin tähteen ja sitten kolmioon. Näin saatiin pidettyä virtahuippu pienempänä esimerkiksi heikoissa maaseutuverkoissa.

Kiihdytys tähdellä ja kun kierrokset ovat täysillä, sitten kolmiolle.

Kotitilallani on vieläkin sirkkeliä pyörittävä moottori tähti-kolmio-kytkennällä. Jos heittää tähden yli kolmiolle, palavat sulakkeet.

Ted Nugent kirjoitti:

turhaan suomennettu esittestä tuo kohta 230V kolmivaiheverkosta. Sarakkeista voi päätellä selvästi, että kyseinen pumppu käy esim. Amerikoissa heidän kolmivaiheverkkoonsa kun kytkee sen kolmioon. ( Vertaa max. kaapelipituudet, kun eri jännite) Täällä sama kone kytketään tähteen. Eli Amerikoissa käytetään pääjännitteenä 230V ja Suomessa tunnetusti 400V. Samaa mallia voi kytkeä lisäksi esim. Suomessa yksivaiheisesti, sopivalla kondensaattorilla, kuten taulukoissa on mainittu. Tähti-kolmio käynnistimiä ei missään nimessä käytetä näin onnettoman tehoisilla pumpuilla, koska niistä ei ole mitään hyötyä ja verkko ei notkahda juuri lainkaan noilla tehoilla. Se on niin, että samaa pummpua viedään ulkomaille ja se käy usein vain kytkentäliuskoja muuttamalla.

Lue lisää

Jenkeissä käytössä 110 V vaihejännite mikä vastaa 190 V kolmiossa. Johdon pituus on riippuvainen häviöistä.

Tämä homma selvisi. Ajattelin itsekin alunperin noita kytkentöjen eroja mutta koska moottorien kohdalla ei mainittu ollenkaan vaihtoehtoa 3-v 230V (tähtikytkentää) niin ajattelin että asian täytyy liittyä jotenkin kaapeliin. Ja liittyyhän se kaapeliin siten että eri kytkentöjen tapauksessa virrat ovat erisuuret. Kiitokset selkeytyksestä.

Sähkötekniikan opiskelija kirjoitti:

Jenkeissä käytössä 110 V vaihejännite mikä vastaa 190 V kolmiossa. Johdon pituus on riippuvainen häviöistä.

Moni menee hieman halpaan noissa ulkomaiden jakeluhommissa, koska siellä on aika monenkirjavaa systeemiä. Asuintaloissa on käsittääkseni 1-vaiheinen 110V verkko tai yksivaiheinen 240V verkko. Tarvittaessa saa kolmivaiheisen 240 V verkon, mutta se on yleensä käytössä isoimmissa rakennuksissa, teollisuudessa, tms.. Amerikoissa on kyllä hieman enemmän noita jakeluverkko ratkaisuja. Homma ei mene niin, että heidän normaali jännite 110V kerrotaan neliöjuuri kolmella ja siitä saataisiin pääjännite 190V. Tuota mainitsemaasi 190V ei esiinny Amerikoissa. Jos esiintyy, niin missähän osavaltiossa?
Toiseksi johdon pituus riippuu enemmänkin laitteen sijainnista suhteessa syöttävään pisteeseen, esim. keskukseen. Häviöillä ei ole mitään tekemistä johdon pituuden kanssa??!! Laite asennetaan sinne, minne se on tarkoitettu asennettavaksi. Kaapelin poikkipinnan paksuuteen sillä taitaa olla enemmän vaikutusta, jos tarkoitat tehohäviöistä kaapelissa.

http://www.osha.gov/SLTC/etools/electric_power/illustrated_glossary/distribution_system.html#Residential

Tähti/kolmio kytkentä on siinä järjestyksessä kun nimikin sanoo.Eli tähteen ensin ja sitten kolmioon!Eli jännitteet ovat 690V ja 400V.Kerroin 1,73.Kolmivaihe järjestelmässä ei moottoriin kytketä ikinä tähtipisteeseen nollaa.Kolmiossa ei ole paikkaa nollajohdolle olemassakaan.Käytetään isoissa moottoreissa,pienentää startti virran.Viimeinen taulukko lienee maihin joissa on 230/130V jännite.Vähän lisää sisälukutaitoa opiskelijalle toivoo:s-käri .

s-käri kirjoitti:

Tähti/kolmio kytkentä on siinä järjestyksessä kun nimikin sanoo.Eli tähteen ensin ja sitten kolmioon!Eli jännitteet ovat 690V ja 400V.Kerroin 1,73.Kolmivaihe järjestelmässä ei moottoriin kytketä ikinä tähtipisteeseen nollaa.Kolmiossa ei ole paikkaa nollajohdolle olemassakaan.Käytetään isoissa moottoreissa,pienentää startti virran.Viimeinen taulukko lienee maihin joissa on 230/130V jännite.Vähän lisää sisälukutaitoa opiskelijalle toivoo:s-käri .

Lue lisää

"Eli jännitteet ovat 690V ja 400V.Kerroin 1,73."

?????????

tarkastaja kirjoitti:

"Eli jännitteet ovat 690V ja 400V.Kerroin 1,73."

?????????

Tutustuppa moottorin kyljessä olevaan tekstiin ja ota laskin matkaan niin selviää kerroin.690V ei tarkoita verkkojännitettä vaan moottorin mitoitus jännitettä,jota käytetään tähtiasennossa kun iso moottori käynnistetään.400V kolmiossa on sama kuin verkkojännite ja käyttöjännite.Pienet moottorit ovat 400/230V tähti/kolmio.Siis käyttö suoraan tähdessä (400V).Tähtiasennossa on aina kaksi käämitystä sarjassa keskenään vaiheitten välissä.Kolmiossa yksi käämitys vaiheitten välissä.

s-käri kirjoitti:

Tutustuppa moottorin kyljessä olevaan tekstiin ja ota laskin matkaan niin selviää kerroin.690V ei tarkoita verkkojännitettä vaan moottorin mitoitus jännitettä,jota käytetään tähtiasennossa kun iso moottori käynnistetään.400V kolmiossa on sama kuin verkkojännite ja käyttöjännite.Pienet moottorit ovat 400/230V tähti/kolmio.Siis käyttö suoraan tähdessä (400V).Tähtiasennossa on aina kaksi käämitystä sarjassa keskenään vaiheitten välissä.Kolmiossa yksi käämitys vaiheitten välissä.

Lue lisää

..rautalangat solmussa.

Asiahan on niin, että suomessa verkon pääjännite (mitataan vaihejohtimien väliltä) on 400 V ja vaihejännite (mitataan vaiheen ja nollan väliltä)näinollen 230 V.

Moottorin kolmiokytkennässä moottorin yhden käämin yli oleva jännite on 400 V. Kolmiokytkennässähän käämit ovat kytketty siten, että jokaisen kolmen käämin alkupää on kytketty seuraavan käämin loppupäähän, jolloin käämit muodostavat kolmion. Näihin kytkentäpisteisiin liitetään myös vaihejohtimet L1, L2 ja L3.

Tähtikytkennässä yhden käämin yli vaikuttaa 230 V jännite. Tähtikytkennässä moottorin käämien toisiaan vastaavat päät ovat kytketty yhteen(tähtipiste). Käämien vapaisiin päihin liitetään vaiheet, tällöin tähtipisteeseen muodostuu nollan potentiaali.

teme kirjoitti:

..rautalangat solmussa.

Asiahan on niin, että suomessa verkon pääjännite (mitataan vaihejohtimien väliltä) on 400 V ja vaihejännite (mitataan vaiheen ja nollan väliltä)näinollen 230 V.

Moottorin kolmiokytkennässä moottorin yhden käämin yli oleva jännite on 400 V. Kolmiokytkennässähän käämit ovat kytketty siten, että jokaisen kolmen käämin alkupää on kytketty seuraavan käämin loppupäähän, jolloin käämit muodostavat kolmion. Näihin kytkentäpisteisiin liitetään myös vaihejohtimet L1, L2 ja L3.

Tähtikytkennässä yhden käämin yli vaikuttaa 230 V jännite. Tähtikytkennässä moottorin käämien toisiaan vastaavat päät ovat kytketty yhteen(tähtipiste). Käämien vapaisiin päihin liitetään vaiheet, tällöin tähtipisteeseen muodostuu nollan potentiaali.

Lue lisää

Se 690 V on teollisuudessa käytettävä pääjännite.

Jos moottorin nimellisjännitteksi ilmoitetaan 690/400 se tarkoittaa sitä, että käämit mitoitettu kolmiossa 690 V ja tähdessä 400 V jännitteille.

teme kirjoitti:

Se 690 V on teollisuudessa käytettävä pääjännite.

Jos moottorin nimellisjännitteksi ilmoitetaan 690/400 se tarkoittaa sitä, että käämit mitoitettu kolmiossa 690 V ja tähdessä 400 V jännitteille.

Lue lisää

Ja taas meni väärin päin.
Tähti 690 / kolmio 400

teme kirjoitti:

..rautalangat solmussa.

Asiahan on niin, että suomessa verkon pääjännite (mitataan vaihejohtimien väliltä) on 400 V ja vaihejännite (mitataan vaiheen ja nollan väliltä)näinollen 230 V.

Moottorin kolmiokytkennässä moottorin yhden käämin yli oleva jännite on 400 V. Kolmiokytkennässähän käämit ovat kytketty siten, että jokaisen kolmen käämin alkupää on kytketty seuraavan käämin loppupäähän, jolloin käämit muodostavat kolmion. Näihin kytkentäpisteisiin liitetään myös vaihejohtimet L1, L2 ja L3.

Tähtikytkennässä yhden käämin yli vaikuttaa 230 V jännite. Tähtikytkennässä moottorin käämien toisiaan vastaavat päät ovat kytketty yhteen(tähtipiste). Käämien vapaisiin päihin liitetään vaiheet, tällöin tähtipisteeseen muodostuu nollan potentiaali.

Lue lisää

Fakta.

pomppas kirjoitti:

Ja taas meni väärin päin.
Tähti 690 / kolmio 400

Homma menee just noin kuin kirjoitin. Lueppa vielä kerran ajatuksella tuo mun eka kirjoitus. Jos asia ei vieläkään selviä voin sitten ettiä sulle muutaman referenssi linkin.

s-käri kirjoitti:

Tähti/kolmio kytkentä on siinä järjestyksessä kun nimikin sanoo.Eli tähteen ensin ja sitten kolmioon!Eli jännitteet ovat 690V ja 400V.Kerroin 1,73.Kolmivaihe järjestelmässä ei moottoriin kytketä ikinä tähtipisteeseen nollaa.Kolmiossa ei ole paikkaa nollajohdolle olemassakaan.Käytetään isoissa moottoreissa,pienentää startti virran.Viimeinen taulukko lienee maihin joissa on 230/130V jännite.Vähän lisää sisälukutaitoa opiskelijalle toivoo:s-käri .

Lue lisää

Ja sinä voisit lukea koko viestiketjun läpi niin olisit voinut huomata että myönsin virheeni.
Mutta vittuilu ja erityisesti henkilökohtaisuuksiin (nimimerkkiin) menevä vittuilu (ei tosin sinun vaan nimimerkin "Väärin") näyttää olevan maksimi mitä tulee henkisiin ponnistuksiin. Jos nyt ketään kiinnostaa niin menin väittämään tehoa tähti kolmiokytennöissä samoiksi koska sekoilin ekvivalenttikytentöjen (tähti-kolmio) kanssa missä tietenkin tehot ovat samat. Keskustelusta myös paistaa selvästi läpi joittenkin osalta että
tieto mitä on, on hankittu perimätietona eikä itse laskuja pöydän ääressä vääntäen.

Eipä silti hauskaahan tätä on tavallaan ollut seurata.

teme kirjoitti:

Homma menee just noin kuin kirjoitin. Lueppa vielä kerran ajatuksella tuo mun eka kirjoitus. Jos asia ei vieläkään selviä voin sitten ettiä sulle muutaman referenssi linkin.

Lue lisää

Tosiaankin mitä sanoin niin mitä nää asentajat täällä pystyy tekemään on vittuilu ja tupakki suussa notkuminen. Näkee että teoreettisen sähkötekniikan opinnot on pahasti pinnattu kun ei osata edes funtsia miten jännitteet menee tähti-kolmiokytkennässä. Sitten osataan kyllä takertua johonkin sivulauseeseen. Lyön vetoa että nämä Ted Nugentit, S-kärit ja kumppanit pystyy hädin tuskin käsittämään mikä on tehokerroin ja katse lasittuu jo kun pitäisi käsittää mikä on loisteho.. Helppohan se on papattaa kuin papukaija mutta nää jannut mitä näkee esim. valvomoissa tehtaissa niin ei niillä oo oikeesti hevon vitun hajua mitä joku arvo tarkoittaa mutta hyvä on kun arvo on valkosella eikä punasta näy ruudussa..

Sähkötekniikan opiskelija kirjoitti:

Tosiaankin mitä sanoin niin mitä nää asentajat täällä pystyy tekemään on vittuilu ja tupakki suussa notkuminen. Näkee että teoreettisen sähkötekniikan opinnot on pahasti pinnattu kun ei osata edes funtsia miten jännitteet menee tähti-kolmiokytkennässä. Sitten osataan kyllä takertua johonkin sivulauseeseen. Lyön vetoa että nämä Ted Nugentit, S-kärit ja kumppanit pystyy hädin tuskin käsittämään mikä on tehokerroin ja katse lasittuu jo kun pitäisi käsittää mikä on loisteho.. Helppohan se on papattaa kuin papukaija mutta nää jannut mitä näkee esim. valvomoissa tehtaissa niin ei niillä oo oikeesti hevon vitun hajua mitä joku arvo tarkoittaa mutta hyvä on kun arvo on valkosella eikä punasta näy ruudussa..

Lue lisää

ihan noin älyttömänä. Aloittakaa oma keskusteluhaara tuosta tähtikolmio asiasta, kun se niin kiinnostaa teoreettisesti noinkin paljon. Ei pidä sekoittaa joka asiaa niin älyttömänä. Lueppas poika ensin alkuperäinen kysymys, ennen kuin alat paasaamaan koulussasi juuri oppimiasi asioita. Joka asiasta pitää vääntää hirvittävä teoriasotku väkisin. On täällä muutkin kouluja käynyt ja saattaa olla käynyt hieman enemmän kuin sinä ja todennäköisesti näin onkin. Alkuperäisen kysymyksen kaveri ihmettelee esitteessä olevia jännite, yms. asioita, mikä on minusta aivan luonnollista, kun katselee ko. esitettä. Kun lukee ko. esitteen huolella, ei tarvita mitään korkeampaa matematiikkaa ja insinööritason sähkötekniikan opintoja, kun huomaa jo mikä siinä mättää. Kokenut sähkömies tajuaa heti, miten se kyseinen pumppu kuuluu kytkeä. Täällä on monet jo valmistunut kouluista, jne. ja hankkinut jo hieman käytännön kokemustakin, mikä sinulta puuttuu täysin. Se paistaa suorastaan läpi. Silmät lasittuu enemmänkin tuollaisten oppipoikien tyhmyydestä. Kyllä kai ne pieksää sua siellä koulussa, jos sinä sielläkin esität tuollaista typerystä. Pidä edes siellä se turpa vähän pienemmällä.

Ted Nugent kirjoitti:

ihan noin älyttömänä. Aloittakaa oma keskusteluhaara tuosta tähtikolmio asiasta, kun se niin kiinnostaa teoreettisesti noinkin paljon. Ei pidä sekoittaa joka asiaa niin älyttömänä. Lueppas poika ensin alkuperäinen kysymys, ennen kuin alat paasaamaan koulussasi juuri oppimiasi asioita. Joka asiasta pitää vääntää hirvittävä teoriasotku väkisin. On täällä muutkin kouluja käynyt ja saattaa olla käynyt hieman enemmän kuin sinä ja todennäköisesti näin onkin. Alkuperäisen kysymyksen kaveri ihmettelee esitteessä olevia jännite, yms. asioita, mikä on minusta aivan luonnollista, kun katselee ko. esitettä. Kun lukee ko. esitteen huolella, ei tarvita mitään korkeampaa matematiikkaa ja insinööritason sähkötekniikan opintoja, kun huomaa jo mikä siinä mättää. Kokenut sähkömies tajuaa heti, miten se kyseinen pumppu kuuluu kytkeä. Täällä on monet jo valmistunut kouluista, jne. ja hankkinut jo hieman käytännön kokemustakin, mikä sinulta puuttuu täysin. Se paistaa suorastaan läpi. Silmät lasittuu enemmänkin tuollaisten oppipoikien tyhmyydestä. Kyllä kai ne pieksää sua siellä koulussa, jos sinä sielläkin esität tuollaista typerystä. Pidä edes siellä se turpa vähän pienemmällä.

Lue lisää

Tulee muuten infarkti kun tollalailla mesoot. Sulta meni uskottavuus siinä vaiheessa kun siirryit asialinjalta epäolennaisuuksiin.
Hus töihin siitä. Maksat mun opiskelut.

Ted Nugent kirjoitti:

ihan noin älyttömänä. Aloittakaa oma keskusteluhaara tuosta tähtikolmio asiasta, kun se niin kiinnostaa teoreettisesti noinkin paljon. Ei pidä sekoittaa joka asiaa niin älyttömänä. Lueppas poika ensin alkuperäinen kysymys, ennen kuin alat paasaamaan koulussasi juuri oppimiasi asioita. Joka asiasta pitää vääntää hirvittävä teoriasotku väkisin. On täällä muutkin kouluja käynyt ja saattaa olla käynyt hieman enemmän kuin sinä ja todennäköisesti näin onkin. Alkuperäisen kysymyksen kaveri ihmettelee esitteessä olevia jännite, yms. asioita, mikä on minusta aivan luonnollista, kun katselee ko. esitettä. Kun lukee ko. esitteen huolella, ei tarvita mitään korkeampaa matematiikkaa ja insinööritason sähkötekniikan opintoja, kun huomaa jo mikä siinä mättää. Kokenut sähkömies tajuaa heti, miten se kyseinen pumppu kuuluu kytkeä. Täällä on monet jo valmistunut kouluista, jne. ja hankkinut jo hieman käytännön kokemustakin, mikä sinulta puuttuu täysin. Se paistaa suorastaan läpi. Silmät lasittuu enemmänkin tuollaisten oppipoikien tyhmyydestä. Kyllä kai ne pieksää sua siellä koulussa, jos sinä sielläkin esität tuollaista typerystä. Pidä edes siellä se turpa vähän pienemmällä.

Lue lisää

Jo on ollut mielenkiintoinen keskustelu taas. Olen samaa mieltä, että tuon pojan teoriat ei kuulu tähän asiaan ollenkaan. Kaveri todennäköisesti purkaisi koko pumpun, että saisi käämit kytkettyä väkisin omien laskelmien mukaisiksi. Aivan uskomaton kaveri on kyseessä. Hirvittävä intto on kokoajan päällä. Tuota alkuperäisen kysymyksen linkkiä hän ei ole tainnut vielä keretä lukemaan.

Lisää tätä kirjoitti:

Jo on ollut mielenkiintoinen keskustelu taas. Olen samaa mieltä, että tuon pojan teoriat ei kuulu tähän asiaan ollenkaan. Kaveri todennäköisesti purkaisi koko pumpun, että saisi käämit kytkettyä väkisin omien laskelmien mukaisiksi. Aivan uskomaton kaveri on kyseessä. Hirvittävä intto on kokoajan päällä. Tuota alkuperäisen kysymyksen linkkiä hän ei ole tainnut vielä keretä lukemaan.

Lue lisää

Noniin..
Lue ihan ensimmäinen lause mitä kirjoitin koko threadiin.

Sitten:
Kirjoitin mitä tahansa ja kuinka bullshittiä tahansa se ei tarkoita sitä että _kenenkään_ tarvitse ruveta vääntäämän nimimerkistäni mitään tarinaa tai alkaa piilovittuilemaan. Teistä _yksikään_ ei tiedä yhtään mitään mitä teen normaalielämässä. Ja jos kirjoitin väärin niin ystävällisesti voit korjata a)missä ja b) miksi
eikä alkaa sepustamaan että on pojalla koulu kesken tai korvantakuset märät tai että kouluissa selitetään jotain päin helvettiä.

Täältä tulee samaa paskaa takaisin mitä propelliin iskee.

Threadin aloittajallekin kävi luultavasti selväksi se että kysymys on tähti-kolmiokytkennän erosta. Virheineenkin se luultavasti käy ensimmäisestä viestistäni selville.

Osaltani keskustelu päättyy tähän.

Sähkötekniikan opiskelija kirjoitti:

Tulee muuten infarkti kun tollalailla mesoot. Sulta meni uskottavuus siinä vaiheessa kun siirryit asialinjalta epäolennaisuuksiin.
Hus töihin siitä. Maksat mun opiskelut.

Lue lisää

Että täätä sähkötekniikan opiskelijaa en ottaisi hommiini. Niin näkyy sekoittavan lahjakkaasti tähti- ja kolmiokytkennän perusasiat. Kyllä on taso laskenut vahvavirtatekniikan opiskelijoissa - vaikuttaa melkein apukoulutasoiselta teoreetikolta!

Sähkötekniikan opiskelija kirjoitti:

Ja sinä voisit lukea koko viestiketjun läpi niin olisit voinut huomata että myönsin virheeni.
Mutta vittuilu ja erityisesti henkilökohtaisuuksiin (nimimerkkiin) menevä vittuilu (ei tosin sinun vaan nimimerkin "Väärin") näyttää olevan maksimi mitä tulee henkisiin ponnistuksiin. Jos nyt ketään kiinnostaa niin menin väittämään tehoa tähti kolmiokytennöissä samoiksi koska sekoilin ekvivalenttikytentöjen (tähti-kolmio) kanssa missä tietenkin tehot ovat samat. Keskustelusta myös paistaa selvästi läpi joittenkin osalta että
tieto mitä on, on hankittu perimätietona eikä itse laskuja pöydän ääressä vääntäen.

Eipä silti hauskaahan tätä on tavallaan ollut seurata.

Lue lisää

Moottoreiden ja muuntajien tähti- ja kolmiokytkentöjä laskettiin väsymiseen asti, joten ne on kyllä selkäytimessä!

Urakoitsija kirjoitti:

Että täätä sähkötekniikan opiskelijaa en ottaisi hommiini. Niin näkyy sekoittavan lahjakkaasti tähti- ja kolmiokytkennän perusasiat. Kyllä on taso laskenut vahvavirtatekniikan opiskelijoissa - vaikuttaa melkein apukoulutasoiselta teoreetikolta!

Lue lisää

Kuin vierasta sikaa. Antaa tulla vaan.. Pistetään perkele minun piikkiini. Itsekö olette sitten erehtymättömiä? Kerro mitä firmaa edustat niin ei tarvitse minun vaivauta turhaan kallista aikaasi.

Ted Nugent kirjoitti:

turhaan suomennettu esittestä tuo kohta 230V kolmivaiheverkosta. Sarakkeista voi päätellä selvästi, että kyseinen pumppu käy esim. Amerikoissa heidän kolmivaiheverkkoonsa kun kytkee sen kolmioon. ( Vertaa max. kaapelipituudet, kun eri jännite) Täällä sama kone kytketään tähteen. Eli Amerikoissa käytetään pääjännitteenä 230V ja Suomessa tunnetusti 400V. Samaa mallia voi kytkeä lisäksi esim. Suomessa yksivaiheisesti, sopivalla kondensaattorilla, kuten taulukoissa on mainittu. Tähti-kolmio käynnistimiä ei missään nimessä käytetä näin onnettoman tehoisilla pumpuilla, koska niistä ei ole mitään hyötyä ja verkko ei notkahda juuri lainkaan noilla tehoilla. Se on niin, että samaa pummpua viedään ulkomaille ja se käy usein vain kytkentäliuskoja muuttamalla.

Lue lisää

Amerikan Yhdysvalloissa ei käytetä 230 volttia pääjännitteenä niinkuin väität vaan systeemi on 208/120 @ 60 Hz.

Jos teit johtopäätöksesi tästä (lainaus linkistäsi):

The distribution electricity is reduced to the end use voltage (120/240 volts single phase) via a pole mounted or pad-mounted transformer. Power is delivered to the residential customer through a service drop line which leads from the distribution pole transformer to the customer's structure, for overhead lines, or underground.

Niin siinä ei sanota mitään että 240 volttia olisi vaiheesta vaiheeseen niinkuin sepustuksessai annat ymmärtää.

Itse luulin että siellä on 110 volttia, joskus on ollutkin, olihan meilläkin 220 volttia!

Ja pääjännite tulee nimenomaan geometriasta nelionjuuri kolmella vaihejännitteestä kerrottuna!

tsekkaas tämä:

http://www.answers.com/topic/three-phase-electric-power

teme kirjoitti:

Homma menee just noin kuin kirjoitin. Lueppa vielä kerran ajatuksella tuo mun eka kirjoitus. Jos asia ei vieläkään selviä voin sitten ettiä sulle muutaman referenssi linkin.

Lue lisää

No ei siinä ensimmäisessä tekstissä mitään vikaa olekkaan vaan sitä toista tekstiähän minä kommentoinkin jossa väitit, että

"Jos moottorin nimellisjännitteksi ilmoitetaan 690/400 se tarkoittaa sitä, että käämit mitoitettu kolmiossa 690 V ja tähdessä 400 V jännitteille."

Eli ton mukaan kytkisit sen 690V verkossa kolmioon mikä ON väärin edelleenkin.

Sähkötekniikan opiskelija kirjoitti:

Ja sinä voisit lukea koko viestiketjun läpi niin olisit voinut huomata että myönsin virheeni.
Mutta vittuilu ja erityisesti henkilökohtaisuuksiin (nimimerkkiin) menevä vittuilu (ei tosin sinun vaan nimimerkin "Väärin") näyttää olevan maksimi mitä tulee henkisiin ponnistuksiin. Jos nyt ketään kiinnostaa niin menin väittämään tehoa tähti kolmiokytennöissä samoiksi koska sekoilin ekvivalenttikytentöjen (tähti-kolmio) kanssa missä tietenkin tehot ovat samat. Keskustelusta myös paistaa selvästi läpi joittenkin osalta että
tieto mitä on, on hankittu perimätietona eikä itse laskuja pöydän ääressä vääntäen.

Eipä silti hauskaahan tätä on tavallaan ollut seurata.

Lue lisää

torunut mistään:

Errare humanum est, erehtyminen on inhimillistä!

Vakavasti puhuen, "sähkömiesten" jutuista ei kannata paljon piitata. Sano täällä mitä hyvänsä faktaa, niin aina on joku sekoboltsi väittämässä vastaan esittäen aivan mielikuvituksellisiakin juttuja totena.

Tässäkin topicissa näkee selvästi, että monet ovat selvästi väärässä. Jotkut huomaavat virheensä ja myöntävät erehtyneensä eivätkä tee samaa virhettä toiste. Sitten on sellaisia henkilöitä, jotka eivät selvästikään joko ole koskaan olleet oikeasti tekemisissä puheena olevien asioiden kanssa ja silti esittävät asiantuntijaa. Löytyypä jokunen sitten vielä näiden välistäkin!

teme kirjoitti:

..rautalangat solmussa.

Asiahan on niin, että suomessa verkon pääjännite (mitataan vaihejohtimien väliltä) on 400 V ja vaihejännite (mitataan vaiheen ja nollan väliltä)näinollen 230 V.

Moottorin kolmiokytkennässä moottorin yhden käämin yli oleva jännite on 400 V. Kolmiokytkennässähän käämit ovat kytketty siten, että jokaisen kolmen käämin alkupää on kytketty seuraavan käämin loppupäähän, jolloin käämit muodostavat kolmion. Näihin kytkentäpisteisiin liitetään myös vaihejohtimet L1, L2 ja L3.

Tähtikytkennässä yhden käämin yli vaikuttaa 230 V jännite. Tähtikytkennässä moottorin käämien toisiaan vastaavat päät ovat kytketty yhteen(tähtipiste). Käämien vapaisiin päihin liitetään vaiheet, tällöin tähtipisteeseen muodostuu nollan potentiaali.

Lue lisää

Ihan oikein päätelty,Kun molemmissa kytkennöissä on mitoitus 400v.Oli tähti tai kolmio!Tosin tähdessä on 2 käämiä sarjassa vaihevälissä.

teme kirjoitti:

Se 690 V on teollisuudessa käytettävä pääjännite.

Jos moottorin nimellisjännitteksi ilmoitetaan 690/400 se tarkoittaa sitä, että käämit mitoitettu kolmiossa 690 V ja tähdessä 400 V jännitteille.

Lue lisää

Teollisuudessa on käytössä ihan samat jännittet yleensä.On ollut kyllä 500v kolmiosyöttö moottoreille paperiteollisuudessa(ei nollapistettä käytössä).ISOISSA moottoreissa kytketään ensin tähteen (690v) ja hetken päästä kolmioon (400v)mikä on vaihejännite normaali verkostossa ympäri suomen.Tämä pienentää starttivirtaa.Nykyään asia hoidetaan sähköisesti taajuutta lisäten invertterillä (kytkentä silloin kolmiossa).

Sähkötekniikan opiskelija kirjoitti:

Tosiaankin mitä sanoin niin mitä nää asentajat täällä pystyy tekemään on vittuilu ja tupakki suussa notkuminen. Näkee että teoreettisen sähkötekniikan opinnot on pahasti pinnattu kun ei osata edes funtsia miten jännitteet menee tähti-kolmiokytkennässä. Sitten osataan kyllä takertua johonkin sivulauseeseen. Lyön vetoa että nämä Ted Nugentit, S-kärit ja kumppanit pystyy hädin tuskin käsittämään mikä on tehokerroin ja katse lasittuu jo kun pitäisi käsittää mikä on loisteho.. Helppohan se on papattaa kuin papukaija mutta nää jannut mitä näkee esim. valvomoissa tehtaissa niin ei niillä oo oikeesti hevon vitun hajua mitä joku arvo tarkoittaa mutta hyvä on kun arvo on valkosella eikä punasta näy ruudussa..

Lue lisää

Suurteollisuudessa on kaikkein monipuolisin sähkötekniikan käyttö ala.Elektroniikasta vahvavirta tekniikkaan että siinä pohjia,ei kaikki ole mittarn lukijoita!

s-käri kirjoitti:

Ihan oikein päätelty,Kun molemmissa kytkennöissä on mitoitus 400v.Oli tähti tai kolmio!Tosin tähdessä on 2 käämiä sarjassa vaihevälissä.

Tarkoitin, että jos mittaat tähtikytkentäisen moottorin YHDEN käämin yli olevan jänniteen, on se 400 V pääjännitteellä 230 V, kolmivaihejärjestelmän vaiheiden välisestä 120 asteen vaihesiirrosta johtuen.

Kahden käämin yli mitattu jännite on toki 400 V.

Tietenkään moottoria ei saa kytkeä kolmioon, jos moottorin käämitykset ovat mitoitettu 230 V:lle.

tarkastaja kirjoitti:

torunut mistään:

Errare humanum est, erehtyminen on inhimillistä!

Vakavasti puhuen, "sähkömiesten" jutuista ei kannata paljon piitata. Sano täällä mitä hyvänsä faktaa, niin aina on joku sekoboltsi väittämässä vastaan esittäen aivan mielikuvituksellisiakin juttuja totena.

Tässäkin topicissa näkee selvästi, että monet ovat selvästi väärässä. Jotkut huomaavat virheensä ja myöntävät erehtyneensä eivätkä tee samaa virhettä toiste. Sitten on sellaisia henkilöitä, jotka eivät selvästikään joko ole koskaan olleet oikeasti tekemisissä puheena olevien asioiden kanssa ja silti esittävät asiantuntijaa. Löytyypä jokunen sitten vielä näiden välistäkin!

Lue lisää

varaa myöntää olevansa joskus väärässä. Joissakin threadeissa joissa olet ryhtynyt palstalla väittelemään,jankutat vaan, etkä myönnä virhettäsi.

Opiskelija kirjoitti:

varaa myöntää olevansa joskus väärässä. Joissakin threadeissa joissa olet ryhtynyt palstalla väittelemään,jankutat vaan, etkä myönnä virhettäsi.

Sä oot väärässä -väite ei kuitenkaan ole vielä osoitus siitä, että allekirjoittaneen tulisi tarkistaa kantansa. Asialliset ja harkitut kommentit perusteluineen luetaan täällä hyvin tarkkaan ja tarvittaessa myönnetään erehdys.

Minäkin luulin 80-luvun alussa valmistuessani paksusähköinssiksi, että nyt on homma hanskassa!
Aika pian tajusin kyllä vihreyteni. Siksipä olikin syytä nöyrtyä ja todeta, ettei näissä hommissa valmistu ikinä.

s-käri kirjoitti:

Teollisuudessa on käytössä ihan samat jännittet yleensä.On ollut kyllä 500v kolmiosyöttö moottoreille paperiteollisuudessa(ei nollapistettä käytössä).ISOISSA moottoreissa kytketään ensin tähteen (690v) ja hetken päästä kolmioon (400v)mikä on vaihejännite normaali verkostossa ympäri suomen.Tämä pienentää starttivirtaa.Nykyään asia hoidetaan sähköisesti taajuutta lisäten invertterillä (kytkentä silloin kolmiossa).

Lue lisää

???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? ja ??????????????????????????????????????????????????????? ja kerran vielä ?

s-käri kirjoitti:

Teollisuudessa on käytössä ihan samat jännittet yleensä.On ollut kyllä 500v kolmiosyöttö moottoreille paperiteollisuudessa(ei nollapistettä käytössä).ISOISSA moottoreissa kytketään ensin tähteen (690v) ja hetken päästä kolmioon (400v)mikä on vaihejännite normaali verkostossa ympäri suomen.Tämä pienentää starttivirtaa.Nykyään asia hoidetaan sähköisesti taajuutta lisäten invertterillä (kytkentä silloin kolmiossa).

Lue lisää

Olisi kiinnostavaa kuulla myös muista sähköasennuksistanne ja sähkön käyttäytymisestä teidän olosuhteissanne.

Meidän planeetattamme (Maa, kolmas planeetta auringosta lukien) sähkötekniikan kehitys taitaa olla huomattavasti teitä jäljessä, eikä ihme ovathan sähkötekniikkamme lainalaisuudet 1800-luvulta peräisin.

teme kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa kuulla myös muista sähköasennuksistanne ja sähkön käyttäytymisestä teidän olosuhteissanne.

Meidän planeetattamme (Maa, kolmas planeetta auringosta lukien) sähkötekniikan kehitys taitaa olla huomattavasti teitä jäljessä, eikä ihme ovathan sähkötekniikkamme lainalaisuudet 1800-luvulta peräisin.

Lue lisää

Niin on ajatuksen juoksusikin 1800-luvulta peräisin.Tekniikka tosiaan on vanhaa ollut jo vuosikymmeniä jotkut ei vaan ole vieläkään oppineet sitä 2000luvulle tultaessa.Hus kouluun takaisin.Olen luullut että sähköihmiset ovat viksuja mutta ei ihan siltä näytä.Ps maa ei ole enää litteä.

pomppas kirjoitti:

Ja taas meni väärin päin.
Tähti 690 / kolmio 400

Tähti 690 / kolmio 400V johan nimikin sanoo sen "Tähti kolmio kytkentä"! Eikä suinkaan (kolmio tähti kytkentä) kuten edellisen kirjoittajan kytkentää pitäisi sanoa.

s-käri kirjoitti:

Teollisuudessa on käytössä ihan samat jännittet yleensä.On ollut kyllä 500v kolmiosyöttö moottoreille paperiteollisuudessa(ei nollapistettä käytössä).ISOISSA moottoreissa kytketään ensin tähteen (690v) ja hetken päästä kolmioon (400v)mikä on vaihejännite normaali verkostossa ympäri suomen.Tämä pienentää starttivirtaa.Nykyään asia hoidetaan sähköisesti taajuutta lisäten invertterillä (kytkentä silloin kolmiossa).

Lue lisää

Onko tosiaan tuo 500V verkko ollut paperiteollisuudessa? Nash pumput? Rasiat kyllä ovat olleet 500V/80A neliskanttisia strömbergejä, mutta yhtään 500V toimivaa konetta ei ole vastaan tullut. Missä vaiheessa siitä 500V verkosta olisi luovuttu? Rasioistakin tuli vain se 380V. Sitten oli pienemmille pumpuille harmaata neliskanttista 3 vaihe rasiaa, sekä pyöreää vihreää strombergiä. sekä vielä sukotulpan tapaista 3 piikkistä 3 vaihe rasiaa. Onneksi ei enää noita sotkuja ole paljon nurkissa pyörimässä. ja ennen kaikkea, kun virta tuli miten päin sattuu rasiasta.

Kilpiarvoista löytyy mielenkiintoisia asioita. Jännitealueet 240/400V tai 400/690V 50/60Hz ja nimellisvirta In ja nimellisteho esim. 15kW ja cos fii 0,89. Laitan suraavaan vanhoilla jännitteillä, koska vieläkin yleisesti puhutaan. 220/380V on sellainen moottori, jonka käämijännite saa olla 220 volttia ja sen normaalikäynti on maapuolen verkossa tähti ja ei käy Y/D kytkentään ollenkaan (ainoastaan suoraan käynnistykseen tai muuttajalle). 380/660V moottori on normaalikäynti kolmio, joten Y/D käynnistys soveltuu tälle moottorityypille. Ym. moottoria kutsutaankin tähti-kolmio moottoriksi. Tämä tähtikolmio alkaa olla jo vanhentunut pehmokäynnistystäkään ei juuri enää tapaa. Moottorit käynnistetään joko suoraan tai muuttajalla. Joitain sahoja tulee vielä vastaan, joissa on liukurengasmoottoreita ja muuta 50-70 luvun tekniikkaa. Dahlanderit ovat muisto vain (onneksi) napavaihtomoottori, monimutkaisella kytkinjärjestelyllä muutettiin moottorin napaparilukua. Taajuusmuuttaja on päivän sana, sillä voidaan kiihdytysaikaa venyttää vaikka tunniksi jos on tarve. Niin sitä nollaa ei kolmivaihemoottorissa ole koskaan kytketty. Nimellisvirta on se virta, jonka kone ryyppää maksimi (nimellis) kuormituksessa. Kierrosnopeus 2800r/min, 1475 r/min tai 750 r/min, siitä selviää koneen kierrosluku NIMELLISTAAJUUDELLA , eli napapariluku. Tekniikan oppilaitoksissa moottoritekniikkaa opiskellaan muutama opintoviikko tai piste niin tässä ei voi mennä moottoreiden perimmäisiin arvoihin. Ellei kysymyksessä ole, kuin yhden moottorin kytkentä, niin suosittelen kääntymään jonkun tutun tai tutuntutun sähkärin puoleen ja hän kyllä sen myllyn saapi punksuneeraamaan.

Sähkötekniikan opiskelija kirjoitti:

Ja sinä voisit lukea koko viestiketjun läpi niin olisit voinut huomata että myönsin virheeni.
Mutta vittuilu ja erityisesti henkilökohtaisuuksiin (nimimerkkiin) menevä vittuilu (ei tosin sinun vaan nimimerkin "Väärin") näyttää olevan maksimi mitä tulee henkisiin ponnistuksiin. Jos nyt ketään kiinnostaa niin menin väittämään tehoa tähti kolmiokytennöissä samoiksi koska sekoilin ekvivalenttikytentöjen (tähti-kolmio) kanssa missä tietenkin tehot ovat samat. Keskustelusta myös paistaa selvästi läpi joittenkin osalta että
tieto mitä on, on hankittu perimätietona eikä itse laskuja pöydän ääressä vääntäen.

Eipä silti hauskaahan tätä on tavallaan ollut seurata.

Lue lisää

VITUN APINA !!! Oot löytänyt jostain kirjan tuon sanan lyön vetoa että et edes tiedä mitä se tarkoittaa !!!!!!!!!!!!! Mee töihin ja opi jotai ennenku päteet asioista mistä et tiedä yhtään mitään.

ahex kirjoitti:

Onko tosiaan tuo 500V verkko ollut paperiteollisuudessa? Nash pumput? Rasiat kyllä ovat olleet 500V/80A neliskanttisia strömbergejä, mutta yhtään 500V toimivaa konetta ei ole vastaan tullut. Missä vaiheessa siitä 500V verkosta olisi luovuttu? Rasioistakin tuli vain se 380V. Sitten oli pienemmille pumpuille harmaata neliskanttista 3 vaihe rasiaa, sekä pyöreää vihreää strombergiä. sekä vielä sukotulpan tapaista 3 piikkistä 3 vaihe rasiaa. Onneksi ei enää noita sotkuja ole paljon nurkissa pyörimässä. ja ennen kaikkea, kun virta tuli miten päin sattuu rasiasta.

Lue lisää

Ei mitään ole ollut vaan on ihan yleisesti edelleen käytössä. Ei siitä oo mitään järkeä luopuakaan.

Punainen plussaan ja loput kansiruuvin alle

Jos kierrosnopeus on jättämän verran alhaisempi kuin 3000 rpm niin (kolmivaihe)oikosulkumoottorissa on tosiaankin kolme (kenttä)käämiä. Jos taas kierrosnopeus on luokkaa 1500 rpm niin niitä onkin kuusi (napapariluku = 2). Molemmilla kytkentätavoilla moottori vie saman sähkötehon, kolmiokytennässä akseliteho on suurempi.

Sähkötekniikan opiskelija kirjoitti:

Jos kierrosnopeus on jättämän verran alhaisempi kuin 3000 rpm niin (kolmivaihe)oikosulkumoottorissa on tosiaankin kolme (kenttä)käämiä. Jos taas kierrosnopeus on luokkaa 1500 rpm niin niitä onkin kuusi (napapariluku = 2). Molemmilla kytkentätavoilla moottori vie saman sähkötehon, kolmiokytennässä akseliteho on suurempi.

Lue lisää

Jos sama moottori kytketään kolmioon tai tähteen samassa sähköverkossa, niin moottorin ottama teho on eri näissä tapauksissa. Ehkä on vielä tarpeen jatkaa noita sähkötekniikan opintoja...... Siinä sitä onkin miettimistä, kun yrittää selvittää akselitehoja, momentteja, kierroslukuja ja vaihevirtoja...

Väärin kirjoitti:

Jos sama moottori kytketään kolmioon tai tähteen samassa sähköverkossa, niin moottorin ottama teho on eri näissä tapauksissa. Ehkä on vielä tarpeen jatkaa noita sähkötekniikan opintoja...... Siinä sitä onkin miettimistä, kun yrittää selvittää akselitehoja, momentteja, kierroslukuja ja vaihevirtoja...

Lue lisää

Kouluissa opetetaan päin helvettiä moottoriasiat nykyään. Tosi on, että sama moottori antaa tähdessä todellakin paljon vähemmän tehoa, kuin kolmiossa. Napaparien määrillä ei ole mitään tekemistä tehojen kanssa. Samantehoisilla moottoreilla nämä esim. 750rpm moottorit ottaa suhteessa esim. 3000rpm moottoreihin verrattuna virtaa hiukkasen enemmän, mutta käytännössä ei ole mitään merkitystä.

Juuri päinvastoin kuin..."Luultavasti 3-vaihe 400V tarkoittaa kolmioon kytkentää ja 3-vaihe 230V tarkoittaa tähtikytkentää"
Tehot ovat samat vain.."Ainakin 3-vaihe kiertovesipumpuissa tehot ilmoitetaan erikseen tähti ja kolmiokytkennöille"
...Virrat ovat erilaiset(A).Teho(W).Jännite(V).
Ei ole auton moottori....."(Eli siis mikäli pumpusta ei tarvita maksimitehoa, voi sen kytkeä tähteen)"Suomessa kytketään aina 400V/3vaihe joko tähteen tai kolmioon kumpi on moottorille ilmoitettu 400v kytkentä.Moottori ottaa tehoa (W/kW) sen mukaan kuin kuormitus määrää.Väärä kytkentä voi polttaa moottorin.Eli savun hälvennyttyä tutkitaan kytkennät uudestaan.

s-käri kirjoitti:

Juuri päinvastoin kuin..."Luultavasti 3-vaihe 400V tarkoittaa kolmioon kytkentää ja 3-vaihe 230V tarkoittaa tähtikytkentää"
Tehot ovat samat vain.."Ainakin 3-vaihe kiertovesipumpuissa tehot ilmoitetaan erikseen tähti ja kolmiokytkennöille"
...Virrat ovat erilaiset(A).Teho(W).Jännite(V).
Ei ole auton moottori....."(Eli siis mikäli pumpusta ei tarvita maksimitehoa, voi sen kytkeä tähteen)"Suomessa kytketään aina 400V/3vaihe joko tähteen tai kolmioon kumpi on moottorille ilmoitettu 400v kytkentä.Moottori ottaa tehoa (W/kW) sen mukaan kuin kuormitus määrää.Väärä kytkentä voi polttaa moottorin.Eli savun hälvennyttyä tutkitaan kytkennät uudestaan.

Lue lisää

ei pidä paikkaansa. Mutta niin kuin yleisesti olet aivan oikeassa. Tuossa Ted Nugent puhuu asiaa. Taulukoista pystyy selkeesti päättelemään mistä on kysymys. Jos asia olisi ko. pumpun tapauksessa, kuten sanoit, niin max. kaapeli pituudet olisi samalla poikkipinnalla tähtikytkennässä, eli tarkoittamassasi 230V kytkennällä tietenkin pitempiä, koska normaalisti tähtikytkennässä moottori ottaa virtaa verkosta vähemmän kuin kolmiossa.
Siis tämän kyseisen pumpun 230V kytkentä on jonkun muun maan verkkoon sellaisenaan kytkettäväksi tarkoitettu. Katsoppa tarkemmin esimerkiksi tyyppiä OYT 050 ja vertaa sen maksimi kaapelipituuksia kyseisillä jännitteillä. Menee just tasan tarkkaan päinvastoin kuin yleisesti ajatellaan. Muussa tapauksessa nuo taulukot kaapeli pituuksista on rankasti viturallaan. Siis tähdessä moottori ottaa verkosta vähemmän virtaa ja siinä taulukossa pitäisi olla pitemmät maksimi pituudet ja nyt on kuten taulukosta näkee aivan päinvastoin.
Moottoreiden kanssa joutuu usein tutkimaan miten se on Suomessa tarkoitettu kytkettäväksi. Puhun lähinnä ulkomailta tuoduista laitteista ja usein myös Suomalaisista laitteista, joita viedään myös ulkomaille.

Kyrpä kirjoitti:

ei pidä paikkaansa. Mutta niin kuin yleisesti olet aivan oikeassa. Tuossa Ted Nugent puhuu asiaa. Taulukoista pystyy selkeesti päättelemään mistä on kysymys. Jos asia olisi ko. pumpun tapauksessa, kuten sanoit, niin max. kaapeli pituudet olisi samalla poikkipinnalla tähtikytkennässä, eli tarkoittamassasi 230V kytkennällä tietenkin pitempiä, koska normaalisti tähtikytkennässä moottori ottaa virtaa verkosta vähemmän kuin kolmiossa.
Siis tämän kyseisen pumpun 230V kytkentä on jonkun muun maan verkkoon sellaisenaan kytkettäväksi tarkoitettu. Katsoppa tarkemmin esimerkiksi tyyppiä OYT 050 ja vertaa sen maksimi kaapelipituuksia kyseisillä jännitteillä. Menee just tasan tarkkaan päinvastoin kuin yleisesti ajatellaan. Muussa tapauksessa nuo taulukot kaapeli pituuksista on rankasti viturallaan. Siis tähdessä moottori ottaa verkosta vähemmän virtaa ja siinä taulukossa pitäisi olla pitemmät maksimi pituudet ja nyt on kuten taulukosta näkee aivan päinvastoin.
Moottoreiden kanssa joutuu usein tutkimaan miten se on Suomessa tarkoitettu kytkettäväksi. Puhun lähinnä ulkomailta tuoduista laitteista ja usein myös Suomalaisista laitteista, joita viedään myös ulkomaille.

Lue lisää

Näinhän se justiinsa on. Ensimmäinen asia kun lähdetään kytkemään tuollaista pumppua, on lukea sen käyttöohje. Rautalanganvääntäjät jankuttaa kait teoriaa moottoreista yleisesti. Kun lukee tuon esitteen asia on aivan päivän selvä. Tuon kyseisen pumpun 230V taulukot ei oikein istu meikäläisten verkkoon, muuten kuin 1-vaheisen taulukon osalta. Esitteestä selviää, että pumpun voi kytkeä 1-vaiheisesti, kondensaattorin avulla ja silloin tuo mainitsemasi OYT 050 ottaa verkosta 3,0A ja 3-vaiheisesti 1,1A. Nämä käy järkeen jo. Missään ei puhuta kytketäänkö pumppu tähteen vai kolmioon. Itse uskon, että 3-vaiheisena se kytketään ilman muuta tähteen ja liuskat on valmiiksi niin asennettu.

Väärin kirjoitti:

Jos sama moottori kytketään kolmioon tai tähteen samassa sähköverkossa, niin moottorin ottama teho on eri näissä tapauksissa. Ehkä on vielä tarpeen jatkaa noita sähkötekniikan opintoja...... Siinä sitä onkin miettimistä, kun yrittää selvittää akselitehoja, momentteja, kierroslukuja ja vaihevirtoja...

Lue lisää

virta eri, laske vaikka ite

Mitä tulee vielä tuohon alkuperäisen kysyjän pumpputapaukseen, niin siinä on todennäköisesti suomennettu kokonaan joku ulkomaille tarkoitettu taulukko ja se saa aikaan pientä sekaannusta. Taulukosta olisi voinut jättää Suomen oloissa pois tuo 230V kolmivaiheverkko ja siinä esitetyt maximi kaapelipituudet, jne.

Ted Nugent kirjoitti:

Mitä tulee vielä tuohon alkuperäisen kysyjän pumpputapaukseen, niin siinä on todennäköisesti suomennettu kokonaan joku ulkomaille tarkoitettu taulukko ja se saa aikaan pientä sekaannusta. Taulukosta olisi voinut jättää Suomen oloissa pois tuo 230V kolmivaiheverkko ja siinä esitetyt maximi kaapelipituudet, jne.

Lue lisää

Sulla kun näyttää olevan tuo homma hyvin hallussa niin kerro minulle. Miten ihmeessä voi yhdestä ja samasta moottorista saada saman TEHON kytki sen sitten 1-vaihe 230v, 3-vaihe 230v, 3-vaihe 400v.
Minusta kun nuo arvot eivät satu oikein mitenkään oikosulkumoottoriin. Lähinnä tuo tehon pysyminen samana ihmetyttää suuresti. Lieneekö edes oikosulkumoottori vai kalvopumppu.

Ted Nugent kirjoitti:

Mitä tulee vielä tuohon alkuperäisen kysyjän pumpputapaukseen, niin siinä on todennäköisesti suomennettu kokonaan joku ulkomaille tarkoitettu taulukko ja se saa aikaan pientä sekaannusta. Taulukosta olisi voinut jättää Suomen oloissa pois tuo 230V kolmivaiheverkko ja siinä esitetyt maximi kaapelipituudet, jne.

Lue lisää

Tosiaankin.. Jos 230 voltin verkon pitäisi jättää USA:n systeeminä taulukosta pois, niin miksi sitten vieressä lukee että 50 Hz kun USA:ssa on käytössä 60 Hz ja pääjännite ei ole lähimainkaan 230 volttia? Toisekseen, paljon moottoreita polttanut puhuu asiaa, sinä et!

mättää kirjoitti:

Sulla kun näyttää olevan tuo homma hyvin hallussa niin kerro minulle. Miten ihmeessä voi yhdestä ja samasta moottorista saada saman TEHON kytki sen sitten 1-vaihe 230v, 3-vaihe 230v, 3-vaihe 400v.
Minusta kun nuo arvot eivät satu oikein mitenkään oikosulkumoottoriin. Lähinnä tuo tehon pysyminen samana ihmetyttää suuresti. Lieneekö edes oikosulkumoottori vai kalvopumppu.

Lue lisää

Osaakos joku vastata mitä tapahtuu esimerkiksi impedanssille, jos moottorin sisältä käämit kytketään valinnan mukaan joko tähteen tai kolmioon. Eli sisältä voitaisiin ikäänkuin valita moottorin kytentä ja sitten vielä ulkoa miten verkko kytketään eli syöttävä verkko voi tavallaan olla vaikkapa kolmiossa ja käämit moottorin sisällä tähdessä. Tai toisinpäin. Tai mitä tahansa, kunhan nyt kestää palamatta. Kalvopumppu se ei kai voi olla koska läpyskässä oli ilmoitettu rpm:t. Lisäksi kolmivaiheinen kalvopumppu voisi olla aika mielenkiintoinen ;)

mättää kirjoitti:

Sulla kun näyttää olevan tuo homma hyvin hallussa niin kerro minulle. Miten ihmeessä voi yhdestä ja samasta moottorista saada saman TEHON kytki sen sitten 1-vaihe 230v, 3-vaihe 230v, 3-vaihe 400v.
Minusta kun nuo arvot eivät satu oikein mitenkään oikosulkumoottoriin. Lähinnä tuo tehon pysyminen samana ihmetyttää suuresti. Lieneekö edes oikosulkumoottori vai kalvopumppu.

Lue lisää

1-vaihe 230V, 3-vaihe 230V ja 3-vaihe 400V antaa saman tehon moottorissa, kun:
1-vaihe versiossa käytetään kondensaattoria apuna ja sillä tehdään ikään kuin muut vaiheet. 3-vaihe 230V verrattuna ero tällä on se, että yksivaiheisessa syöttökaapelissa kulkee isompi virta ja sen takia noissa taulukoissa sen kaapelipituudet on lyhyempiä. No tuota taulukon 230V 3-vaihe systeemiähän ei Suomessa ole ja sille ilmoitetut kaapelipituudet turhia. Suomessahan on 400V systeemi 3-vaiheverkossa. Kun pumpun kytkee tähteen niin tehoa saadaan pumpusta saman verran, kuin 1-vaihe versiossa, kondensaattorien kanssa. Verkosta tämä kolmivaihekytkentä ottaa yhtä karvaa kohden pienemmän virran myös. Jos Suomessa olisi sitten tuo 230V kolmivaiheverkko ja ko. pumpun kytkisi kolmioon, niin pumppu tuottaisi taas saman tehon. Käämien yli mitattuna jännite olisi sama kuin 400V 3-vaihesysteemissä. Ero olisi siinä vain, että verkosta tämä 230V 3-vaihekytkentä ottaa yhtä karvaa kohden isomman virran ja siksi tuossa taulukossa on nuo kaapelipituudet lyhyempiä tällä 230V 3- vaiheversiolla verrattuna tuohon 400V 3-vaiheversioon.
Lisäksi terveisiä vaan tuolle marssilais-sähkötekniikanopiskelijalle. Hän puhuu pelkkää asiaa.

vihreä marsilainen kirjoitti:

Tosiaankin.. Jos 230 voltin verkon pitäisi jättää USA:n systeeminä taulukosta pois, niin miksi sitten vieressä lukee että 50 Hz kun USA:ssa on käytössä 60 Hz ja pääjännite ei ole lähimainkaan 230 volttia? Toisekseen, paljon moottoreita polttanut puhuu asiaa, sinä et!

Lue lisää

nilkki käyttäytymään. Ted Nugent puhuu pelkkää asiaa. Eihän tässä tolloro ole kyse pelkästään USA:n systeemeistä. Maailmalla on paljon 220V, 230V 50Hz, 60Hz verkkoja. Sama moottori käy yleensä sellaisenaan vaikka jännite tai hertzit hieman heittäisikin. Vaihtelee se jännite Suomessakin tuon 230V molemmin puolin, vaikkei pitäisi. Oppikirjoissasi lukee joka paikassa varmaankin 230V/400V, mutta todellisuus on jotain muuta.

Sähkäri kirjoitti:

nilkki käyttäytymään. Ted Nugent puhuu pelkkää asiaa. Eihän tässä tolloro ole kyse pelkästään USA:n systeemeistä. Maailmalla on paljon 220V, 230V 50Hz, 60Hz verkkoja. Sama moottori käy yleensä sellaisenaan vaikka jännite tai hertzit hieman heittäisikin. Vaihtelee se jännite Suomessakin tuon 230V molemmin puolin, vaikkei pitäisi. Oppikirjoissasi lukee joka paikassa varmaankin 230V/400V, mutta todellisuus on jotain muuta.

Lue lisää

niiden käytöstapojen laita? Ovatko nilkki ja tolloro mielestäsi asiallisia nimityksiä?

Sähkötekniikan opiskelija voisi heittää sieltä kirjoistansa muillekin tiedoksi, miksi sähkölaitteet ovat nuukia oikean taajuuden suhteen.

Sähkäri kirjoitti:

nilkki käyttäytymään. Ted Nugent puhuu pelkkää asiaa. Eihän tässä tolloro ole kyse pelkästään USA:n systeemeistä. Maailmalla on paljon 220V, 230V 50Hz, 60Hz verkkoja. Sama moottori käy yleensä sellaisenaan vaikka jännite tai hertzit hieman heittäisikin. Vaihtelee se jännite Suomessakin tuon 230V molemmin puolin, vaikkei pitäisi. Oppikirjoissasi lukee joka paikassa varmaankin 230V/400V, mutta todellisuus on jotain muuta.

Lue lisää

Ei niitä nyt niin hirveästi ole niitä valtioita missä olisi pääjännitteenä edes likimain 230 volttia ja 60 Hz. Lisäksi jännä juttu että sitten kun toinen jää kiinni bullshittin puhumisesta niin yritetään luimistella ja selitellä.

Kyseiset valtiot missä on edes likimain em. järjestelmä:
maa vaihe taajuus

Haiti 110/220 50/60
Jamaika 110v 50
Japani 100 50/60
Libanon 110 50
Libya 127/230 50
Alankomaiden Antillit 120/127 50/60
Peru 110/220 50/60
Saudi Arabia 127/220 50/60
Somalia 110/220 50
Vietnam 110/220 50

Eli eipä niitä nyt niin hirveästi ollut.
Varmoja tapauksia missä pelkästään 50 Hz tuossa listassa on 5, merkittävin niistä on Japani missä on muistini mukaan vielä tuosta mainitusta poikkeavia järjestelmiä.

Lisäksi joku koitti heittää että vaihtelee se jännite Suomessakin. Niin vaihtelee, mutta jännitteelle on myös annettu nimellisarvo ja se ei pääjännitteelle jenkeissä todellakaan ole 230 volttia tai 240 volttia tai edes 220 volttia mitä lukuja täällä on heitetty. Että jos vaaditte minulta asiat presiis pitää olla myös oma posti hoidettu.

marssilais-sähkötekniikan o... kirjoitti:

Ei niitä nyt niin hirveästi ole niitä valtioita missä olisi pääjännitteenä edes likimain 230 volttia ja 60 Hz. Lisäksi jännä juttu että sitten kun toinen jää kiinni bullshittin puhumisesta niin yritetään luimistella ja selitellä.

Kyseiset valtiot missä on edes likimain em. järjestelmä:
maa vaihe taajuus

Haiti 110/220 50/60
Jamaika 110v 50
Japani 100 50/60
Libanon 110 50
Libya 127/230 50
Alankomaiden Antillit 120/127 50/60
Peru 110/220 50/60
Saudi Arabia 127/220 50/60
Somalia 110/220 50
Vietnam 110/220 50

Eli eipä niitä nyt niin hirveästi ollut.
Varmoja tapauksia missä pelkästään 50 Hz tuossa listassa on 5, merkittävin niistä on Japani missä on muistini mukaan vielä tuosta mainitusta poikkeavia järjestelmiä.

Lisäksi joku koitti heittää että vaihtelee se jännite Suomessakin. Niin vaihtelee, mutta jännitteelle on myös annettu nimellisarvo ja se ei pääjännitteelle jenkeissä todellakaan ole 230 volttia tai 240 volttia tai edes 220 volttia mitä lukuja täällä on heitetty. Että jos vaaditte minulta asiat presiis pitää olla myös oma posti hoidettu.

Lue lisää

piti sanoa että maita joissa on pääjännitteenä likimain 230 volttia ja _50_ Hz

tarkastaja kirjoitti:

niiden käytöstapojen laita? Ovatko nilkki ja tolloro mielestäsi asiallisia nimityksiä?

Sähkötekniikan opiskelija voisi heittää sieltä kirjoistansa muillekin tiedoksi, miksi sähkölaitteet ovat nuukia oikean taajuuden suhteen.

Lue lisää

Jos kytketään 60 Hz:n moottori (tai muuntaja) 50 Hz:n verkkoon, molemmissa verkoissa sama jännite:

1) moottori pyörii 17% hitaammin
2) virta kasvaa 17%
3) teho laskee 17%
4) jäähdytys huononee koska kierroksia on suhteessa vähemmän

Suurempi virta aiheuttaa rasituksia eristeissä joka voi huonontaa niiden kuntoa johtaen oikosulkuun.

Ratkaisu: säätömuuntaja jolla säädetään jännite vastaavasti alemmas 50 Hz verkossa.

Muuntajat jotka on käämitty 60 Hz verkkoon sisältävät vähemmän rautaa ja kuparia kuin vastaava 50 Hz verkossa. Eristys ja jäähdytysvaatimukset ovat myös vastaavat.

Moottorikäytöissä väärän taajuuden käyttäminen johtaa isompaan jättämään ja huonompaan tehokertoimeen sekä suurempaan lämpenemään. Muita mahdollisia ongelmia: mekaaniset resonanssit, värähtelyt (voivat johtaa esim. käämityksen hajoamiseen), laakeriongelmat, huonompi tuuletus 50 Hz:llä, pintavirtaefekti mikä suuremmilla taajuuksilla johtaa suurempaan resistanssiin (häviöön), suurempi virta 50 Hz:llä (jos 60 Hz moottori) mikä kuluttaa moottoria, aivan kuin muuntajan tapauksessa.

Taajuusmuuttajakäytöissä moottorista tehdään moottorimalli minkä mukaan moottoria ohjataan. Kun taajuus muuttuu muuttuu myös jännite sekä PWM:ssä (vaihejännite pulssinleveysmodulaatiolla jänniteohjeesta inverterillä) että DTC:ssä (suora momentin ja vuon vektorisäätö).

Lisäksi on erittäin todennäköistä että 50 Hz:n suunniteltu halpistyristorisilta päästää savut pihalle kytkettäessä 60 Hz:n verkkoon, riippuen toki miten ohjaus on käytännössä toteutettu.

tarkastaja kirjoitti:

niiden käytöstapojen laita? Ovatko nilkki ja tolloro mielestäsi asiallisia nimityksiä?

Sähkötekniikan opiskelija voisi heittää sieltä kirjoistansa muillekin tiedoksi, miksi sähkölaitteet ovat nuukia oikean taajuuden suhteen.

Lue lisää

Puhuttiin jännitevaihtelusta ei taajuudesta, lue SFS-EN 50160 niin ymmärrät.

Tarkoitatko, että moottorille pitäisi olla kaksi syöttöä eri jännitteillä, tällaisesta en ainakaan minä ole koskaan kuullut, mutta voi kai tuollaisiakin olla..

Jos Y/D-kytkentää ei ole mahdollista toteuttaa, niin käynnistys virtaa voidaan rajoittaa myös pehmokäynnistimillä.

Alkuperäistä kirjoittajaa ei varmaan enää kannata näihin juttuhin sotkea;)

Laitoit sitten fysiikan lait uusiksi.
Että jännitettä kasvattamalla virta pienenee?

teme kirjoitti:

Tarkoitatko, että moottorille pitäisi olla kaksi syöttöä eri jännitteillä, tällaisesta en ainakaan minä ole koskaan kuullut, mutta voi kai tuollaisiakin olla..

Jos Y/D-kytkentää ei ole mahdollista toteuttaa, niin käynnistys virtaa voidaan rajoittaa myös pehmokäynnistimillä.

Alkuperäistä kirjoittajaa ei varmaan enää kannata näihin juttuhin sotkea;)

Lue lisää

Jos ei ymmärrä sähkö asiasta enempää kuin sika lusikalla syönnistä kuten suurin osa kirjailijoista,niin olisi paras pysyä kaukana sähkölaitteista.Joukossa ihan oikeitakin sähkömiehiä osa muita pakisijoita,tai sitten olisi syytä lukea sähköoppi uudestaan.Jännite on edelleen Suomessa 400V vaiheitten välillä.Lähdetään siitä.Kytkentä voi olla tähti tai kolmio riippuen moottorin koosta.Eli se kytketään siihen mikä moottorin kyljessä olevassa lapussa ilmoittaa 400v kytkennän.Yksivaiheinen 230v/50hz konkalla on taulukon mukaan aina alle 2,2kw.Koska konkan koko ja käynnistys virta muodostuisivat suuriksi.Konkalla varustettu moottori on käynnistys momentiltaan myös pienempi kuin 3~moottori.Tämä alkutekstisi ("Tarkoitatko, että moottorille pitäisi olla kaksi syöttöä eri jännitteillä")Kuuluu olla 2 syöttöä mitkä kontaktorit kytkevät sitten tähteen ja ajastimella kolmioon,toimii kolmella kontaktorilla automaattisesti.Voi olla myös käsikäyttöinen jossa asennot 0-Y-D jossa Y-D välillä odotetaan hetki että moottori ehtii kiihtyä tarpeeksi.Jännite on siis koko ajan 400V!!!!Alku syöttö kontaktoreille YKSI kaapeli.

s-käri kirjoitti:

Jos ei ymmärrä sähkö asiasta enempää kuin sika lusikalla syönnistä kuten suurin osa kirjailijoista,niin olisi paras pysyä kaukana sähkölaitteista.Joukossa ihan oikeitakin sähkömiehiä osa muita pakisijoita,tai sitten olisi syytä lukea sähköoppi uudestaan.Jännite on edelleen Suomessa 400V vaiheitten välillä.Lähdetään siitä.Kytkentä voi olla tähti tai kolmio riippuen moottorin koosta.Eli se kytketään siihen mikä moottorin kyljessä olevassa lapussa ilmoittaa 400v kytkennän.Yksivaiheinen 230v/50hz konkalla on taulukon mukaan aina alle 2,2kw.Koska konkan koko ja käynnistys virta muodostuisivat suuriksi.Konkalla varustettu moottori on käynnistys momentiltaan myös pienempi kuin 3~moottori.Tämä alkutekstisi ("Tarkoitatko, että moottorille pitäisi olla kaksi syöttöä eri jännitteillä")Kuuluu olla 2 syöttöä mitkä kontaktorit kytkevät sitten tähteen ja ajastimella kolmioon,toimii kolmella kontaktorilla automaattisesti.Voi olla myös käsikäyttöinen jossa asennot 0-Y-D jossa Y-D välillä odotetaan hetki että moottori ehtii kiihtyä tarpeeksi.Jännite on siis koko ajan 400V!!!!Alku syöttö kontaktoreille YKSI kaapeli.

Lue lisää

Tunnen kyllä Y/D-käynnistyksen. En ilmeisesti oikein osaa ilmaista itseäni kovin selkeästi näin kirjoittaen. Sähkötekniikka mulla on kyllä vuosien varrella tullut varsin tutuksi.

Mutta johtoajatuksena mulla on ollut se, että kun kytketään ensin tähteen, vaikuttaa yhden käämin yli 230V jännite ja kolmiossa 400V. Näin ollen käynnistysvirta luonnollisesti pienemmällä jännitteellä, ohmin lain mukaisesti, on myöskin pienempi.

Oletko tästä kanssani samaa mieltä?

pomppas kirjoitti:

Laitoit sitten fysiikan lait uusiksi.
Että jännitettä kasvattamalla virta pienenee?

Enpä oo perehtynyt aiempiin kommentteihin, mutta sen verran haluan kommentoida tähn, että jos teho pidetään samana ja jännitettä kasvatetaan niin siitä seuraa että virta pienenee.
Tämä ilmiö käy hyvin selväksi esim. suurjännitelinjoissa. Tehohäviöt pysyvät pieninä suurilla jännitteillä kuin jos sähköä siirrettäisiin pienillä jännitteillä ja suurilla virroilla. Tällöin kaapeleidenkin pitäisi olla paljon paksumpia.

oikari kirjoitti:

Enpä oo perehtynyt aiempiin kommentteihin, mutta sen verran haluan kommentoida tähn, että jos teho pidetään samana ja jännitettä kasvatetaan niin siitä seuraa että virta pienenee.
Tämä ilmiö käy hyvin selväksi esim. suurjännitelinjoissa. Tehohäviöt pysyvät pieninä suurilla jännitteillä kuin jos sähköä siirrettäisiin pienillä jännitteillä ja suurilla virroilla. Tällöin kaapeleidenkin pitäisi olla paljon paksumpia.

Lue lisää

Mutta valitettavasti puhut aivan eri asiasta! Tässä tapauksessa samana pysyvä asia on käämi eli kuorma eli impedanssi.

teme kirjoitti:

Mutta valitettavasti puhut aivan eri asiasta! Tässä tapauksessa samana pysyvä asia on käämi eli kuorma eli impedanssi.

Kyllä se pumpun kuorma on se mitä se on laitettu pumppaamaan, ei siihen tartte käämien impedansseja sotkia. Jos pumppua rasittava kuorma pidetään vakiona ja jännitettä kasvatetaan niin virta silloin pienenee.

s-käri kirjoitti:

Jos ei ymmärrä sähkö asiasta enempää kuin sika lusikalla syönnistä kuten suurin osa kirjailijoista,niin olisi paras pysyä kaukana sähkölaitteista.Joukossa ihan oikeitakin sähkömiehiä osa muita pakisijoita,tai sitten olisi syytä lukea sähköoppi uudestaan.Jännite on edelleen Suomessa 400V vaiheitten välillä.Lähdetään siitä.Kytkentä voi olla tähti tai kolmio riippuen moottorin koosta.Eli se kytketään siihen mikä moottorin kyljessä olevassa lapussa ilmoittaa 400v kytkennän.Yksivaiheinen 230v/50hz konkalla on taulukon mukaan aina alle 2,2kw.Koska konkan koko ja käynnistys virta muodostuisivat suuriksi.Konkalla varustettu moottori on käynnistys momentiltaan myös pienempi kuin 3~moottori.Tämä alkutekstisi ("Tarkoitatko, että moottorille pitäisi olla kaksi syöttöä eri jännitteillä")Kuuluu olla 2 syöttöä mitkä kontaktorit kytkevät sitten tähteen ja ajastimella kolmioon,toimii kolmella kontaktorilla automaattisesti.Voi olla myös käsikäyttöinen jossa asennot 0-Y-D jossa Y-D välillä odotetaan hetki että moottori ehtii kiihtyä tarpeeksi.Jännite on siis koko ajan 400V!!!!Alku syöttö kontaktoreille YKSI kaapeli.

Lue lisää

itseäni aika huonosti tuossa kohdassa esittäessäni asiaa yhden taulukkorivin valossa. Kahta eri jännitettä saatika kaapelia ei tietenkään käytetä.

Jos moottori on tarkoitettu tähdessä 230 V kytkettäväksi, mutta sinne kytketäänkin 400 V tähteen, virta pienenee, kuten edellä kuvasin. Silloin moottoriin on kytketty nimellisjännitettä suurempi jännite käynnistyksen alkuhetkeksi (tuossa kytkennässä). Kolmioon siirryttäessä samainen moottori saa nimellisjännitteensä (siinä kytkennässä). Ollaanko nyt samaa mieltä?

2-nopeuskäytöt ovat tietysti asia erikseen, silloin tarvitaan 2 kaapelia tai monijohtisempi kaapeli, mutta jännite sielläkin säilyy samana.

tarkastaja kirjoitti:

itseäni aika huonosti tuossa kohdassa esittäessäni asiaa yhden taulukkorivin valossa. Kahta eri jännitettä saatika kaapelia ei tietenkään käytetä.

Jos moottori on tarkoitettu tähdessä 230 V kytkettäväksi, mutta sinne kytketäänkin 400 V tähteen, virta pienenee, kuten edellä kuvasin. Silloin moottoriin on kytketty nimellisjännitettä suurempi jännite käynnistyksen alkuhetkeksi (tuossa kytkennässä). Kolmioon siirryttäessä samainen moottori saa nimellisjännitteensä (siinä kytkennässä). Ollaanko nyt samaa mieltä?

2-nopeuskäytöt ovat tietysti asia erikseen, silloin tarvitaan 2 kaapelia tai monijohtisempi kaapeli, mutta jännite sielläkin säilyy samana.

Lue lisää

Mutta sähkötekniikasta et näy ymmärtävän edes perusasioita.
Zos Z= vakio ja jännite kasvaa niin samalla kasvaa myös virta.
Vai mikä arvon tarkastajan mielestä muuttaa moottorin sisäistä impedanssia.
Tarkasta jatkossa pelkästään lottoriviä niin vahingot jää minimiin.

oikari kirjoitti:

Kyllä se pumpun kuorma on se mitä se on laitettu pumppaamaan, ei siihen tartte käämien impedansseja sotkia. Jos pumppua rasittava kuorma pidetään vakiona ja jännitettä kasvatetaan niin virta silloin pienenee.

Lue lisää

Oli kuorma mitä oli mutta jos jännitettä nostetaan niin virta kasvaa koska moottorin käämien vastus on edelleen sama.Eli savu tulee katseleen ulos kuka siellä sählää!Kokeile esim. auton lampulla 12V laita siihen 24V niin palaa hetken kirkkaasti ja on sitten"kaput",siinäkin vastus pysyy samana! J=u/r eli virta =jännite jaettuna vastuksella.230V/15 ohm=15,333A--400V/15 ohm=26.6666A.Eli virta kasvaa liki kaksin kertaiseksi.Kuorma pysyy vakiona koska kierrokset ei voi nousta koska taajuus on vakio 50hz edelleen.

s-käri kirjoitti:

Oli kuorma mitä oli mutta jos jännitettä nostetaan niin virta kasvaa koska moottorin käämien vastus on edelleen sama.Eli savu tulee katseleen ulos kuka siellä sählää!Kokeile esim. auton lampulla 12V laita siihen 24V niin palaa hetken kirkkaasti ja on sitten"kaput",siinäkin vastus pysyy samana! J=u/r eli virta =jännite jaettuna vastuksella.230V/15 ohm=15,333A--400V/15 ohm=26.6666A.Eli virta kasvaa liki kaksin kertaiseksi.Kuorma pysyy vakiona koska kierrokset ei voi nousta koska taajuus on vakio 50hz edelleen.

Lue lisää

Se mitä tossa aikaisemmin tarkoitin, että jannitteen kasvaessa virta kasvaa tarkoittaa sitä, että jännitteen kasvaessa moottorin vääntömomentti ja näinollen myös teho kasvaa sekä virta (ja sanottakoon, että epäilen tuota lausuntoni oikeellisuutta itsekin).
Toisaalta oikosulkumoottoria ei voi ajatella staattisena impedanssina, koska sen ottama virta on lähes suoraan verrannollinen kuormitukseen ja näinollen jättämän suuruuteen.
Mikäli kytket oikosulkumoottorin 400V jännitteeseen ja pyörität sitä toisella moottorilla nimelliskierroksilla niin se ei ota virtaa ollenkaan mikäli ei oteta huomioon pieniä käämissä syntyviä resistiivisiä häviöitä.
Joten tuo vertaus auton lamppuihin ei aivan pidä paikkansa.

pomppas kirjoitti:

Se mitä tossa aikaisemmin tarkoitin, että jannitteen kasvaessa virta kasvaa tarkoittaa sitä, että jännitteen kasvaessa moottorin vääntömomentti ja näinollen myös teho kasvaa sekä virta (ja sanottakoon, että epäilen tuota lausuntoni oikeellisuutta itsekin).
Toisaalta oikosulkumoottoria ei voi ajatella staattisena impedanssina, koska sen ottama virta on lähes suoraan verrannollinen kuormitukseen ja näinollen jättämän suuruuteen.
Mikäli kytket oikosulkumoottorin 400V jännitteeseen ja pyörität sitä toisella moottorilla nimelliskierroksilla niin se ei ota virtaa ollenkaan mikäli ei oteta huomioon pieniä käämissä syntyviä resistiivisiä häviöitä.
Joten tuo vertaus auton lamppuihin ei aivan pidä paikkansa.

Lue lisää

Pakkohan sillä tyhjäkäyvällä moottorilla on olla koko ajan pieni läpimenevä virta, sillä eihän se magnetointi-induktanssi suinkaan mikään ääretön ole.

marssilais-sähkötekniikan o... kirjoitti:

Pakkohan sillä tyhjäkäyvällä moottorilla on olla koko ajan pieni läpimenevä virta, sillä eihän se magnetointi-induktanssi suinkaan mikään ääretön ole.

Tarkoittanet induktiivista reaktanssia.
Sitä voisi verrata esimerkiksi muuntajaan johon on kytketty ensiöön jännite, mutta toisiosta ei oteta mitään ulos niin eihän siellä ensiössä silloin virtaa kulje ja näinollen tehoa kulu muuhun kuin resistiiviseen lämpenemiseen ja kenties äänen tuottamiseen mikäli se hurisee kovasti.

oikari kirjoitti:

Kyllä se pumpun kuorma on se mitä se on laitettu pumppaamaan, ei siihen tartte käämien impedansseja sotkia. Jos pumppua rasittava kuorma pidetään vakiona ja jännitettä kasvatetaan niin virta silloin pienenee.

Lue lisää

Jos kuormitusta lisätään kasvaa jättämä.
Jos kuormitusta vähennetään pienenee jättämä.
Kun jättämä suurenee kasvaa roottorin virta.
Kun jättämä pienenee vähenee roottorin virta.
Kun staattorijännitettä lisätään kasvaa staattorivuo (karkeasti ottaen jännitteen aikaintegraali) ja roottorivuo samoin.
Kun vuo kasvaa kasvaa roottorin vastajännite.
Kun vastajännite kasvaa pienenee roottorivirta, joka on tyhjäkäynnissä lähes nolla.
Kun kuormitus on vakio ja roottorivirta vähenee, sen seurauksena jättämä pienenee (ollen tyhjäkäynnissä lähes nolla).
Magnetointihaaran virta on roottorivuo/magnetointi-induktanssi.
Kun staattorijännitettä lisätään kasvaa magnetointivirta.
Eli kyllä se vaan siihen vaikuttaa käämien impedanssit. Luultavasti kuitenkin roottorivirran pienenemisen osuus on suurempi kuin magnetointivirran kasvu eli kokonaisstaattorivirta pienenee.
Käynnistyksessä staattorivirta on sitten riippuvainen hajainduktansseista joten staattorijännitettä ei kannata kasvattaa käynnistysvirran rajoittamiseksi.

pomppas kirjoitti:

Tarkoittanet induktiivista reaktanssia.
Sitä voisi verrata esimerkiksi muuntajaan johon on kytketty ensiöön jännite, mutta toisiosta ei oteta mitään ulos niin eihän siellä ensiössä silloin virtaa kulje ja näinollen tehoa kulu muuhun kuin resistiiviseen lämpenemiseen ja kenties äänen tuottamiseen mikäli se hurisee kovasti.

Lue lisää

Vaikka seuraavanlainen ajatusleikki:
Otetaan kymmenenmetrin pätkä ideaalista häviötöntä kuparilanka. Kytketään se vaihtojännitelähteeseen. Mitataan virta. Kulkee kulkee.. Kiepautetaan lenkki. Kulkee edelleen. Toinenki lenkki ja vaikka kymmenen. Kulkee siellä virta. Puolataan se. Kulkee se virta edelleen! Eli missäs kohtaan se lakkaa kulkemasta, tuhannen kierroksen kohdallako? Mitä enemmän kierroksia, sen enemmän energiaa induktanssi varaa magneettikenttään. Mitä enemmän kierroksia sitä enemmän induktanssi jarruttaa läpi kulkevaa virtaa, mutta kyllä sieltä muuntajankin läpi menee, ilman kuormaakin, ideaalistä (ääretöntä) induktanssia kun ei ole olemassa.

marssilais-sähkötekniikan o... kirjoitti:

Jos kuormitusta lisätään kasvaa jättämä.
Jos kuormitusta vähennetään pienenee jättämä.
Kun jättämä suurenee kasvaa roottorin virta.
Kun jättämä pienenee vähenee roottorin virta.
Kun staattorijännitettä lisätään kasvaa staattorivuo (karkeasti ottaen jännitteen aikaintegraali) ja roottorivuo samoin.
Kun vuo kasvaa kasvaa roottorin vastajännite.
Kun vastajännite kasvaa pienenee roottorivirta, joka on tyhjäkäynnissä lähes nolla.
Kun kuormitus on vakio ja roottorivirta vähenee, sen seurauksena jättämä pienenee (ollen tyhjäkäynnissä lähes nolla).
Magnetointihaaran virta on roottorivuo/magnetointi-induktanssi.
Kun staattorijännitettä lisätään kasvaa magnetointivirta.
Eli kyllä se vaan siihen vaikuttaa käämien impedanssit. Luultavasti kuitenkin roottorivirran pienenemisen osuus on suurempi kuin magnetointivirran kasvu eli kokonaisstaattorivirta pienenee.
Käynnistyksessä staattorivirta on sitten riippuvainen hajainduktansseista joten staattorijännitettä ei kannata kasvattaa käynnistysvirran rajoittamiseksi.

Lue lisää

jolloin jännitettä kasvattamalla virta pienenee jotta moottorin ottama teho on sama.
Tällaisia käytännön tilanteita on tullut vastaan esim. tuloilmapuhallin moottoreiden yhteydessä. Vastikään eräs moottori poltti sulakkeita (Kyseessä oli muuten Y/D-kytkennällä varustettu TU-puhallin). Virtoja mitattiin ja todettiin ne kasvaneen yli moottorin kilpeen leimatun arvon. Moottorilla oli jo ikää ja porukka väitti sen olevan rikki. Mittaukset osoittivat sen olevan kunnossa ja tyhjällä kuormalla pyöri ihan nätisti eli laakeritkaan eivät ahistaneet.
Kun en suostunut ostamaan uutta moottoria enkä viemään vanhaa käämittäväksi, löytyipä kaveri, joka tunnusti että puhaltimen siipikulmia oli muutettu kun ilma ei tuntunut riittävän. Eli moottorin kuormaa oli kasvatettu, jolloin se otti enemmän virtaa kun verkon jännite pysyi vakiona.
Se on vähän sama juttu kun olet punttisalilla ja nostat max. painoilla. Jos ajatellaan että maximisi koostuu tekniikasta ja raa'asta voimasta, niin tekniikan parantuessa voiman määrä vähenee ja pysytään kuitenkin samassa maximissa ja päinvastoin.
Väitän: Kun moottorin ottama teho halutaan pitää samana (=moottorin kuorma pidetään vakiona), jännitettä lisäämällä virta pienenee.

pomppas kirjoitti:

Se mitä tossa aikaisemmin tarkoitin, että jannitteen kasvaessa virta kasvaa tarkoittaa sitä, että jännitteen kasvaessa moottorin vääntömomentti ja näinollen myös teho kasvaa sekä virta (ja sanottakoon, että epäilen tuota lausuntoni oikeellisuutta itsekin).
Toisaalta oikosulkumoottoria ei voi ajatella staattisena impedanssina, koska sen ottama virta on lähes suoraan verrannollinen kuormitukseen ja näinollen jättämän suuruuteen.
Mikäli kytket oikosulkumoottorin 400V jännitteeseen ja pyörität sitä toisella moottorilla nimelliskierroksilla niin se ei ota virtaa ollenkaan mikäli ei oteta huomioon pieniä käämissä syntyviä resistiivisiä häviöitä.
Joten tuo vertaus auton lamppuihin ei aivan pidä paikkansa.

Lue lisää

ja voit rupee myymän sähköä. Kyse nyt ei kuitenkaan ollut ihan samasta asiasta. Kato vaikka moottorin tyyppikilpeä jos et usko, jännite kasvaa niin myös virta kasvaa. Tuo sinun aiheesi tehohäviöistä korkejännitelinjoilla johtuu taas kolmivaihereaktanssista mut se menee jo aika pitkälti tämän aiheen ohi, jos nyt voi viell sivummalle mennä.

marssilais-sähkötekniikan o... kirjoitti:

Jos kuormitusta lisätään kasvaa jättämä.
Jos kuormitusta vähennetään pienenee jättämä.
Kun jättämä suurenee kasvaa roottorin virta.
Kun jättämä pienenee vähenee roottorin virta.
Kun staattorijännitettä lisätään kasvaa staattorivuo (karkeasti ottaen jännitteen aikaintegraali) ja roottorivuo samoin.
Kun vuo kasvaa kasvaa roottorin vastajännite.
Kun vastajännite kasvaa pienenee roottorivirta, joka on tyhjäkäynnissä lähes nolla.
Kun kuormitus on vakio ja roottorivirta vähenee, sen seurauksena jättämä pienenee (ollen tyhjäkäynnissä lähes nolla).
Magnetointihaaran virta on roottorivuo/magnetointi-induktanssi.
Kun staattorijännitettä lisätään kasvaa magnetointivirta.
Eli kyllä se vaan siihen vaikuttaa käämien impedanssit. Luultavasti kuitenkin roottorivirran pienenemisen osuus on suurempi kuin magnetointivirran kasvu eli kokonaisstaattorivirta pienenee.
Käynnistyksessä staattorivirta on sitten riippuvainen hajainduktansseista joten staattorijännitettä ei kannata kasvattaa käynnistysvirran rajoittamiseksi.

Lue lisää

Kerropas nyt kun tunnut tietävän, millä säädät oikosulkumoottorissa staattorijännitettä. Voi olla et hetken saat Googlata ennenku löydät vastauksen.

Mun mielestä homma menee juurikin noin. Nimenomaan siten, että valitaan moottori käyttötarkoituksen, jännitteen, max. virran, ym. seikkojen mukaan.

Annan nyt vastavuoroisesti yhden äänen sulle. Tai parikin, ihan asiaa oot mielestäni tuolla ylempänäkin kirjoitellu.

Joo ei mulla muuta.

olla väärässä? kirjoitti:

Joo ei mulla muuta.

Pääkeskustelija tällä palstalla vaan lähinnä huvittunut keskustelun seuraaja. En siis ole ollut väärässä! On huvittanut vaan nuo opilliset kömmähdykset ja selvien väärien väittämien esittäminen.

Tähteen tai kolmioon, ne eivät ole vaihtoehtoja, vaan moottori on kytkettävä niin, että käämijännite on aina oikea, eli kilvessä ilmoitettu. Tässä tapauksessa 230V ja silloin 400 voltin verkossa kytketään tähteen, 230 voltin verkossa kolmioon. Em. jännitteet ovat pääjännitteitä, eli vaiheiden välisiä. Väärin kytkettynä moottori palaa melko pian.

kipinä- kirjoitti:

Tähteen tai kolmioon, ne eivät ole vaihtoehtoja, vaan moottori on kytkettävä niin, että käämijännite on aina oikea, eli kilvessä ilmoitettu. Tässä tapauksessa 230V ja silloin 400 voltin verkossa kytketään tähteen, 230 voltin verkossa kolmioon. Em. jännitteet ovat pääjännitteitä, eli vaiheiden välisiä. Väärin kytkettynä moottori palaa melko pian.

Lue lisää

Pääse porakaivopumpuissa vaikuttamaan. Kaapelin päät vaan kiinni ja luotettava, että myyjä myy Suomen verkkoon sopivaa tuotetta. Vastuu on myyjän (tietysti sähkäri lukee esitteet, ja katsoo, että ne on jollain tavalla järkeviä). Useimmiten ovat ihan sekavia kielenkääntäjien luomuksia - aiheutuu aina turhiakin soittoja myyjäfirmaan!

kipinä- kirjoitti:

Tähteen tai kolmioon, ne eivät ole vaihtoehtoja, vaan moottori on kytkettävä niin, että käämijännite on aina oikea, eli kilvessä ilmoitettu. Tässä tapauksessa 230V ja silloin 400 voltin verkossa kytketään tähteen, 230 voltin verkossa kolmioon. Em. jännitteet ovat pääjännitteitä, eli vaiheiden välisiä. Väärin kytkettynä moottori palaa melko pian.

Lue lisää

missä on tuollainen verkko, jossa on pääjännitteenä 230 V, että siitä kannattaa erikseen suomenkielisessä esitteessä mainita?
Jenkeissä se ei ainakaan ole, mitä täällä on väitetty. Ja niiden jotka edelleen uskovat vakaasti että kyllä se on se 230, Hertseistä viis kannattaa lukaista seuraava artikkeli:

http://www.brithinee.com/resources/240vs208volts.htm

Artikkelin viittaus 240 V:n kolmijohtojärjestelmään tarkoittaa sitä, että jenkeissä sähkönjakelu on toteutettu kotitalouksiin paikoin kaksivaihejärjestelmänä jolloinka siis yhden vaiheen jännite on 120 Volttia ja vaihesiirron ollessa 180 astetta vaiheitten välillä 240 volttia ja paluujohdosta tulee se kolmas.

marssilais-sähkötekniikan o... kirjoitti:

missä on tuollainen verkko, jossa on pääjännitteenä 230 V, että siitä kannattaa erikseen suomenkielisessä esitteessä mainita?
Jenkeissä se ei ainakaan ole, mitä täällä on väitetty. Ja niiden jotka edelleen uskovat vakaasti että kyllä se on se 230, Hertseistä viis kannattaa lukaista seuraava artikkeli:

http://www.brithinee.com/resources/240vs208volts.htm

Artikkelin viittaus 240 V:n kolmijohtojärjestelmään tarkoittaa sitä, että jenkeissä sähkönjakelu on toteutettu kotitalouksiin paikoin kaksivaihejärjestelmänä jolloinka siis yhden vaiheen jännite on 120 Volttia ja vaihesiirron ollessa 180 astetta vaiheitten välillä 240 volttia ja paluujohdosta tulee se kolmas.

Lue lisää

Fysiikan lait ovat lahjomattomat myös sähkötekniikan osalta. Suomeen tuotu porakaivopumppu on melkovarmasti kytketty tehtaalla suomalaista verkkoa varten, eli 400V:n verkkoon ja tähteen kytketty. Maailmalla on jossain päin tai sitten ei 230-240V:n pääjännitteisiä verkkoja myös, jolloin tällaiset moottorit kytketään kolmioon.

Hah hah hah ei saatana sä olet kyllä tyhmä jos luulet, että kukaan uskoo tohon juttuusi.
Paljastit tyhmyytesi ja nyt yrität väittää, että se oli vain vedätystä.
Onhan tuo jo nähty aikaisimmistakin keskusteluista ettet ole oikein perillä asioista.
Kannattais vaan keskittyä niiden lottokuponkien tarkastamiseen.

Vittupään täytyy keksimällä keksiä ongelmia? Kusta täytyy olla ihmisellä päässä ja rajusti. Keksitään juttu. Mieluummin sellainen, josta on itsellä esitteet jne. Sitten tyhmä kysymys sekaan ja siinä se on. Näin pääsee pätemään taas. Harmi vaan ettet ilkeä esiintyä omalla nimellä. Pisteet menee pätemisestä aivan harakoille.

Feikki tarkastaja enhän minä tuota kirjoittanut.

tarkastaja kirjoitti:

Feikki tarkastaja enhän minä tuota kirjoittanut.

nicki ei ole minulle niin tärkeä, että varaisin sen itselleni. Eiköhän lukija kuitenkin tunnista "alkuperäisen" nimimerkin käsialasta.

tarkastaja kirjoitti:

nicki ei ole minulle niin tärkeä, että varaisin sen itselleni. Eiköhän lukija kuitenkin tunnista "alkuperäisen" nimimerkin käsialasta.

Tuosta kun vertaa Targus2:sen kirjoitustapaa kirjoittaa kaikki yhteen pötköön jättämättä rivejä väliin tarkastajan kirjoitustyyliin niin voisi epäillä että kyseessä on eri henkilöt.

Missä kohtaa tekstiä se vedätys on kun ei tahdo löytyä.

Nyt aika paljon noita "sähkömiehiä", joilla on vielä korvantaustat märkänä. Ainut kolmivaihemoottori, jota ovat hivelleet on jonkin oppilaitoksen labran iänikuinen laite. (vai ovatko olleet käytännöstä jo ammoin vieraantuneita ikiteekkareita? )

On tainnut vierailla kirjoitti:

Nyt aika paljon noita "sähkömiehiä", joilla on vielä korvantaustat märkänä. Ainut kolmivaihemoottori, jota ovat hivelleet on jonkin oppilaitoksen labran iänikuinen laite. (vai ovatko olleet käytännöstä jo ammoin vieraantuneita ikiteekkareita? )

Lue lisää

ei ammattitaitoiset ammattimiehet viitsi keskustella, tiedoissa ja taidoissa monilla on sähkömiehen mentävä aukko.

palstallakaan kirjoitti:

ei ammattitaitoiset ammattimiehet viitsi keskustella, tiedoissa ja taidoissa monilla on sähkömiehen mentävä aukko.

...näillä palstoilla on joka lähtöön ja helmet ovat harvassa. Se vain taitaa olla luonnonlaki kun ihmiset pääsevät nimimerkin suojassa heittämään mielipiteitään.

Targus2 kirjoitti:

...näillä palstoilla on joka lähtöön ja helmet ovat harvassa. Se vain taitaa olla luonnonlaki kun ihmiset pääsevät nimimerkin suojassa heittämään mielipiteitään.

ovat nimensä mukaisestikin keskustelupalstoja, tiedon jyvien etsiminen kommenttien joukosta vaatii sisnänsä jo ammattitaitoa.

nämähän kirjoitti:

ovat nimensä mukaisestikin keskustelupalstoja, tiedon jyvien etsiminen kommenttien joukosta vaatii sisnänsä jo ammattitaitoa.

Olen kanssasi

...salat ovat selvinneet mukavasti tätä keskustelua seuratessa.
Kiitokset vielä tuosta taajuusmuutajatarkennuksesta vaikkakaan sillä ei minun tapauksessani ole merkitystä, koska käytössäni on normaali 3-vaihe syöttö.

Targus kirjoitti:

...salat ovat selvinneet mukavasti tätä keskustelua seuratessa.
Kiitokset vielä tuosta taajuusmuutajatarkennuksesta vaikkakaan sillä ei minun tapauksessani ole merkitystä, koska käytössäni on normaali 3-vaihe syöttö.

Lue lisää

Ei tullut mieleen, että vaikka moottori onkin pumpussa, voidaan samaa moottoria käyttää muissakin eri valmistajien sovellutuksissa...
3x230/240v antaa myös mahdollisuuden käyttää halvempaa 1-vaihe 230v sisääs, 3 - vaihe 230v taajuusmuuttajaa moottoreiden ohjauksessa.
Juuri täällä mainitun moottorin, joka pumpussa käytössä ei olisi taajuusmuuttajasta mitään hyötyä, ellei sitten laske eduksi erinomaista moottorin suojausta.
Vain suomalaiset uunot sähkärit värkkäilevät vielä tähti/kolmio-käynnistimiä.
Herätkää pöljät, taajuusmuuttajia saa naurettavalla hinnalla, ai niin, tietämyksenne noista on nollatasoa.
Eikä se todellakaan tarkoita, jos saat moottorin pyörimään taajuusmuuttajan perässä, että jotain ymmärtäisit taajuusmuuttajasta.
hyvää uutta vuotta.

jj kirjoitti:

Ei tullut mieleen, että vaikka moottori onkin pumpussa, voidaan samaa moottoria käyttää muissakin eri valmistajien sovellutuksissa...
3x230/240v antaa myös mahdollisuuden käyttää halvempaa 1-vaihe 230v sisääs, 3 - vaihe 230v taajuusmuuttajaa moottoreiden ohjauksessa.
Juuri täällä mainitun moottorin, joka pumpussa käytössä ei olisi taajuusmuuttajasta mitään hyötyä, ellei sitten laske eduksi erinomaista moottorin suojausta.
Vain suomalaiset uunot sähkärit värkkäilevät vielä tähti/kolmio-käynnistimiä.
Herätkää pöljät, taajuusmuuttajia saa naurettavalla hinnalla, ai niin, tietämyksenne noista on nollatasoa.
Eikä se todellakaan tarkoita, jos saat moottorin pyörimään taajuusmuuttajan perässä, että jotain ymmärtäisit taajuusmuuttajasta.
hyvää uutta vuotta.

Lue lisää

Moni yllättyy kun katsoo että minkälainen sulake sen yksi vaiheisen tamun syöttöön pitää laittaa...

pientalossa ei usein kirjoitti:

Moni yllättyy kun katsoo että minkälainen sulake sen yksi vaiheisen tamun syöttöön pitää laittaa...

Ja sen verran mitä niitä ABB:n tamuja kärähteli omalla työpaikallani. Olin ollut siinä uskossa että se tamu on koneelle parempi ja myöskin käytännössä vikaantumaton. Yllättävän paljon niitä kuitenkin kärähti ja varsinkin piensovellutuksissa ongelmana oli juuri se herkkä elektroniikka ja jäähdytyksen tarve. Kun tamua tarvitsee jäähdyttää, niin eipä saa moottoreista/sekoittajista enää kovin suojattuja vehkeitä. Pöly ja kosteus sitten löytää tamuun helposti.

Mietinkin miksi niitä ei tehdä erillisinä keskuksina, joista sitten vaikka roikalla laitteelle virta.