20 v pituinen avioliittomme on haastavassa tilanteessa. Mieheni kanssa emme pysty puhumaan enää muusta kuin arjen asioista, tunteista ei ollenkaan. Tunteita ei myöskään näytetä enää millään tavalla toisiamme kohtaan. Emme enää edes kosketa fyysisesti toisiamme (emme siis edes hipaise vahingossa), seksistä puhumattakaan. Emme rakasta, mutta emme kyllä riitelekään. En ymmärrä miten tilanteeseen on ajauduttu, vähitellen se on tapahtunut ihan huomaamatta.
Käytiin keväällä pariterapiassa 4 kertaa (naisterapeutti), jonka jälkeen mieheni sanoi, ettei kannata. Hän koki itsensä ahdistuneeksi, kun häntä haastateltiin. Hän on hyvin vähäpuheinen muutenkin, joten otti hänelle koville. Minä koin saavani käynneistä apua, mutta emme sitten kotona tehneet käyntien välillä mitään asian hyväksi. Auttaisikohan, jos menisi miesterapeutille, josko se helpottaisi mieheni puhumista? Tätä nykytilannetta on jatkunut keväästä lähtien mieheni mielestä, minun mieleni on ollut parisuhteen osalta aktiivisesti ahdistunut reilun vuoden ja taustalla viimeiset pari vuotta. Minä pystyn purkautumaan tästä kavereiden kanssa, mutta mieheni ei ole puhunut ongelmistamme kenellekään - hänelle se ei ole hiljaisen luonteensa vuoksi helppoa. Ulospäin kaikki näyttää superhyvältä - kaverit ihastelevat meidän facebook--kirjauksia, että onpa teillä kaikki onnellisesti ja hyvin.
Tämä alkaa olla raskasta. Erosta olemme jo puhuneet. Lapset 12 ja 15, joten kannattaisi edes heidän vuokseen yrittää. Minä kuitenkin kaipaan valtavasti kosketusta, hellyyttä ja seksiä ja nykytilanne räjäyttää kohta pään ja tuntuu erittäin ahdistavalta. En jaksa kohta ilman hellyyttä&seksiä ihmisen kanssa, seksilelut ei enää riitä. Korona-aika ei yhtään paranna tilannetta. En tiedä rakastanko enää, ei tunnu miltään tai vahingossa tapahtunut hipaisu tuntuu ahdistavalta. Mitä ihmettä tehdä - vieläkö uusi yritys pariterapiaan eri terapeutille (mies)?
Puhumattomuus, kosketuksen ja seksin puuttuminen - auttaako pariterapia?
12
765
Vastaukset
- Anonyymi
Mitenkäs miehelle kävisi nettiterapia? Esim.
https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/terapiaohjelmat/yleistynyt_ahdistuneisuushairio/Pages/default.aspx
tuolla on ilmaista nettiterapiaa vähän jokasortin aiheeseen.
On myös kaikenlaisia parisuhdepelejä ja -kortteja, joita voi hyödyntää.
Hyvin usein parisuhteessa toinen on tunteista puhumisessa aktiivisempi ja toinen passiivisempi. Aktiivisemman tunnepuhujan tyylistä ei saisi muodostua standardia, johon passiivisempi osapuoli pakotetaan. Molemmilla tulisi pikemminkin olla tilaa ilmaista omia tunteitaan omalla tyylillään. Kunhan niitä jollain tavalla ilmaistaan.
Teillä on jo varttuneet lapset. Menee vain hetki kunnes he muuttavat omilleen. Heidän vuokseen ei kannata yrittää. Parisuhteen vuoksi kannattaa. Parisuhde on lasten kannalta perheen tärkein suhde.
Parisuhde kuolee, ellei sitä uudisteta. Kirjoituksestasi huokuu passiivisuus, tasaisuus, tottumus. Tarvitaan jotain uutta ja ennen kaikkea yhteispeliä ja -toimintaa.- Anonyymi
Kiitos hyvästä vastauksesta! Passiivisuus, tasaisuus, tottumus - hyvin oikeita sanoja. Minä olen muuttunut hiljaiseksi, en jaksa nostaa tätä asiaa pöydälle, kun tuntuu ettei se johda mihinkään. Kosketustakin karsastan, sillä olen tullut sängyssä moneen otteeseen torjutuksi (mieheni kääntää kylkeä - itse ei tosin edes muista näin tapahtuneen, kun on ollut niin väsynyt). Enää en halua kokea sitä pettymystä. Olen nämä miehelleni sanonut, mutta ei hän oikein osaa sanoittaa tunteitaan mitenkään.... Minusta tuntuu välillä, että hänelle on tärkeintä julkisen kuvan säilyttäminen. Sehän meiltä onnistuu....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos hyvästä vastauksesta! Passiivisuus, tasaisuus, tottumus - hyvin oikeita sanoja. Minä olen muuttunut hiljaiseksi, en jaksa nostaa tätä asiaa pöydälle, kun tuntuu ettei se johda mihinkään. Kosketustakin karsastan, sillä olen tullut sängyssä moneen otteeseen torjutuksi (mieheni kääntää kylkeä - itse ei tosin edes muista näin tapahtuneen, kun on ollut niin väsynyt). Enää en halua kokea sitä pettymystä. Olen nämä miehelleni sanonut, mutta ei hän oikein osaa sanoittaa tunteitaan mitenkään.... Minusta tuntuu välillä, että hänelle on tärkeintä julkisen kuvan säilyttäminen. Sehän meiltä onnistuu....
"Olen nämä miehelleni sanonut, mutta ei hän oikein osaa sanoittaa tunteitaan mitenkään...."
Se onkin vaikeaa. Jos paineen alla joutuu puhumaan, tulee sanoneeksi vääriä ja tarpeettoman tuhoisiakin mietteitä.
Tunteita on vaikea analysoida. Voin tykätä ruuasta, musiikista, elokuvasta, harrastuksesta tai sitten en, mutta voi olla mahdotonta selittää, miksi ketsuppi maistuu pahalta ja suolakurkku hyvältä.
Jos suhde tai vaikkapa halaaminen ei kiinnosta, siihen ei ehkä ole mitään erityistä syytä, eikä sitä todennäköisesti pysty mitenkään korjaamaan. Eikä asian vatvominen innosta senkään vertaa.
Kaikki eivät myöskään tunne kovin voimakkaita tunteita varsinkaan vanhemmiten. Miten pystyisi puhumaan asiasta, jota ei ole olemassa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos hyvästä vastauksesta! Passiivisuus, tasaisuus, tottumus - hyvin oikeita sanoja. Minä olen muuttunut hiljaiseksi, en jaksa nostaa tätä asiaa pöydälle, kun tuntuu ettei se johda mihinkään. Kosketustakin karsastan, sillä olen tullut sängyssä moneen otteeseen torjutuksi (mieheni kääntää kylkeä - itse ei tosin edes muista näin tapahtuneen, kun on ollut niin väsynyt). Enää en halua kokea sitä pettymystä. Olen nämä miehelleni sanonut, mutta ei hän oikein osaa sanoittaa tunteitaan mitenkään.... Minusta tuntuu välillä, että hänelle on tärkeintä julkisen kuvan säilyttäminen. Sehän meiltä onnistuu....
"itse ei tosin edes muista näin tapahtuneen, kun on ollut niin väsynyt"
Miksi miehesi on väsynyt? Onko hän aina väsynyt? Iloton? Milloin nauroi viimeksi? Milloin teillä oli yhdessä hauskaa? Milloin viimeksi seksiä? Kumman aloitteesta?
Kun suhteesta tulee passiivinen ja "en jaksa nostaa tätä asiaa pöydälle, kun tuntuu ettei se johda mihinkään. " "vetopois" -suhde, se johtuu aika usein kumppanin mielenterveyden heilahduksista, stressistä, masennuksesta ym. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Olen nämä miehelleni sanonut, mutta ei hän oikein osaa sanoittaa tunteitaan mitenkään...."
Se onkin vaikeaa. Jos paineen alla joutuu puhumaan, tulee sanoneeksi vääriä ja tarpeettoman tuhoisiakin mietteitä.
Tunteita on vaikea analysoida. Voin tykätä ruuasta, musiikista, elokuvasta, harrastuksesta tai sitten en, mutta voi olla mahdotonta selittää, miksi ketsuppi maistuu pahalta ja suolakurkku hyvältä.
Jos suhde tai vaikkapa halaaminen ei kiinnosta, siihen ei ehkä ole mitään erityistä syytä, eikä sitä todennäköisesti pysty mitenkään korjaamaan. Eikä asian vatvominen innosta senkään vertaa.
Kaikki eivät myöskään tunne kovin voimakkaita tunteita varsinkaan vanhemmiten. Miten pystyisi puhumaan asiasta, jota ei ole olemassa?Suhteessa on todella haitallista vatvoa asioita. Joskus menee ns. yli hilseen muutamien asiantuntijoidenkin neuvot. Etenkin se, että pitäisi keskustella, kun toisen mielestä kumppani haluaa liian vähän seksiä. Ihan kuin toisen voisi sytyttää seksiin ruinaamalla sitä. Sehän johtaa juuri päinvastaiseen, eli toinen haluaa seksiä entistä vähemmän. Kuten halaamisesta sanoit "vaikkapa halaaminen ei kiinnosta, siihen ei ehkä ole mitään erityistä syytä, eikä sitä todennäköisesti pysty mitenkään korjaamaan".
Katsoin sen jonkun parisuhdeohjelman aikanaan telkkarista, siinä opeteltiin kyllä halaamaan kumppania , joka sitä toivoi. Mutta täytyy kyllä sanoa, ettei olisi minun juttu olla edes siinä toivojan kumppanin paikalla. Onhan se hienoa, jos kumppani tekee mitä toinen toivoo. Tuntuuko halaaminen hyvältä, jos sen saa vain pyytämällä ? Itsestäni ei ainakaan. Mieluusti ottaisin tilalle ihan mitä tahansa sellaisia "suosionosoituksia" kuin mikä kumppanille passaa. Vaikka työpäivänä lähetty viesti, jossa on vain sydän tms. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"itse ei tosin edes muista näin tapahtuneen, kun on ollut niin väsynyt"
Miksi miehesi on väsynyt? Onko hän aina väsynyt? Iloton? Milloin nauroi viimeksi? Milloin teillä oli yhdessä hauskaa? Milloin viimeksi seksiä? Kumman aloitteesta?
Kun suhteesta tulee passiivinen ja "en jaksa nostaa tätä asiaa pöydälle, kun tuntuu ettei se johda mihinkään. " "vetopois" -suhde, se johtuu aika usein kumppanin mielenterveyden heilahduksista, stressistä, masennuksesta ym.Mieheni on iltaisin aika väsynyt. Ilokin on vähentynyt, muttei onneksi kokonaan kadonnut.
Olen myös miettinyt milloin meillä on viimeksi ollut hauskaa yhdessä - ei ihan äskettäin kahdestaan ollessa. Jos lapset on mukana, niin sitten toki on helpompi nauraa ja on hauskaa.
Tänä vuonna on ollut seksiä 2 kertaa - molemmilla kerroilla olemme olleet muutaman viinilasin juoneita eli emme täysin selvin päin. Kummallakin kerralla se on tuntunut minusta todella "huonolta" seksiltä. Vuosi sitten kesällä oli viimeksi kunnollista seksiä, josta nautin. Olen tajunnut, että minä olen meillä se, joka tekee aina (ainakin viimeisen vuoden parin aikana) aloitteen. Nyt en enää uskalla sitä edes tehdä, kun keväällä mieheni sanoi, ettei hän voi harrastaa kanssani seksiä pelkästään seksin takia, vaan ensin pitää puhua puhumattomat asiat. Tuosta on kulunut 3 kk, enkä vieläkään tiedä, mitä nuo puhumattomat asiat on. Olen kysynyt, mutten saanut vastausta.
Mieheni sanoo olevansa masentunut. Olen ehdottanut käyntiä psykologilla tai edes työterveydessä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Masentaa tämä minuakin, mutta minä olen saanut omaan tilanteeseeni apua työterveyslääkäriltä ja hänen kauttaan psykologilta.
- Anonyymi
Jos kaipaat kosketusta ja hellyyttä, niin anna sitä miehellesi. Et sinä voi pakottaa miestäsi puhumaan tai olemaan toisenlainen. VOit muuttaa omaa ajatusmaailmaasi niin, että ymmärrät, ettei sinun tapasi toimia tai ajatella, ole se ainoa oikea!
- Anonyymi
Erittäin validi ehdotus, mutta en pysty tällä hetkellä pakottamaan itseäni mieheni koskettamiseen. Se on vähän koomista, sillä samaan aikaan itse kaipaan kosketusta valtavasti. Ehkä taustalla on pelko torjutuksi tulemisesta.
- Anonyymi
En tiedä onko tästä apua, mutta ....
Me menimme kipeiden asioiden jälkeen (pettäminen) pariterapiaan joka oli nainen, kuten minä. Koin terapian lähinnä vähättelynä itseäni kohtaan koska se keskittyi "meidän" sijasta mieheeni ja hänen käytökseen. Jaksoin sitä kolme kertaa kunnes en enää pahalta mieleltäni halunnut lähteä sinne "ohitettavakai". Voin istua hiljaa kotonakin. Asia tuli julki kun mieheni (joka ehdotti terapiaa/halusi jatkaa liittoa) kysyi syytä tähän haluttomuuteen mennä enää sinne.
Sovimme että vaihdetaan terapeuttia, tällä kertaa mieheen ja se kannatti. Sen sijaan että olisi keskittynyt vain mieheeni, hän keskittyi "meihin". Hänelle kerroin myös tunteeni ensimmäisestä terapeutista ja sen kuultuaan halusi, että käyn kerran tai kaksi, vain itsekseni hänen luonaan. Se auttoi pääsemään yli tästä "ohittamisen" tunteesta. Joka muutoinkin huonossa tilanteessa tottakai vain korostui.
Että kyllä terapeutilla on väliä. Tämä mies terapeutti oli neutraali mutta tasapuolinen ja henkilö jolle (näin naisenakin) helppo avautua. Mieheni sai myös häneltä valtavasti apua ymmärtää omaa toimintaansa ja työkaluja muuttaa niitä.
Tuo episodi oli vuosia sitten ja edelleen olemme yhdessä.
Ilman terapeutin vaihtoa - tuskin.
Toivottavasti pääsette eteenpäin- Anonyymi
Kiitos tämän kokemuksesi jakamisesta. Ehdotan tätä miehelleni. En osaa yhtään arvioida, olisiko hän halukas lähtemään terapiaan vielä uudelleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos tämän kokemuksesi jakamisesta. Ehdotan tätä miehelleni. En osaa yhtään arvioida, olisiko hän halukas lähtemään terapiaan vielä uudelleen.
Mieheni koki aikoinaan että miesterapeutille helpompaa kertoa asioita. Vähän niinkuin mies miehelle periaatteella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos tämän kokemuksesi jakamisesta. Ehdotan tätä miehelleni. En osaa yhtään arvioida, olisiko hän halukas lähtemään terapiaan vielä uudelleen.
Älä ehdota, vaan kysy mitä hän haluaa ja arvosta, älä arvostele, hänen vastaustaan!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k273623- 412459
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut362304Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s72067Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta431572- 381539
- 141342
- 1271302
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.2661285Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t451275