Alkeishiukkasten lukumäärä universumissa

Luin joskus kauan sitten jostain tietokirjasta, että protonien ja elektronien yhteenlaskettu lukumäärä tunnetussa maailmankaikkeudessa olisi kertaluokkaa 10^80. Pitäneekö paikkaansa?
24668
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Google arvioi 10^86, neutrinojen määrää on vaan kovin hankala laskea.

Äänestä

-onko tuo määrä vakio?

Äänestä
  • Aineen (atomaarisen) osat muodostuivat alkuräjähdyksessä. Prosessissa olisi pitänyt tulla yhtä paljon materiaa ja antimateriaa. Kuitenkin, kys symmetria meni rikki, kaikki antimateria tuhoutui annihilaatiossa materian kanssa, mutta koska materiaa oli hieman enemmän, vain sitä jäi jäljelle. Sen jälkeen on voinut syntyä jonkin verran materiaa kvanttifluktuaation tuloksena. Iso osa protoneista on vetynä. Vetyyn protonit täytyy kohdata pelkästään vapaa elektroni. Suuri määrä protoneista löytyy vapaana (ei ole sitoutunut atomeiksi) tähdistä, joissa ne ovat mukana erilaisissa prosessiketjuissa. Kts. esimerkiksi pp-ketju.

    Äänestä

Mitä väliä? Eihän tähän kukaan pysty antamaan oikeaa vastausta. Puhutaan arvioista ja niin isoista luvuista että aivan sama vaikka niitä olisi "äärettömästi".

Äänestä
  • Ei ihan sama. Määrä riippuu siitä miten maailmankaikkeuden koko määritellään. Vastaus lukumäärästä voi olla ääretön, jotenkin käsiteltävissä oleva ääretön tai joku laskettavissaoleva määrä kuten tuo 10^86. Joka käsittämättömän suuri, totta. Ääretön vaan on suurempi kuin mikään laskettava luku. Ja se on huikeasti enemmän kuin 10^86. Tuossa luvussa kun on vain 86 nollaa ykkösen jälkeen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei ihan sama. Määrä riippuu siitä miten maailmankaikkeuden koko määritellään. Vastaus lukumäärästä voi olla ääretön, jotenkin käsiteltävissä oleva ääretön tai joku laskettavissaoleva määrä kuten tuo 10^86. Joka käsittämättömän suuri, totta. Ääretön vaan on suurempi kuin mikään laskettava luku. Ja se on huikeasti enemmän kuin 10^86. Tuossa luvussa kun on vain 86 nollaa ykkösen jälkeen.

    Montako nollaa äärettömässä on ykkösen jälkeen?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei ihan sama. Määrä riippuu siitä miten maailmankaikkeuden koko määritellään. Vastaus lukumäärästä voi olla ääretön, jotenkin käsiteltävissä oleva ääretön tai joku laskettavissaoleva määrä kuten tuo 10^86. Joka käsittämättömän suuri, totta. Ääretön vaan on suurempi kuin mikään laskettava luku. Ja se on huikeasti enemmän kuin 10^86. Tuossa luvussa kun on vain 86 nollaa ykkösen jälkeen.

    Tarkoittanee hiukkasten lukumäärää havaittavissa olevassa maailmankaikkeudessa eli siinä, jonka rajoja kauempaa ei meille vielä ole tullut mitään valoa tai muuta tietoa. Kyseinen osa maailmankaikkeutta on meistä katsottubna 46.5 miljardin valovuoden säteinen pallo. Sen ulkoreunasta näkyy tänne kosminen 2.7K taustasäteily.

    Koko maailmankaikkeus on luokkaa vähintään 250 kertaa havaittavissa olevaa osaa suurempi tai todennäköisesti kooltaan ääretön.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Montako nollaa äärettömässä on ykkösen jälkeen?

    Määritelmän mukaan aina vähintään yksi enemmän, kuin suurin numero jonka tiedät.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tarkoittanee hiukkasten lukumäärää havaittavissa olevassa maailmankaikkeudessa eli siinä, jonka rajoja kauempaa ei meille vielä ole tullut mitään valoa tai muuta tietoa. Kyseinen osa maailmankaikkeutta on meistä katsottubna 46.5 miljardin valovuoden säteinen pallo. Sen ulkoreunasta näkyy tänne kosminen 2.7K taustasäteily.

    Koko maailmankaikkeus on luokkaa vähintään 250 kertaa havaittavissa olevaa osaa suurempi tai todennäköisesti kooltaan ääretön.

    Tuohon tyylin arviot vaihtelee, vaihtoehdot siitä mitä kukakin tarkoittaa vaikuttaa nimenomaan vastaukseen. Havaittavan maailmankaikkeuden sisältämän aineen massa on arvioitu. Ja koska myös yhden gramman sisältämä protonien määrä on arvioitu suurinpiirtein, kokonaismäärä on simppeli kertolasku. Virheen marginaali voidaan myös määrittää, eli plus miinus miljoona tms. Jos pystytään määrittelemään jonkinlaisia rajoja jollekin suuremmalle kokonaisuudelle, edelleen kyseessä on kertolasku. Kun mennään äärettömyksiin, on vielä käytössä käsite mahtavuudesta, jolla voidaan saada ehkä järjestystä erilaisten äärettömän välille. Sekä mahdollisesti käyttää tilastomatematiikan ja joukko-opin vahvoja työkaluja tuomaan lisää järkeä äkkiväärältään järjettömiltä näyttäviin asioihin. Matematiikka on hyvä työkalu silloin, kun lukuarvot singahtaa reaalimaailman osalta yli hilseen. Tuhat kun on jo iso luku, sen voi todeta laskemalla yhdestä tuhanteen. Itse en kykene.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Montako nollaa äärettömässä on ykkösen jälkeen?

    Tietysti ääretön määrä. Johan sen järkikin sanoo.

    Äänestä

Kaikkea on yksi. Yksi ja sama elektroni kaikkialla.

Äänestä
  • Tähtiä on yhtä monta kuin Saharassa hiekanmuruja. Ihminen näkee kerralla 3700tähteä paljain silmin.

    Äänestä

Pikainen arviolaskutoimitus antaa tulokseksi noin 2E 79.

Äänestä
  • Virhe voi hyvinkin olla dekadin luokkaa, enemmänkin. Miten esimerkiksi protonin käy, kun se joutuu mustaan aukkoon. Ilmeisesti se on siellä jotain kvarkkipuuroa.

    Äänestä

  • Tuossa arviossa "meidän tiedossamme" olevan kaikkeuden tähtien määrä olisi 1e 22 eli esim. 1e11 galaksia ja 1e11 kussakin aurinkomme kaltaista tähteä.

    Jo Reino Helismaa runoili laulussaan Linnunrata, että "kimmellys tähtien miljardien ei sammu milloinkaan tiedämme sen".

    Äänestä

Bosen-Einstein kondenssin mukaan maailmankaikkeudessa ei ole mitään hiukkauksen huikkauksia. Alhaisessa lämpötilassa kaikki huikkaukset mitä maailmankaikkeudessa on ovat yksi ja sama hiukkaus.

hihhii. Eli jos haluat käyttää ajattelussasi sanaa positroni niin jokainen positroni koko maailmankaikkeudessa on yhtä samaa huitulia. Samoin on asian laita muillakin leptoneilla ja kvarkeilla.

Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuo tunnetaan nimellä One electron universe ja on John Wheelerin käsialaa vuodelta 1940.

    https://en.wikipedia.org/wiki/One-electron_universe

    John Wheeler ei liity mitenkään Bosenin tutkimuksiin. Einsteinkin tuli jälkikäteen omimaan Bosenin tutkimuksia.

    Äänestä

Hauskaa..., avaruushöhlät kertoilevat toisilleen satuja ja tarinoita ja uskovatkin vielä niitä?
Täytyy olla todellakin päästään kajahtanut tai sitten ovat hakemassa virkaa Stadin Yliopiston fysiikan osastolle jossa muutamia tähtihöhliä vielä roikutetaan yhteiskuntamme varoin.

Muita syitä en nyt tähän hätään löydä mokomien kommenttien perusteiksi.

Äänestä
  • Jättäkäämme me viisaammat edellinen kommentti omaan arvoonsa. Siitä paistaa kateus meitä älykkäämpiä kohtaan.

    Äänestä

  • Hauskaahan tuo on. Tosiasiassa Avaruus on vaahtokarkkimainen tahmean pehmeä "yllätys". Avaruushöhlien virat saisi heti lakkauttaa ja kaikki voimavarat kohdistaa Jahven palvontaan.

    Äänestä

Protoni ja neutroni eivät ole alkeishiukkasia vaan koostuvat niistä.

Äänestä

Jos suuret mutta äärelliset kokonaisluvut kiinnostavat niin kannattaa tutustua käsitteeseen tetraatio, jota usein merkitään A↑↑B

A↑B = A potenssiin B = A^B = A * A * A * ...* A (kertaa A toistetaan B kertaa)
A↑↑B = A^A^A^A^A...^A (potenssiin A toistetaan B kertaa)

Esimerkiksi:
3↑↑2 = 3^3 = 3*3*3= 27
3↑↑3 = 3^3^3 = 3^27 = 7625597484987
3↑↑4 = 3^3^3^3 = 3^(3^27)=1.25*10^36338334640024 eli luku jossa on 36338334640025 numeroa.

Tuossa säästyy merkinnässä aikaa ja tilaa kun kaikki laskimella esitettävissä olevat luvut ovat itseisarvoltaan pienempiä kuin 3↑↑4

Mitä alkeishiukkasten määrään tulee niin protoni ja neutroni koostuvat kolmesta alkeishiukkasesta (kvarkkeja). Universumin alkeishiukkasten kokonaismäärään se ei juurikaan vaikuta siksi, että neutriinoja on luokkaa miljardikertainen määrä protonien ja neutronien määrään verrattuna.

https://novaexperiment.fnal.gov/what-is-a-neutrino/

Äänestä

Laskujeni mukaan alkeushiukkasten lukumäärä maailmankaikkeudessa on tarkalkeen 20038566210070538769011529963012888461863654809981752528795744632876539801743986 kpl.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Luin joskus kauan sitten jostain tietokirjasta, että protonien ja elektronien yhteenlaskettu lukumäärä tunnetussa maailmankaikkeudessa olisi kertaluokkaa 10^80. Pitäneekö paikkaansa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu