Karkaako avaruudessa hiljainen hiihtäjä herkemmin kuin maassa?
Pieru avaruudessa?
Anonyymi
5174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Todennäköisesti tuosta ei ole tieteellistä tutkimusta tehty.
No entäs jos leijun avaruudessa ilman rihkankiertämää niin voinko avaruudessa "matkustaa" pöräyttelemällä? Riittääkö kaasu purkauksen työntövoima liikuttamaan minua?
No avaruudessa varsinaiset eteenpäin vievät moottorit ovat joko ionimoottoreita tai rakettimoottoreita. Mutta kyllähän voiman voi laskea, massavirrasta ja suihkunopeudesta :-) Jos tussahduksessa pääsee sanotaan vaikka aromaattista ilmaa 0.1 litraa ja tussahdus kestää sekunnin ja sen virtausnopeus on 5m/s, noista sen "impulssin" eli työntövoimankin saa laskettua. Litra ilmaa painaa noin 0,001kg. Työntövoiman kaava on: F = m / t * v, eli 0,0001kg / 1 s * 5 m/s . Vastaus on: noin 0,0005 Newtonia. Eli 2000 tussahduksen jälkeen on tuotettu 1N edestä työntövoimaa, jolla saadaan aikaan 1 m/s² kiihtyvyys 1 kg painoiselle kappaleelle. Jos ihmisapina painaa sanotaan 100kg niin on helppoa tehdä laskut loppuun, 2000 kpl 0,0005N tussahdusta tuottaa 100kg ihmisapinalle kiihtyvyyden 0,01m/s². Eli kyllä sillä vauhtiin pääsee, joskin ei kovinkaan nopeasti, koska tuon tussahdusmäärän tuottaminen ottaa noin 3kk. Ja jos kovasti on tullut pyörimisliiketttä mukaan, ajoituksen kanssa pitää olla tarkkana, jotta jokaisen tussahduksen voimavektorit osoittavat samaan suuntaan. Loppunopeuden saa myös laskettua halutessaan. Sekin on toki nollasta poikkeava, joskaan ei vielä kovin huima.
Kiitos vastauksesta! ...siis hernekeittoa, näkkäriä ja piimää reilusti mukaan jos aikoo avaruudessa surffailla tussahdusten voimalla. Jos vai päämäärättömästi matkustaa niin tuhnujen sijoituksella ei niin väliä.
Näinhän se on ja positiivista tietenkin sekin, että myös nk. klassinen fysiikka toimii melkopitkään ts. laskelmat pysyvät yksinkertaisina, ne nopeudet joissa suhteellisuusteoria tulee ottaa huomioon ovat suhteelllisen kaukana, jos nollasta lähdetään kiihdyttelemään tuolla voimalla. Kova automies tietysti kysy kiinnostuneena paljonko menisi nollasta sataan.
Ranskalainen flatulisti Joseph ”Le Pétomane” Pujol pystyi peräpäätä tussauttelemalla sammuttamaan kynttilän usean metrin päästä.
Arvelen, että ranskalaismies olisi liikkunut avaruudessa vilkkaammin kuin suomalaiset hiljaiset hiihtäjät.