Maapallon kiertäminen?

Anonyymi

Jos lähden kiertämään maapalloa lentämällä ja lähtöpaikka on vaikkapa paikka X päiväntasaajalla ja paluu samaan paikkaan, lentonopeus on 300km/h, lentokorkeus koko ajan sama.
Teen myös toisen kierroksen mutta lentosuunta on päinvastainen.
Paljonko eroaa lentoajat toisistaan?

49

309

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jos kierrät pohjois- ja etelänavan kautta, niin eroa ei ole, luulisin.

    • Anonyymi

      Riippuu lentokorkeudesta. Sopivalla korkeudella pyörimissuunnan mukaisesti lentämällä voi pysyä koko ajan saman pisteen yläpuolella, jolloin lentoaika siihen suuntaan lähtöpisteestä maapallon ympäri takaisin samaan pisteeseen kestää äärettömän kauan. Vastakkaiseen suuntaan lentämällä tietysti vähemmän.

      Tuohon ilmiöön perustuu geostationaariset satelliitit.

    • Anonyymi

      Kun maapallo pyörii niin eihän sinun tarvitse kun noista ilmaan ja odottaa, että pallo pyörähtää oikeaan kohtaan ja sitten laskeutua. Varsinaista lentämistä ei tarvitse tehdä ollenkaan.

      • Anonyymi

        No ei se nyt ihan riitä, kun se ilmakin pyörii maapallon mukana, paitsi että on siinä toki pientä poikkeamaa, jota kutsutaan yleensä ns. tuuleksi. Tuulen mukanahan kyllä voi liikkua niin kuin vaikkapa kuumailmapallolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei se nyt ihan riitä, kun se ilmakin pyörii maapallon mukana, paitsi että on siinä toki pientä poikkeamaa, jota kutsutaan yleensä ns. tuuleksi. Tuulen mukanahan kyllä voi liikkua niin kuin vaikkapa kuumailmapallolla.

        Nouse tarpeeksi korkealle, niin ilmakehä ei vaikuta asiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nouse tarpeeksi korkealle, niin ilmakehä ei vaikuta asiaan.

        Jooei riitä että nousee ilmaan, pitää nousta ylemmäs, ja sitten pysäyttää maapallon pyörimisen suuntainen vauhtinsa ja pysytellä siellä ylhäällä vuorokauden ajan.


    • Pasaatituulet aiheuttavat sen, että Päiväntasaajalla vallitseva tuuli on yleensä idästä, joten lentokone säästää huomattavasti matka-aikaansa Maapallon ympäri lentämällä vallitsevan tuulen mukana idästä länteen.

      300 km/h lentävä kone ei yleensä edes pääse niin korkealle, että esim. suihkuvirtauksia tarvitsisi ottaa huomioon-


      • Anonyymi

        "300 km/h lentävä kone ei yleensä edes pääse niin korkealle, että esim. suihkuvirtauksia tarvitsisi ottaa huomioon"

        Turhanaikainen jaskanpankutus näköjään jatkuu edelleen.
        Kyllä suihkuvirtaukseen pääsee vaikka lentolaitteessa ei olisi moottoriakaan eikä nopeutta 300 km/h.


      • Anonyymi
        nasuvaan kirjoitti:

        Aloittajan kysymys on lähtökohtaisesti väärä koska Maa on litteä.
        Toki siinäkin voi lennellä esitetyn kaltaisesti:
        https://www.amazon.com/Flat-Earth-Map-Astronomy-Rowbotham/dp/B018EQ71T4

        Tuo on kukkua. Kyllä littumaan voi lentokoneella kiertää aivan hyvin. Ensin lennetään Maan ympäri ylhäältä katsoen myötäpäivään ja sitten vastapäivään tai sitten päinvastoin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "300 km/h lentävä kone ei yleensä edes pääse niin korkealle, että esim. suihkuvirtauksia tarvitsisi ottaa huomioon"

        Turhanaikainen jaskanpankutus näköjään jatkuu edelleen.
        Kyllä suihkuvirtaukseen pääsee vaikka lentolaitteessa ei olisi moottoriakaan eikä nopeutta 300 km/h.

        Purjekoneellakin pääsee tosiaan suihkuvirtaukseen, jos on ukkosrintama tai voimakas termiikki antanut nostoapua korkeuksiin, joissa suihkuvirtauksia esiintyy. Lentäjällä pitää tietysti olla happilaitteet.

        Toisaalta lentokone, jonka matkanopeus on vain 300 km/h, ei yleensä edes pääse suihkuvirtausten tavanomaisille minimikorkeuksille, eikä ole sellaisiin korkeuksiin suunniteltukaan. Korkealla sellainen lentää huonommin kuin purjekone, sen kai sinäkin tiedät. ; )


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Purjekoneellakin pääsee tosiaan suihkuvirtaukseen, jos on ukkosrintama tai voimakas termiikki antanut nostoapua korkeuksiin, joissa suihkuvirtauksia esiintyy. Lentäjällä pitää tietysti olla happilaitteet.

        Toisaalta lentokone, jonka matkanopeus on vain 300 km/h, ei yleensä edes pääse suihkuvirtausten tavanomaisille minimikorkeuksille, eikä ole sellaisiin korkeuksiin suunniteltukaan. Korkealla sellainen lentää huonommin kuin purjekone, sen kai sinäkin tiedät. ; )

        Turhanaikainen jaskanpankutus senkun sakenee.

        Lentokoneen nopeudella ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, kuinka korkealla sillä voi lentää. Lopettaisit jo nuo höpöjuttusi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Turhanaikainen jaskanpankutus senkun sakenee.

        Lentokoneen nopeudella ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, kuinka korkealla sillä voi lentää. Lopettaisit jo nuo höpöjuttusi.

        Et siis tiedä näistäkään asioista mitään.

        Aiheetta enempään.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Et siis tiedä näistäkään asioista mitään.

        Aiheetta enempään.

        "Aiheetta enempään."

        Tarkoittaako tuo sitä, että lopetat sekoilusi? Lopetako ihan varmasti myös muissa ketjuissa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Aiheetta enempään."

        Tarkoittaako tuo sitä, että lopetat sekoilusi? Lopetako ihan varmasti myös muissa ketjuissa?

        Wikipediassa joitakin asiaan liittyviä datoja:
        LUSAC-11 Korkeusennätys 33,113 feet (10,099 m) vuonna 1920.
        Koneen maksiminopeus 214 km/h.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Wikipediassa joitakin asiaan liittyviä datoja:
        LUSAC-11 Korkeusennätys 33,113 feet (10,099 m) vuonna 1920.
        Koneen maksiminopeus 214 km/h.

        Kun et löytänyt muita kuin satavuotiaan varta vasten korkeusennätyksiä varten tehdyn lentokoneen, joka sitä paitsi ennätyslentoon riisuttuna ilman aseistusta ja muuta sotavarustusta esim. 8000 metrissä ei aivan varmasti turboahdettuna kulkenut vain 214 km/h, kuten merenpinnassa, niin olet tässäkin asiassa väärässä.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Kun et löytänyt muita kuin satavuotiaan varta vasten korkeusennätyksiä varten tehdyn lentokoneen, joka sitä paitsi ennätyslentoon riisuttuna ilman aseistusta ja muuta sotavarustusta esim. 8000 metrissä ei aivan varmasti turboahdettuna kulkenut vain 214 km/h, kuten merenpinnassa, niin olet tässäkin asiassa väärässä.

        Kollipelle on nykyään satavuotiaiden lentokoneidenkin erityisasiantuntija.
        Jos ei sinulla ole mitään muuta kuin sekopäisiä ja perusteettomia arvauksia esitettävänä niin voisit tehdä niinkuin aikaisemmin esitit eli aiheetta enempään.
        Tosiasia nyt vain sattuu olemaan että kyseiseen koneeseen asennettiin ahdin sen vuoksi että sillä votiin lentää korkealla ohuessa ilmassa.
        Lentonopeuden tai moottorin tehon arvaileminen ovat aivan turhaa.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos maa on litteä niin miksi sitten Tallinnan TV-tornista näkyy Helsingistä katsottuna vain yläosa.

        Siinä on puita edessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä on puita edessä.

        Meressä puita...just joo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meressä puita...just joo.

        Tallinnan TV-torni ei ole meressä vaan sisämaassa ja siellä todellakin kasvaa puita. Lähinnä mäntyjä. Helsingin suuntaan kuljettaessa matkaa Suomenlahden rantaan on useita kilometrejä.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan litteänkin objektin kiertää!
        Ajattele vaikka kolikkoa, kyllä kolikon voi kiertää reunaa seuraamalla.

        Miksei littumaan reunalle järjestetä sellaisia sightseeing lentoja, joita oli jo Australiassa muutenkin suunniteltu? Olis aika pirun mielenkiintoista käydä kurkkaamassa siellä reunalla? Vai pääseekö sinne jotenkin muutenkin? Jäätikköä taitaa olla, niin voi tulla kylmä tavalliselle turistille. Mutta jos lentsikalla kävisi siinä taivaankuvun lähettyvillä. Kyllä niissä sen verran hyvät laitteet on nykyään, tutkat sun muut, ettei mitään törmäystä pääse tapahtumaan.


    • Anonyymi

      Nuorena tuli palloa laivoilla kierrettyä , siit aikaa on niin kauan jo kun maihin saavuttiin .- Ja merimies vain yksin jää , muut ovat muuttuneet :(

    • Anonyymi

      Lensin omalla Cessnalla 380 tuhannessa kilometrissä :)

    • Anonyymi

      Onko "lentonopeus on 300km/h" koneen nopeus maahan nähden.

      • Perinteisesti lentokoneen nopeus ilmoitetaan aina ilmanopeutena, koska koneen lentämisen kannalta se on ainoa, mikä ratkaisee. Maatoiminta ja aikataulut laskeskellaan sitten kuljetun maanopeuden mukaan, mutta tämä ei pilottia kiinnosta.

        Joskus ollaan lennolla aikataulussa myöhässä, toisinaan reilustikin edellä ja samalla matkalla menee paljonkin eri tavalla polttoainetta eri kerroilla, mutta sellaista lentäminen on.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Perinteisesti lentokoneen nopeus ilmoitetaan aina ilmanopeutena, koska koneen lentämisen kannalta se on ainoa, mikä ratkaisee. Maatoiminta ja aikataulut laskeskellaan sitten kuljetun maanopeuden mukaan, mutta tämä ei pilottia kiinnosta.

        Joskus ollaan lennolla aikataulussa myöhässä, toisinaan reilustikin edellä ja samalla matkalla menee paljonkin eri tavalla polttoainetta eri kerroilla, mutta sellaista lentäminen on.

        Jos massaltaan m oleva suihkukone lentää 10 km korkeudessa matkanopeutta, niin maahan suuntautuva voima on mg. Paljonko tarvitaan kulkusuuntaista voimaa koneen pitämiseksi ilmassa. Siis joku auton vierintäkitkakertoimelle analoginen kerroin u, mikähän se olisi. Olisiko suuruusluokka u=0.10 ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos massaltaan m oleva suihkukone lentää 10 km korkeudessa matkanopeutta, niin maahan suuntautuva voima on mg. Paljonko tarvitaan kulkusuuntaista voimaa koneen pitämiseksi ilmassa. Siis joku auton vierintäkitkakertoimelle analoginen kerroin u, mikähän se olisi. Olisiko suuruusluokka u=0.10 ?

        Tarkoitus olisi laskea pelkästään koneen ilmassa pitämisestä aiheutuva ominaiskulutus. E = F s eli ominaiskulutus on E/s eli sama kun tuo kulkusuuntainen voima F ( =u m g).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos massaltaan m oleva suihkukone lentää 10 km korkeudessa matkanopeutta, niin maahan suuntautuva voima on mg. Paljonko tarvitaan kulkusuuntaista voimaa koneen pitämiseksi ilmassa. Siis joku auton vierintäkitkakertoimelle analoginen kerroin u, mikähän se olisi. Olisiko suuruusluokka u=0.10 ?

        Tämän prujun lopussa laskeskellaan teoreettista lentokoneen sakkausnopeutta "sileänä" eli ilman laskusiivekkeiden antamaa ylimääräistä nostovoimaa:

        http://www.aerodynamics4students.com/aircraft-performance/lift-and-lift-coefficient.php

        Ei ole ihan helppoa, mutta sen muistan että optimaalisella lentokorkeudellaan n. runsaassa 10 000 metrissä lentävän matkustajasuihkukoneen matkalentonopeus (siis aina ilmanopeus) on melkeinpä pelottavan lähellä ao. koneen sakkausnopeutta ko. korkeudella. Pelivaraa ei siis paljoa ole, eikä niissä korkeuksissa voi lentää perstuntumalla ilman instrumentointia. Ilmanopeusmittarin hajoaminen on aiheuttanut onnettomuuksia koneen äkisti sakattua ja tullessa suoraan tonttiin.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Air_France_Flight_447


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos massaltaan m oleva suihkukone lentää 10 km korkeudessa matkanopeutta, niin maahan suuntautuva voima on mg. Paljonko tarvitaan kulkusuuntaista voimaa koneen pitämiseksi ilmassa. Siis joku auton vierintäkitkakertoimelle analoginen kerroin u, mikähän se olisi. Olisiko suuruusluokka u=0.10 ?

        Moottorien työntövoimasta se selviää helposti. Valitset vain koneen tai moottorin ja otat googlen käyttöön.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Tämän prujun lopussa laskeskellaan teoreettista lentokoneen sakkausnopeutta "sileänä" eli ilman laskusiivekkeiden antamaa ylimääräistä nostovoimaa:

        http://www.aerodynamics4students.com/aircraft-performance/lift-and-lift-coefficient.php

        Ei ole ihan helppoa, mutta sen muistan että optimaalisella lentokorkeudellaan n. runsaassa 10 000 metrissä lentävän matkustajasuihkukoneen matkalentonopeus (siis aina ilmanopeus) on melkeinpä pelottavan lähellä ao. koneen sakkausnopeutta ko. korkeudella. Pelivaraa ei siis paljoa ole, eikä niissä korkeuksissa voi lentää perstuntumalla ilman instrumentointia. Ilmanopeusmittarin hajoaminen on aiheuttanut onnettomuuksia koneen äkisti sakattua ja tullessa suoraan tonttiin.

        https://en.wikipedia.org/wiki/Air_France_Flight_447

        Taidat muistella jotain wanhoja U2-videoita joissa esitetään kuinka kuinka Francis Gary Powers lentää 20 km korkeudessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Taidat muistella jotain wanhoja U2-videoita joissa esitetään kuinka kuinka Francis Gary Powers lentää 20 km korkeudessa.

        Air Francen lento 447 putosi kymppitonnista.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Air Francen lento 447 putosi kymppitonnista.

        Koneita on pudonnut muistakin korkeuksista.
        Jonkun harrastelijan muisti- ja mielikuvat eivät vaikuta yhtään mitään siihen kuinka kauan Maan kiertäminen kestää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Koneita on pudonnut muistakin korkeuksista.
        Jonkun harrastelijan muisti- ja mielikuvat eivät vaikuta yhtään mitään siihen kuinka kauan Maan kiertäminen kestää.

        Älä kuitenkaan itseäsi siitä soimaa. Eihän kaikkea voi tietää.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Älä kuitenkaan itseäsi siitä soimaa. Eihän kaikkea voi tietää.

        Olet oikeassa. Minun on mahdotonta tietää mitään siitä, ymmärrätkö jotain lentokoneista. Et ole semmoista vielä osoittanut eikä sillä ole kovinkaan suurta merkitystä.
        Riittää, että palstalla riittää jonkun mutu-muistelijan hörhöilyjä naurunaiheiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moottorien työntövoimasta se selviää helposti. Valitset vain koneen tai moottorin ja otat googlen käyttöön.

        Moottorien työntövoimaa tarvitaan myös ilmanvastuksen voittamiseen. Minua kiinnostaisi tietää, että paljonko koneen ilmassa pitäminen "maksaa". Helikopterin tapauksessa tämä selviäisi konetehosta, kun kopteri leijuu paikallaan ilmassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moottorien työntövoimaa tarvitaan myös ilmanvastuksen voittamiseen. Minua kiinnostaisi tietää, että paljonko koneen ilmassa pitäminen "maksaa". Helikopterin tapauksessa tämä selviäisi konetehosta, kun kopteri leijuu paikallaan ilmassa.

        Helppoa kuin heinänteko. Moottori tekee työn W=Fs. F löytyy koneen papereista ja s lentoytiöltä tai jostain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Helppoa kuin heinänteko. Moottori tekee työn W=Fs. F löytyy koneen papereista ja s lentoytiöltä tai jostain.

        Ei se kaikki voima mene koneen ilmassa pitämiseen. Myös ilmanvastus on melko suuri noilla nopeuksilla. Näin ollen voimaa tarvittaisiin paljon, vaikka kone rullaisi pyörillä kiitorataa ko. nopeudella. Lisäksi tulee sitten koneen ilmassa pitämiseen tarvittava voima, joka siis näkyy myös vastusvoimana. Se osuus kiinnostaa.


    • Anonyymi

      Jos tarkoitat maanopeutta, niin ei yhtään.

    • Anonyymi

      Kun nouset ilmaan ja lennät kohti länttä, nopeutesi on maan kiertonopeus miinus koneen nopeus, eli käytännössä, kun liikut suhteessa maahan, liikutkin itään päin, mutta koneen nopeuden verran hitaammin kuin maan kiertonopeus, joka johtaa sinut lännempänä olevaan kohteeseen. Itään päin lentäessä lentoaika on nopeampi, koska nopeutesi on maan kiertonopeus koneen nopeus.

      • Anonyymi

        Minä kun en ole vielä ymmärtänyt, miten polkupyörällä voi ylipäätään pysyä pystyssä - saati liikkua kaikkiin ilmansuuntiin, yhtä hyvin etelänavalla kuin päiväntasaajalla. Merkillistä.


    • Kun hyppään ilmaan maapallo ehtii kiertää niin paljon, että päädyn taas takaisin siihen mistä hyppäsinkin.

      • Anonyymi

        Jos ilmakehää ei olisi ja satelliitti kiertäisi maata 10 km korkeudella, niin satelliitin nopeus pitäisi olla noin 2500 m/s. Maan keskipiste olisi koordinaatiston origo. Sillä ei olisi merkitystä pyöriikö maapallo akselinsa ympäri vai ei. Kun se pyörii, niin maan pinnalla olevat murikat liikkuvat päiväntasaajalla nopeudella 460 m/s.


      • Anonyymi

        Kuinka kauan pitäisi hypyn jälkeen pysyä ilmassa että putoaa samaan paikkaan josta ilmaan hyppäsi?
        Auttaako jos kiipeän päiväksi puuhun?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka kauan pitäisi hypyn jälkeen pysyä ilmassa että putoaa samaan paikkaan josta ilmaan hyppäsi?
        Auttaako jos kiipeän päiväksi puuhun?

        Täi liikkuu ihmisen päänahkaan nähden, ihminen liikkuu maan pintaan nähden. Maapallo pyörii akselinsa ympäri ja kiertää aurinkoa. Aurinkokunta kiertää Linnunradan keskustan mustaa aukkoa ja koko Linnunrata liikkuu johonkin suuntaan.

        On siinä monenlaista nopeuskomponenttia kaikkeuden absoluuttiseen koordinaatistoon nähden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka kauan pitäisi hypyn jälkeen pysyä ilmassa että putoaa samaan paikkaan josta ilmaan hyppäsi?
        Auttaako jos kiipeän päiväksi puuhun?

        Ei siitä haittaakaan voi olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka kauan pitäisi hypyn jälkeen pysyä ilmassa että putoaa samaan paikkaan josta ilmaan hyppäsi?
        Auttaako jos kiipeän päiväksi puuhun?

        Minun muistaakseni Kalevalassa on esitetty tositarina siitä, että joku Ilmarinen tai muu on tosiaan lentänyt puunrungolla.
        Jos taas käytät puista luudanvartta niin päädyt Kyöpelinvuorelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun muistaakseni Kalevalassa on esitetty tositarina siitä, että joku Ilmarinen tai muu on tosiaan lentänyt puunrungolla.
        Jos taas käytät puista luudanvartta niin päädyt Kyöpelinvuorelle.

        Mihin alumiinisella luudanvarrella päätyy? Korsoon?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      98
      3437
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      307
      1870
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      247
      1697
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      96
      1557
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      411
      1516
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      430
      1417
    7. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1390
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      39
      1166
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      349
      1003
    10. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      277
      992
    Aihe