Hyvä luonnehdinta Koivistosta: Koivistoa leimasi velttous, passiivisuus, heikko aloitekyky, pehmeys ja ylimielisyys.
Myös hyvä Kekkosesta: Kekkonen oli erittäin itsenäinen ja taisteluvalmis.
SOTILAS
Myös hyvä Kekkosesta: Kekkonen oli erittäin itsenäinen ja taisteluvalmis.
SOTILAS
Vastaukset 48
Vanhimmat
Kekkonen on homon isä ja ampui ainostaan omia. Koivisto sentään venäläisiä siinä vaiheessa, kun Suomen itsenäisyys oli vaakalaudalla. Kekkonen toimi jo siinä vaiheessa venäläisten puolesta ja valmisteli sotasyyllisyys oikeudenkäyntiä raivatakseen kilpailijansa pois.
Hyvä aloitus. Pelkkää asiaa.
Olkaa nyt kepulaiset hiljaa. Koivbisto oli presidenttinä paljon demokraattisempi kuin Kekkonen. Kekkonen oli presidnttinä, joka määritteli kaiken ensisijaisesti omista valtapyrkimyksistään lähtien. Ulkopolitiikkakin palveli ensisijaisesti Kekkosen ja kepun omia valtapyrkimyksiä. Maan etu tuli kakkosena.
Älä Jorma kehtaa. Kekkosella oli aina isänmaa ensin. Koivistolla hiljaisempaa.
Koivisto oli presidenttinä pitkälle Kekkosen nuoteilla. Ei muuttanut mitään oleellista.
Paljon hiljaisempaa Koivistolla.
Kun tarjolla oli menetettyjä alueita niin Koivisto ei niitä halunnut vaan tarjosi koko Suomea osaksi Venäjää.
Eikä kannata unohtaa Koiviston konklaavia:
http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi
Kannattaa lukea.
Lukekaa!
Anarkistiset toimet heikentävät mielenosoitusten voimaa.
Sanna Marin myös näitä kettutyttöjä.
Mielenosoitus on ok hyvän asian puolesta, mutta anarkia on väärin. Ei pidä heikentää hienoa mielenosoitusoikeutta tukemalla tai lietsomalla anarkiaa. Sitä elokapinan aikana ja jälkeen on tehty. Ihmetellä sopii myös ministeri Ohisalon kantaa oikeuttaa anarkistiset toimet. Siltä ainakin vaikuttaa.
Kettutyttötoiminta oli hyvin hyvin vahingollista anarkiaa. Tarhatut ketut kuolivat kaikki yksi toisensa perään, kun ne oli vapautettu luontoon. Se oli eläinrääkkäystä. Elokapinan luvan mukaiselta reitiltä poikkeaminen ja liikenteen estäminen istumalla kadulla on samanlaista vahingollista anarkiaa, jonka ei pidä saada kenenkään tukea. Putkaan ja sakkoja anarkisteille! Kettutyttöjä koko tyyni, Myös pojat.
Kun tarkastellaan kyseisten presidenttien ulkopolitiikkaa, Koiviston toiminta (passiivisuus, heikko aloitekyky) ovat paljolti identtisiä Paasikiven luoman linjan kanssa. Sitä leimasi varovaisuus suhteessa arvaamattomaan ja moraalittomaan itäiseen suurvaltaan. Paasikivi ja Koivisto eivät siis passiivisuudellaan halunneet kannustaa itäisen naapurivaltion toimintapaoja. Kekkonen oli tosiaan paljon aktiivisempi ja hän uskalsi myös kehua usein itänaapurin saavutuksia.
Koivisto ja varmaan jo Paasikivi unelmoivat paremmista NL-vapaista ajoista. Koiviston kohdalla tämä toteutuikin ja hän toimi hyvinkin aktiivisesti silloin, kun irtautumismahdollisuus nousi esiin. Koivisto tajusi sen, että Venäjän suhteen tulee olla varovainen silloinkin, kun ollaan murrosvaiheessa. Vasta sitten kun Suomelle tuli mahdollisuus liittyä EUhun, saatoimme irtaantua Venäjän vaikutuspiiristä. EU on Suomelle se tuki ja turva tässä edelleen. Kepussakin tämä on alettu vähitellen tajuta. Persut sen sijaan ovat Suomelle vaarallinen puolue, koska he pyrkivät höllentämään EU-suhdetta ja heikentämään EUta eli ajavat samoja tavoitteita kuin Putin.
Paasikiven ja Koiviston toiminnassa oli kuvailemiasi samankaltaisuuksia. Iso ero oli kuitenkin siinä, että Koivisto oli täysin epäitsenäinen suhteessa Neuvostoliittoon, Paasikivi taas hyvinkin itsenäinen. Koivisto siis myötäili kaikessa NL:n tahtoa, mutta teki sen näkymättömästi. Esimerkkinä vaikkapa suhtautuminen Puolan tilanteeseen 1980 luvun alussa, Koivisto ainoana läntisenä valtionpäämiehenä (oliko hän sitä, vai NL:n marionetti?) asettui tukemaan sotilasjunttaa demokratia kehityksen tukemisen sijaan.
EU:hun liittymistäkin Koivisto jahkaili aina vuoteen 1992 - kun oli jo varmaa, ettei Neuvostoliittoa enää ollut ja YYA sopimus oli sen vuoksi rauennut. Siihen saakka Koivisto oli passiivinen senkin asian suhteen.
Pahiten Koiviston asenne näkyi Baltian maiden itsenäistymisen tunnustamisessa, kepulaiset siinä kohtaa pelastivat Koiviston tunnetulla tavalla, he ehdottivat, että Suomi oli tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden 1920-luvun alussa, ja linjausta ei ollut koskaan peruttu. Näin Koiviston ei tarvinnut tehdä mitään päätöksiä asiassa.
Oikein hyvä näkökulma Koiviston arkaan passiivisuuteen.
SOTILAS
Putinin tavoitteita meillä ajavat Elokapina tyyppiset toimijat. On niitä muitakin, mutta tuo on nyt päässyt valtakunnan julkisuuteen niin otetaan se esimerkiksi.
Putinin tavoite on heikentää muuta Eurooppaa taloudellisesti, ja siihen tavoitteeseen ilmastovouhotus on hyvä työkalu. Onhan jo nähtävissä, kuinka paljon rahaa syydetään kaikkeen tuottamattomaan ilmastovouhotuksen (käytän tätä termiä koska ilmastonmuutos on luonnollinen tapahtuma, ja ilmastokriisiä meillä ei ole) nimissä. Britannia onkin jo luokitellut Elokapinan (Extinction rebellion) laittomaksi ääriliikkeeksi. Suomen tulisi tehdä samoin.
Putinin tavoite on taloudellisen heikentämisen lisäksi kaikenlaisen sisäisen epäjärjestyksen luominen lähiseudulleen, järjestysvallan toimintaedellytysten heikentäminen jne. Siinäkin tavoitteessa Putin saa hyvää tukea mm. Vasemmistoliiton ja Vihreiden edustajilta näiden tukiessa tuota Elokapina liikettä.
Missä kohdin Koivisto toimi irtautumismahdollisuuden puitteissa aktiivisesti. Sanahelinää vain sieltä.
Ei tuohon kepuleita edes tarvittu. Historian menneisyydestä tuo linjaus tuli. Ulkoasiainhallinto ja lakioppineet sen esiin toi. Selvä asia tuo kuitenkin olu.
Täyttä potaskaa Kapi perussuomalaisista, kuten myös Koiviston aktiivisuudesta.
Koiviston ansioksi on luettava Kekkosen linjan jatkaminen ulkopolitiikassa.
SOTILAS
Niinpä, kumpikin oli ammattitason ihmisampujia.
Kekkonen toimi aina rationaalisesti.
Tubbe-elämältään Kekkonen oli ihmisläheinen.
Ei Koivisto omaa linjaa luonut vaan jatkoi Kekkosen viitoittamalla tiellä.
Oliko Timolla oma linja.
Ihmisläheisyys on hyve myös presidentille.
Tarvitsemme empatiaa enemmän.
Kepu pettää ja valehtelee aina.
Taisteluvalmiita Suomen puolesta pitäisi nykyisenkin presidentin olla. Onko näin?
Oliko Timo isänmaallinen. Oliko hänellä taisteluvalmiutta.?
Ei ollut Koivisto johtaja, rivimiehenä sodassakin.
Koivistoa vinoiltiin paljon, tarttis vissiin tehrä jotain ja mitään ei tehnyt muuta kuin pisti alulle presidentin valtaoikeuksien purun. Suomessa nyt ei ole ollut kansakunnan eheyttäjää Kekkosen jälkeen eikä tule.
Surkea oli Koivisto.
Valitettavasti ei ole ketään näköpiirissä.
Aika on muuttunut. Nyt sählätään.
Valitettavaa sähläystä koko ajan.
Koivisto ei rohjennut.
Rohkesiko Timo?.
Kekkonen oli rohkea.
Varman päälle ei Kekkonen pelannut.
Kekkosta leimasi korruptio, valtapelit, epäparlamentaarisuus, Neuvostoliiton kanssa vehkeily ja vallanhimo.
Koivisto palautti Suomen länsimaiseksi parlamentaariseksi demokratiaksi ja on siksi merkittävin sodan jälkeinen presidentti Suomessa.
PaskaA AU PUHUT. Kekkonen oli oikea johtaja.
Tarkoitat "oikeilla johtajilla" ilmeisesti sellaisia kuin Putin tai Lukashenko.
Melkein itku tulee kun katsoo maan nykyjohtoa.
Niin tänälin aamuna.
Kekkonen oli vertaansa vailla.
Naurattaa vieläkin.
Koivisto oli heikko johtaja.
Laissez faire oli Koiviston linja.