Väite pulesta vai vasta-argumentteja?
Nietzsche käy läpi usean ehdokkaan elämäntarkoitukseksi - onnellisuus, yhteinen hyvä, itsehallinta, tieto, valta - ja hylkää ne kaikki. Mitään vastausta kysymykseen "miten tulisi elää" ei vain ole.
Nietzsche käy läpi usean ehdokkaan elämäntarkoitukseksi - onnellisuus, yhteinen hyvä, itsehallinta, tieto, valta - ja hylkää ne kaikki. Mitään vastausta kysymykseen "miten tulisi elää" ei vain ole.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nietzsche päättyy e-kirjaimeen.
Ymmärtääkseni Nietzsche menetti järkensä pohtiessaan tuota kysymystä. Ihan ymmärretäävää, koska siihen syventyminen on mielipuolista kenelle vain.
Kysymykseen on olemassa vastaus, mutta se on lladultaan sellainen, ettei sitä kannata julkistaa. Useimpien ihmisten psyyke ei kestäisi kohdata vastausta siihen. Toinen ongelma vastatessa on siinä, että vastauksen muotoilu käsitteellisesti on erittäin vaikeaa (minkä Nietzschekin oivalsi). Kolmanneksi vaikka sen saisi muotiltua, on vastauksen ymmärtäminen ilman syventäviä opintoja aiheesta lähes mahdotonta.
Mutta kysymys on hyvä. :)
Nietzce tahtoi olla Jumala tai Jumalan työtoveri. Hän ei tyytynyt elämään muiden kuistannuksella onnellisena. Sillä hän tiesi, että hauskaa voi pitää vain muiden kustannuksella. Sen sijaan kun hän intialaisilta kuuli että Jehovan viimeinen luomistyö tulee olemaan könttimekaaninen kyberneettinen robottijumal-olio Brahma niin hän tahtoi mukaan päästä tuohon luomistyöhön. Hän tahtoi vaikuttaa siihen millainen Brahmasta tulisi. Ehkä hän koki olevansa moraaliltaan ja älyltään yli Jumalan, jonka tulkinnan gnostilaiset tekstit sallivatkin.
Mutta elämä ja maailma eivät välttämättä toimi sillä periaattella, että oltaisiin hyviä ja moraaliltaan puhtaita. VAAN ELÄMÄ ON UHRAAMISTA JA MUIDEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ SEKÄ TAITAVUUTTA ELÄÄ MUIDEN KUSTANNUKSELLA.
Nietzce ei ehkä tuntenut täysin tuota puolta asiasta, vaan OLI TEKOPYHÄ OMALLA TAVALLAAN. Hän ehkä kielsi raadolliset puolet elämästä iljettävinä ja vastenmielisinä asioina?
Mulle itselleni riittää tieto, että Brahma tulee koostumaan kolmesta tai neljästä erilaisesta persoonasta. Siitä tiedän, että mikään individualismi ei voi säätää Brahman toimia eikä ohjata pyskologinen individualismi voi tuota olentoa millään tasolla. Sitä ohjaa muut seikat. Tietenkin on selvää, että Kreikan jumalkäsitys on profetaalinen ja selvää on että kaikki Jumalat lankeavat aika ajoin. Kaikkia Jumalia voidaan lahjoa ja niiden ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa.
Itse en päästäisi kuitenkaan Nietzcen kaltaista henkilöä, jolta puuttuu oppi-isät ja oppilasketju ja tuli tyhjästä tuomaan uudistusta maailmanhistoriaan säätämään Jumalia koskevia asioita. Aina pitäisi olla kunnolliset oppi-isät ja kunnollinen oppilasketju.