Avaruusalus tarvitsee päästäkseen pois Maan vetovoimakentästä min. 11,2 km/s- nopeuden.
Päästäkseen pois Aurinkokuntamme painovomakentästä vaatii alus jo 42.1 km/s- nopeuden.
Voimakkaimmat raide- induktiotykkimme kehittävät vain n. 3 km/s- nopeuden.
Mistä nämä hienot avaruuskulkuneuvomme kehittävät kiihdytysvoimansa? Itse sitä en tiedä mutta teille höhlille tämä on helppoa kauraa koska näiden kulkua vannotte.....
Päästäkseen pois Aurinkokuntamme painovomakentästä vaatii alus jo 42.1 km/s- nopeuden.
Voimakkaimmat raide- induktiotykkimme kehittävät vain n. 3 km/s- nopeuden.
Mistä nämä hienot avaruuskulkuneuvomme kehittävät kiihdytysvoimansa? Itse sitä en tiedä mutta teille höhlille tämä on helppoa kauraa koska näiden kulkua vannotte.....
Vastaukset 72
Vanhimmat
Tykeillä ammus ammutaan vain Maan ilmakehään joka on tiheää kaasua jossa on suuri vastus ja kitka. Avaruudessa ei ole vastusta, siellä on vain planeettojen ja tähtien gravitaatiovoimia vaikuttamassa kulkuun.
Miksi teit avauksen?
hig. Pitääkö siihen saada lupa persujen puoluetoimistolta.
Pysytään vain tällä planeetalla niin ei muumit karkaa!
Konstantin Tsiolkovski vastasi kysymyksiisi jo 1900 luvun alkupuolella.
Oletko mennyt aina uutena vuotena koiran kanssa sängyn alle piiloon etkä ole ikinä nähnyt raketteja?
Nevadan autiomaan studioille astronautit pääsevät paljon pienemmälläkin nopeudella.
Väärä palsta. Salaliitoille on ihan omansa.
Kiitoksia tähtihöhlille tietävistä vastauksistaan.
On toki totta että ilmanvastus hidastaa ammuksien lentoa.
Vaakakuppiin voisimme asettaa arvelun että voiko avaruuden tyhjiössä mikään kiihdyttää koska vastusta ei ole ammuksen takapuolella?
Moinen kiihdytys 15- kertaiseen induktiotykin lähtönopeuteen on naurettavan mahdoton mutta mikään ajatus ei ole teille höhlille liian mahdoton uskottavaksi.
"Vaakakuppiin voisimme asettaa arvelun että voiko avaruuden tyhjiössä mikään kiihdyttää koska vastusta ei ole ammuksen takapuolella?"
Unohtiko Newton liikelakeja tehdessään kokonaan sen, että pitäisi olla taustaa, jota vasten työntää? Kuinka se Iisakki nyt niin pahasti meni vipuun? Ja Tsiolkovskin Konstakin meni vielä samaan vipuun.
Kannattaisiko sinun kerrata Newtonin liikelait? Voisit myös vilkaista, mitä tarkoittaa liikemäärän säilyminen.
kyllähän Maan vetovoimakentästä pääsee pois vaikka kävelyvauhdilla.
Maan gravitaatiokentällä ei ole mitään rajaa, joten aika kauan saa laittaa lapikasta toisen eteen.
Pääsee pääsee, mutta energiaa kuluu sama määrä, kuin jos lähtönopeus olisi tuo 11 kilsaa ja rapiat sekunnissa.
Ei pääse. Muutenhän Konsta Pylkkänen olisi kävellyt Kuuhun asti jo siihen aikaan kun Oulun tervaporvarit valuuttatuloja patjan alle piiloittelivat.
Maapallon pinnasta pääsee raketilla nousemaan heittämällä massaa aiottuun liikesuuntaan nähden päinvastaiseen suuntaan. Kun liikemäärä säilyy niin jokainen taaksepäin nopeudella v heitetty massa m antaa raketille eteenpäin suuntautuvaa liikemäärää m*v. Mitä pienemmällä määrällä massaa m on pärjättävä sitä suurempi nopeus sille on annettava ja sitä enemmän heittämiseen tarvitaan energiaa, joka on verrannollinen termiin m*v*v eli nopeuden neliöön.
Tsiolkovskyn yhtälö kertoo miten asia onnistuu käytännössä kun raketin massa pienenee taaksepäin heitettävän materiaalin vuoksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tsiolkovsky_rocket_equation
Rakettimoottori ei siis työnnä itseään eteenpäin puhaltamalla takanaan olevaa ilmamassaa vastaan vaan toimii tyhjiössä vielä paremmin kuin ilmassa. Ruiskuavan aineen liikemäärän muutoksen tuottaman voiman tuntee esimerkiksi kasteluletkua tai suihkua käsitellessään. Sama voima tuntuu aseen rekyylinä kun se heittää luodin eteenpäin.
Aloitus on toki trolli mutta näitä voi käyttää tavallisimpien väärinkäsitysten oikaisemiseen.
Hyvä kommentti. Kiitos.
Tulit sitten korjanneeksi kaksi väärinkäsitystä. Alkeellisempi on se, että raketti tarvitsisi jotain vastusta, mitä vasten puskea. Toinen on se, ettei raketti kiihtyisi, mikäli ajoaineen suihkunopeus ei olisi raketin nopeutta suurempi.
Molemmat ratkeavat Newtonin III liikelailla, josta seuraa, että kappaleiden vuorovaikuttaessa yhteenlaskettu liikemäärä säilyy. Tämän tason fysiikan luulisi olevan jokaisen peruskoulunsa kelvollisesti läpäiseen työkalupakissa, mutta kun ei.
tuosta tulikin mieleen yks juttu, mihin pitäs saaha selvyys.
Otetaan nyt vaikka tarkasteluun Maapallo ja sitä kiertävä avaruusraketti. Eikös se oo sillei, että mitä lähempänä maanpintaa se kiertää, niin sen kovempaa se kulkee, jos meinaa pysyä siellä radallaan. Entäs sitten jos se kiihdyttää siellä vauhtiaan, niin sen ratahan lähtee suurenemaan. Eikös Kuuhunkin spurtata Maan kiertoradalta. Näkeekö tässä joku muu ristiriitaa, kuin minä.
Minä en näe ristiriitaa. Radalle pääsyyn vaadittava nopeus ei ole sama asia kuin ratanopeus.
Geosynkkaradalla nopeus on vain n. 3 km/sek. Keplerin vanha neliölaki pelittää.
Ei mitään ristiriitaa. Tyhjössä kiihtyvyys lisääntyy äärettömyyksiin kun ei ole mitään vastusta sille. Väite että valon nopeus olisi maksimi tulee siinä vaiheessa kumottua kun sen nopeus saavutetaan. Ei siellä ole mitään jarruja eikä eikä muutakaan vastusta joten ei mitään ylärajaa nopeudelle!
"Valonnopeus tyhjiössä c on siis suurin mahdollinen signaalinopeus, kun oletetaan kausaliteetin invarianssi . "
Maalampi, Perko: "Lyhyt modernin fysiikan johdatus."
siis täh, ulkoradalle pääsyyn pitää siis kiihdyttää ja kun kiihdyttää niin nopeus kasvaa. Kun on sitten kovempi nopeus kuin se ratanopeus, niin kampeeko se alus sitten sieltä heti alemmalle kiertoradalle. Minkä tähen ei lähe suoraan sinne alemmalle, jos se olis sille se oikee korkeus.
Voisko joku selittää tään, joka ymmärtää näistä fysiikoista jotain.
Eiköhän vauhtia hidasteta sitten kun saavutetaan haluttu ratakorkeus jotta pysytään sillä kieroratakorkeudella eikä nousta enempää.
ilmeisesti täällä kukaan ei ymmärtänyt kysymystä.
Sama toimii lentokoneessa se rullaa nopeutta että se pääsee nousemaan ilmaan sama on raketissa mutta myös tehokkaampana se polttaa massaa ja nousee sen avulla
Lentokone ei ilmassa lentäessään lisää ilmanopeuttaan eikä nopeuttaan maahan nähden nostaessaan lentokorkeuttaan vaikka se lisääkin sitä varten moottoritehoaan.
Avaruudessa Maata kiertävällä radalla se radalla pysyminen ja kohti maanpintaa syöksymisen välttäminen edellyttää tiettyä nopeutta, ja sitä kiertonopeutta lisäämällä alkaa nousta yhä korkemmalle kiertoradalle. Sen kiertonopeuden ansiosta siellä myös tuntuu painottomalta.
Ei vauhtia tarvitse mitenkään hidastaa. Se pienenee automaattisesti ylöspäin noustessa jos rakettimoottori sammutetaan.
Korkeammilla radoilla nopeus on pienempi, kuten ikivanha Keplerin neliölaki kertoo.
Painottomuus ei johdu kiertoratanopeudesta vaan siitä että kappaleet ovat vapaassa putoamisessa.
"Korkeammilla radoilla nopeus on pienempi", mutta pitää ottaa huomioon että mihin nähden nopeus on pienempi. Avaruudessa ihan kaikki liikkuu eikä siellä ole ainuttakaan kappaletta joka olisi paikallaan, joten nopeutta voi vain verrata suhteessa johonkin toiseen kappaleeseen.
Maapallon kiertoradalla pysytellessään täytyy ylläpitää tiettyä nopeutta jotta putoaa jatkuvasti Maapallon ohi, ja siellä tuntuu painottomalta tämän jatkuvan ohiputoamisen vuoksi.
Jos puhutaan Maan kiertoradasta, niin luonnollinen valinta nollakoordinaatiksi on Maan massakeskipiste. Eli siihen nähden. Asiaa on turha tehdä vaikeammaksi kuin sen riittävä kuvaaminen vaatii.
Korkeammilla radoilla nopeus Maan massakeskipisteen ympäri on pienempi, mutta ratanopeus sitävastoin on suurempi korkeammilla radoilla.
Miten tuosta mahdat yhtälön kirjoittaa?
Ratanopeus on korkeilla radoilla pienempi. Esimerkiksi 36 000 geosynkkaradalla se on n. 3 km / sek , kun se ISS avaruusasemalla on n. 37,7 km/sek.
Kuten jo aikaisemmin todettu, Keplerin neliölaki soveltuu niin satelliitteihin kuin planeettoihinkin.
Sen ymmärtää ilman neliölakiakin. Korkeammilla kiertoradoilla Maapallon gravitaation vaikutus on heikompi, joten korkeammala kiertoradall amaapallosta jatkuvasti ohi putoamiseen tarvitaan vähemmän vauhtia. Jos vauhtia pidetään liikaa, niin nousta yhä korkeammalle kiertoradalle, ja mitä korkeammalle noustaan sitä vähemmän ratanopeutta juuri sillä korkeudella pysyvästi kiertämiseen kuuluu käyttää, koska maapallon vetovoima vähenee mitä kauempana ollaan maapallosta.
Edelliseen tuli lyöntivirheitä, mutta sehän on selvää että korkeammilla kiertoradoilla maapallon gravitaatio vaikuttaa heikommin, joten korkammalla kiertoradalla pysyäkseen ratanopeuskin on oltava hitaampi. Ratanopeutena on pidettävä sellaista nopeutta jolla gravitaation vaikutuksessa putoaa koko ajan maapallon ohi.
Aloittaja trollihöhlälle vastaus ihmeteltäväksi:
Avaruusalus pääsisi pois maan vetovoimakentästa ihan vaan viidekymmenen kilometrin tuntinopeudella, joten heti ensimmäinen lauseesi osoittaa ettet ymmärrä asiasta yhtään mitään.
Joo, mutta en ole aloittaja. Kiihdyttämällä vauhtiaan vähitellen kiertoradalla kiertäen, pääsee irtautumaan maapallonn gravitaatiosta paljon pienemmällä energiankulutuksella kuin että lähtisi suoraviivaisesti ja hitaasti poispäin maapallosta
Hitaalla nopeudella energiaa kuluisi moninkertaisesti siihen nähden, jos alus poistuu suoraan ylöspäin maan pinnalta. Tämä nyt on itysestään selvää. Muutenhan NASA:kin ajelisi avaruuslennokeilla monta kierrosta ennen kuin poistuttaisiin avaruuteen.
Kuuhun lennettäessäkin kierretään ensin Maappalloa ympäri ja kerätään samalla vauhtia jolla sitten päästään kohti Kuuta, ei i Kuuhun nousta suoraviivaisesti.
Tyhmä kommentti. Maan pinnalla on ilmanvastus, joka estää tuon ratakiertelyn hyväksikäytön. Kun alus pääsee ulos kaasukehästä, sen matka suunnitellaan toisin kuin sitä ennen.
Niinkö.
Minkä takia luulet venäläisten saanet ensimmäisenä ihmisen Maan kiertoradalle. Avaruusraketti pitää muutaman sekunnin jälkeen kääntää kohti itää jolloin avaruusraketti pääsee pois Maan painovoimakentästä. Ei avaruusrakettia laukaista kohtisuoraan ylöspäin, koska se putoaisi silloin takaisin maanpinnalle.
Maa kiertää omalla radallaan suurella nopeudella Auringon ympäri jolloinka avaruusrakettia ei pidä lähettää maastakatsottuna suoraan ylöspäin vaan poispäin kiertorataan nähden. Ymmärrätkö ? Venäläiset ymmärsivät ja saivat Gagarinin avaruuteen.
Jälleen kerran tuli toteennäytetyksi ettei Kuussa ole ihminen käynnyt. Tykillä ammuttuna Jules Vernen tapaan ei voi Kuuhun mitkään kuuhullut päästä. Tykillä ammuttuna pääsee suurin vaivoin Suomesta Viron rannikolle. Keekana miten tykillä ammuttuna mihinkään Kuuhun pääsisi ? Jos pääsisi niin silloin sirkuksien elävät tykinammukset kiertelesisivät korona- / asteroidivyöhykkeellä.
Eivät ihmiset pääse erkaantumaan maanpiiristä johan tuon ovat todenneet raamatuntutkijat sekä Kollimaattorikin.
Onko ihminen käynyt Tukholmassa jos kerran tykillä ampumalla pääsee nipin napin Tallinnaan?
Tukholmaan mennään joko lentokoneella tai sitten autolautalla. Ei Tukholmaan mennä avaruusraketilla koska ei raketilla sinne pääse. Koitappa itse matkustaa Tukholmaan joko raketilla tai tykinkuulana. Onnistuuko vai ei !
Mitenkä ne natsit ampui rakettja Lontooseen? Olisiko joku Tukholma jotenkin erikoisempi paikka ettei sinne osuisi?
Noniin lapset, taas tämä juttu riistäytyi käsistä, oisko liikaa vaadittu vähän asiallisuutta?
Taidat olla aika kädetön. Sytytitkö raketin tai pommin joskus lapsena paljaissa käsissäsi?
Ei natsien häkäpönttö raketeilla päässyt mihinkään Kuuhun asti vaan johonkin tuppukylään mikä lie London mahtoi tuo olla. Toivottavasti ei mitään vahinkoa tullut kuunatsien kuuraketti ohjelman myötä.
Niillä ei olisi Kuuhun päässyt, mutta Natsi-Saksan V2-ohjus oli raketti joka kävi ballistisella lentoradallaan avaruudessa asti. Sitä edeltänyt Lontoota terrorisoinut päristen sysäysputkimoottorilla lentänyt V1 oli risteiyohjusta muistuttava siivekäs vaakatasossa lentävä pommi jota ohjasi gyrokompassi.
V-2 ei ollut raketti, koska siitä puuttui lähdön jälkeen mahdollisuus ohjata lentoa. Ohjukseksikaan tuota ei voi sanoa, koska maalinlaskentaa ei ollut.
Niinpä.+Yli+90+%+niistä+meni+ohi+Lontoosta.
Itse asiassa sotilaallisen ohjuksen ja raketin erottaa toisistaan se, ettei rakettia voi ohjata ja ohjusta voi. Esimerkiksi ilmataisteluohjukset ovat hakeutuvia ja tykistöraketit lentävät koron ja sivun perusteella.
Vanha määritelmä ohjukselle on itsenäisesti ohjautuva lentolaite, jolla on sotilaallinen kuorma.
Ballistiset ohjukset ovat eri asia ja niitäkin pitäisi pitää paremminkin raketteina..
Ohjuksellako Kuuhun mentiin vaiko sittenkin raketilla ?
Kuuraketti oli ohjus joka nousi ballistiselle radalle josta laskettiin laskeutimiskohta Kuuhun. Jos laskeutumiskohta olisi ollut Maassa niin kyseessä olisi ollut ballistinen ohjus vaan kun laskeutumiskohta oli Kuussa niin kyseessä oli kuuraketti. Vain miten tuo nyt meni.
Olen kuullut, liekö tuo totta: kun brittilentäjät näkivät tuon V1pommin kanaalin yllä, he lensivät sen viereen ja vippasivat siivenkärjellään sen pommin pois radaltaan. Sehän suunnisti gyrokompassilla ja äkillinen suunnamuutos riitti sekoittamaan tuon gyron. Noitten pommien lentonopeus ei ollut edes hävittäjien huippunopeus ja tuo olisi ollut teoriassa täysin mahdollista, tapahtuiko sitä oikeesti?
Lentävä V1 pommi oli nopeampi kuin Spitfire, mutta korkeammalta lähestyessä sai lisänopeutta ja pystyi saavuttamaan. Nopean pommin tuhoaminen ampumallakin oli riskialtista 1000 kg amatolia räjähtäessä. Jotkut lentäjät onnistuivat saamaan sen pois suunnastaan viemällä siivenkärkensä lähelle pommin siipeä joka sekoitti ilmavirtausta kääntäen pommia tai sitten osuivatkin kevyesti koskettaen siihen.
Entä millä nopeudella kuuraketti kykenisi poistumaan koko galaksistamme?
Millä nopeudella vaan, jos varaa riittävästi aikaa. Jos tarkoitit pakonopeutta, niin se on n. 1000 km/ sek.
Kuuraketti ei pääse mitenkään poistumaan Linnunradalta. Kuuraketti on suunniteltu Kuuhun pääsemiseen eikä Linnunradalta poistumiseen.
Kuu pn planeetan kiertolainen ja Linnunrdan ulkopuolisilla galakseilla on suurella varmuudella sekä planeettoja, että kuita. Jos se raketti on menossa johonkin Andromedan galaksissa olevaan kuuhun, on se yhä kuuraketti.
Tuleeko kuuraketista maaraketti paluumatkalla?
Ehdottomasti ehkä.
Varusmiesaikana puhuttiin myös sotkuraketista. Se jäi minulle vähän epäselväksi, kun en ikinä kyseiseen tehtävään joutunut.
Eikä ole mikään kuuraketti. Andromedan galaksiin pääse galaktisella avaruusraketilla tai sitten odottaen kunnes Linnurata ja Andromeda yhtyvät hellästi toistensa syleilyyn.
Kuuraketilla ei pääse edes Mars-planeetalle niin miten tuolla tekniikan ihmeellä muka Andromedan galaksiin asti pääsisi.
Entä maaraketilla? Minne asti sillä pääsee? Tai jos on plutoraketti ja huijaa vähän eikä pysähdykään Plutossa?
Kyllä kuuraketilla pääsee Marsiin. Ensin otetaan kohteeksi Phobos ja sitten odotellaan hetkeä jolloin se on Marsin takana ja tömps törmätäänkin Marsiin.
Maaraketilla ei pääse muualle kuin mihin Pohjois-Korean raketeilla pääsee eli Japaniin asti. Ei maaraketti mikään plutoraketti sentään ole. Maaraketti on alkeellinen ohjus millä ei pääse: Marsiin, Plutoon, Andromedaan.
Kuuraketilla päästiin aikoinaan Australian yläpuolelle, jolloin kuuraketti oli putoamassa takaisin maanpintaan. Onneksi Moonrakerin toinen vaihe käynnistyi ja saatiin Armstrom Kuuhun asti.
Ei se kuuraketti mihinkään Australiaan ollut matkalla vaan Nevadaan Disneyn studioille.
Hoppista heikkaa kun kuuraketti kännisti toisen vaiheensa päästäkseen Australian aiheuttamasta Maan painovoimakentän aiheuttamasta vinokkelista joka pudotti kuurakettia takaisin Maahan päin useampia kilometreja.
Nevadassa onkin paljon pienempi painovoimakenttä kuin Australiassa. Ei ne kuuhyppelyt muuten onnistu.
Etelä-Atlantilla on pienin painovoimakenttä mitä Maalätyssä on mitattuna. Jotkut pöljät ovat kyllä tälläkin palstalla kirjoittaneet jotta: painovoima on vakio. Mahtanevat nuo tuollaiset olla joko ylioppilaita taikka sitten persuja.
Mitenkä Kuuhyppelyt jossain Etelä-Atlantilla onnistuu. Onko ne ihan oikeasti rakentaneet studion Falklandille?
Pakonopeus mutsis päältä ylittää valon nopeuden.
Tuolla on ihan hyve avaruuskulkuneuvo, Kunhan polkee riittävän lujaa niin pääsee ainakin avaruuteen asti.
https://img.ilcdn.fi/HdqkE0sLNTvw9jFXq-QeWldLLEI=/full-fit-in/2048x0/img-s3.ilcdn.fi/71f1b8037fc34880e80979c74b2a73ff50bf709789b2f3bc15c15a49b037b914.jpg
olenkin aina ihmetellyt, miten akat voi ajaa polkupyörällä. Niillähän on koko värkki hankauksissa satulaan ajon aikana.
Siitä tulikin mieleen, että herra 'nasuvaan'lle laittaisin sellaisen pyynnön, että viestittäisi Liätyskälle, että olen nyt siirtynyt kokonaan S24 puolelle kommentoimaan asiallisia keskusteluja.