Pohdinta logiikasta

Kovat korkeat ja isot yhteiskunnat kaatuvat koska maapallon aika on lyhyt. Ehkä kehityksen kannalta on hyvää, että yhteiskunta kaatuu ajoissa eikä jatkuu, muuten maapallosta tulisi elinkelvoton.

Tuhon päälle rakentuu uutta. Itse aika on tärkeä, että se menee eteenpäin, eikä niinkään se, mitä on saatu aikaiseksi, olkoon miten korkea sivilisaatio tahansa, mutta sekin tuntemattomista syistä tuhotuu, mutta yksi syy ylitse muiden on vain kosmologinen aika, joka kumoaa, jokaisen yrityksen. Kosmologinen syy on maapallon ja aurinkokunnan sijainti kosmoksessa, mikä tekee sijainnista tiettyjä ominaisuuksia omaavan, vaikkapa, että päivässä on 24 tuntia ja vuodessa 3...päivää

Loogikko opettaa antaa yksityiskohtainen vastaus.

Miehen logiikassa on laajoja yleisiä näkymiä. Mies on yleinen.

Naisen logiikassa on miestä yksityisempiä esimerkkikaltaisia toteamuksia.

Minä, ihminen ja mies - EN YHDY, EN JAA NAISEN KANSSA JA USEIN LOOGIKKOJEN KANSSA NÄKEMYSTÄ, mikä on lopputulos tai syy miksi joku ilmiö, ajatus on.

Loogikkojen loogisuus vaatimus voi ontua heillä itsellään. Loogikoilla tunteettomuuttaan on huonoja tunteita. Heidän tunteensa ovat huonoja eivätkä siksi loogikot osaa löytää kaiken soopan keskellä aisteihin perustuen oikeita syitä ja seurauksia.

Loogikolta voi puuttua tyyli.

Toisaalta olen tavannut ehdottomia loogikkoja, joiden vieressä hattu lentää päästä siksi, että he ovat ylivertaisen loogisia, eivätkä sorru tunteisiin ja pamauttavat jonkun oikean yllättävän, ajattelemattoman väittämän. Mutta sellaisia rationaalisia ihmisiä ei ole kovin paljon. Ja miksi pitää olla? Niitä on kuten naisissa niin myös miehissä.

Mitä ihmiselle tapahtuu pitkään jatkuneen rationaalisuuden ja loogisuuden aikana?
Tuleeko väsy, ym?
Käykö loogikon tehot pitkän päälle rasitteeksi itselleen, eikä jaksaa puskea muita eteenpäin koko ajan, saatikka kiinnostua asioista, jotka ovat kaukana elämän perusrealiteeteista?
Looginen ihminen voi suunnata tarmonsa hyödyn tavoitteluun, ettei logiikka jää abstraktiksi matematiikaksi numeroiden käsittelyksi itsensä vuoksi.
Loogikosta voi tulla kauppamies ja suuromistaja tai rikollinen seikkailija veijari.

Tieteen tehot ehkä voivat saada suuremman massan ihmisiä kuin yhden liikkeelle HYÖDYN TAVOITTELUN suhteen. Looginen ajattelu ja hyödyn tavoittelu voi tavata usein maailmaassa. Loogikot ovat korostuneen, räikeän itsekkäitä, itserakkaita.

Miksi juutalaiset, arabit ovat usein aika taitavia matematiikassa ja tieteissä?

Ajattelen, että kyse on elämän kokemuksesta.

Ajattelen, että ensin opitaan elämällä ja he ovat olleet sivilisaationa, kulttuurina pidempään kuin Eurooppa, Skandinavia, mitä elämään kuuluu. Pitää elää ja kokea kaikki, etteivät asiat jää ajattelun ja filosofian tasolle, mutta ovat sisäistettyjä valmiita toimintatapoja ja vastauksia.

Kun perus asiat ovat tiedossa, niin silloin voi leikkiä vapaasti ja omaksua paljonkin tieteen tutkimusta.

Juutalaiset saattavat olla yliloogisia, koska perus elämän asiat ovat kunnossa.

Skandinavialainen ylilooginen ihminen voi olla pahoissa ongelmissa jos on omaksunut ison siivun tieteen logiikasta, mutta itsellään puuttuu kokonaan elämän kokemusta ja puuttuu elämän perustarpeita.

Silloin tieteilijän logiikka sortuu puutteisiin, eikä kanna miten on tarkoitettu.