Älykkyys ja luovuus

Mielestäni älykkyyttä on hyvin monenlaista, niin kuin luovuuttakin, mutta aina ne eivät mielestäni kulje käsi kädessä. Luova ihminen yleensä aina rikkoo jotain rajoja, edes vähän, joko hyvään suuntaan tai ns.pahaan(kuka nuo mitenkin määrittelee?)ja käyttää tuossa myös älykkyyttä, kun taas pelkkä älyn käyttö ei vaadi välttämättä minkäänlaista uuden luomista tai rajojen rikkomista vaan pyörii lähinnä tiettyjen ennalta sovittujen kaavojen parissa. Jotenkin tuollain käsitän asian pähkinänkuoressa. Helposti selitin näkökantani vai mitä...:)

En ole mikään neropatti.

Älykkyys ja luovuus ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä, joten taydellistä vastausta et saa koskaan.
Älykkyyttä on myös tämän asian ymmärtäminen, eikä oma älykkyys suurene esim. arviomalla toisia tyhmiksi.(olet varmaan nähnyt tälläkin palstalla esimerkkejä).
Älykkyytä voidaan myös testata. Testitulos riippuu testaajan älykkyydestä. Se ei siis kuitenkaan mittaa todellista älykkyyttä, vaan vertaa johonkin toiseen asiaan.(joku on laatinut oman pään mukaisen testin)

Viisaus on myös eri asia. Viisautta on pysyä kaukana älykkyystesteistä, ja muusta tyhmyydestä.

Luovuus on taas eri asia. Huomaa, että kaikki asiat liityvät ajattelukykyyn. Luovuuteen vaikuttaa useat seikat. Luovuus tarvitsee kaikkia sopivasti. Tietoa, taitoa, viisautta, älykkyyttä.
Vasta "oikea" yhdistelmä tekee ihmisestä luovan.
Nosturin ketju vaatii jokaisen lenkin ollakseen toimiva. Yhden lenkin vahvistamisella ei pysty korvaamaan katkennutta lenkkiä.

Uudet ideat vaativat kaikkia näitä. Samoin rohkeutta, sekä riskien ottamista myös epäonnistumisen varalta. Siis ketju voi katketa.
Jos haluat välttää kaatumista, niin et opi koskaan kävelemään.

Älykkyydestä on sekä haittaa että hyötyä luovuudessa. Usein ne kilpailevat keskenää sen sijaan, että pyrkisivät samaan suuntaan. Jos olet perehtyny magnetismiin, niin voit aavistaa jotakin. Huomaa, että koko maapallo on magneetti.

Vaatii viisautta, jotta saa pidettyä luovuuden ja älykkyyden oikeansuuntaisina.

Luovuudella ja älykkyydellä on samanlainen suhde kuin oikealla ja vasemmalla sukalla. Molemmista on apua, mutta niiden on suostuttava joskus menemään myös pimeään kumisaappaaseen.

Hyvää kevättä kaikille lukijoille!

ps. jos ymmärsit jotakin, niin kerro, mitä se tarkoittaa..?

Tässä tullaan siihen ristiriitaan, mikä vallitsee arkikielen "älykkyyden" ja testi-"älykkyyden" välillä.

Kun sanomme, että joku on älykäs ihminen, tuskin ensisijaisesti tarkoitamme, että hän on etevä kuviopäättelijä! Ennemmin tarkoitamme jonkinlaista henkistä yleiskapasiteettia: oppimiskykyä, ilmaisukykyä, kekseliäisyyttä - ja myös luovuutta, eli kykyä keksiä jotain aivan uutta. Älykkyydellä, näin määriteltynä, on siis yhteys luovuuteen.

Testiälykkyys on taas eri asia. Siinä mitataan lähinnä tietynlaista "suoritusnopeutta" loogisissa tehtävissä (oletettu g-faktori). Tehtävät ovat valmiiksi laadittuja, ja niihin on olemassa oikea vastaus. Usein tehtävät ovat jopa aika helppoja, suurin osa ihmisistä saisi varmaan esim. Mensan testin kaikki tehtävät oikein, jos saisi ratkoa tehtäviä vaikka päiväkausia. Tehtäviä on kuitenkin paljon ja aikaa siihen nähden vähän, jolloin erot yksilöiden "suoritusnopeudessa" tulevat merkitseviksi. Hankala nähdä, miten älykkyydellä (näin määriteltynä) olisi yhteyttä luovuuteen.

Yleensä nämä älykkyys vs. luovuus vs. viisaus -väännöt ovat ongelmallisia, koska ei ole yksimielisyyttä, mitä mikäkin (varsinkin se "älykkyys") tarkoittaa.

Tiede?! hmm,, se lienee sen kovin sekalaisen paloittelun sekä sitä kautta jos jonkinlaisen eriyttämisen aikaansaanos. Mitä "tiede" onkaan? Juuri helposti huomataan että älykkyys, viisaus,tietämys, ym arviot "älykkyydestä" ovat hajanaisia paloja ilman kokonaisuutta. Kuitenkin jokainen on ihmisyyskäsitystensä vuoksi yksilöitä ja sitä kautta suunnaatoman älykkäitä sekä viisaitakin jo ihmisinä. Nykykäsitys taitaa vain tehdä hyvin harhailevaa, sekä epätietoista "älykkyyden" etsijää lähes jokaisesta kun ei ole uskallusta luottaa siihen että jo alunperin jokainen on suunnattoman älykäs sekä viisas kun kykenisi luottamaan että todellinen älykkyys ei voi olla jostakin tieteestä tai tieteen arvioinnista peräisin. Ei olisi mitään "tiedellä" ja sillä leikkimistä jos ei olisi alunperin älykästä ja viisasta ihmistä.

Ehkä sitten siihen emotionaaliseen "raadollisuuteen kuuluu" että tunteiden jotkin osat velvoittavat tekemään asioista "tiedettä" ja sitten meidät onkin paloiteltu eri osa-alueisiin jotka eivät voi ottaa huomioon toisiaan eikä kunnioita ettei toista olisi ollenkkaan ellei toistakaan "tieteen"alaa ihmisen kokoanisuudesta.

ei ole älykästä paloitella ihmistä tieteelle koska se on jo viisaudessa oivallettu ajat sitten.

Uusi kesintö pitää sisällään logiikan eli älyn. Luovuus siis vaatii tietynmäärän älykkyyttä. Riippuen aiheesta missä keksintö tehdään, riippuu myös älyn laji jota luovuus vaatii. Asia tomii myös toisinpäin. Kaiken sorttinen älykkyys vaatii myös jonkin verran luovuutta.