Ilmalämpöpumpun asennuksessa imetään järjestelmästä ilmat tyhjöpumpulla.
Alipaine syntyy hetkessä ja mittari jää näyttämään n. 47 cmHg alipainetta jonka alle ei käytettävissä olevalla tyhjöpumpulla pääse. Paine jää siis n. 400 mb tasolle.
Asennusohjeen mukaan se kuuluisi tyhjätä paineeseen 0 bar, mikä on tietysti käytännössä mahdotonta.
Paljonko ilmaa siis jää putkistoon?
Ilmanpoiston tarkoitus on kai pääasiassa saada sen sisältämä vesihöyry pilaamasta kylmäprosessia.
E.m. tyhjöllä laitteet toimivat normaalisti, kiinnostaa vain tuo asian teoriapuoli.
Alipaine syntyy hetkessä ja mittari jää näyttämään n. 47 cmHg alipainetta jonka alle ei käytettävissä olevalla tyhjöpumpulla pääse. Paine jää siis n. 400 mb tasolle.
Asennusohjeen mukaan se kuuluisi tyhjätä paineeseen 0 bar, mikä on tietysti käytännössä mahdotonta.
Paljonko ilmaa siis jää putkistoon?
Ilmanpoiston tarkoitus on kai pääasiassa saada sen sisältämä vesihöyry pilaamasta kylmäprosessia.
E.m. tyhjöllä laitteet toimivat normaalisti, kiinnostaa vain tuo asian teoriapuoli.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Putkistossa olevaa tiivistymätöntä kaasua pumpataan ja
Katkesi tuo.
pumpataan turhanpäiten ja sitten se taas paisuu eikä käytännössä tee kuin negatiivista työtä. Laske siitä.
Tiedät paineen ja jos tiedät putkiston tilavuuden, voit laskea ilman litramäärän normaalipaineessa.
Oikeastaan kiinnostavampaa on alipaineen aikaansaaminen kuin se jäävän ilman litramäärä sinänsä. Siis muuttuuko tilanne paineen alentuessa?
Jossain esityksessä oli "kovan" ja "lievän" vakuumin rajana (hard / soft vacuum) suunnilleen tuo mainittu tai hiukan alempi paine, n. 350 mb.
Perustuukohan sellainen jako jonkinlaiseen ominaisuuksien muutokseen (kynnysarvo tms?) ilman paineen laskiessa jolloin paineen aleneminen vaikeutuu.
Vai onko kyse vain pumpun ominaisuudesta kyetä poistamaan yhä harvenevaa ilmaa?
Kaupan on alle tonniluokassa kaksivaiheisia tyhjöpumppuja, joiden minimipaine on kahdeskymmenesosa tuosta.
En tiedä onko sillä tuossa käyttötarkoituksessa väliä, mutta varsin kohtuullisella panostuksella saadaan huomattavastikin pienempi paine.
Itse laskisin "kovaksi" tyhjöksi sellaista, jota ei millään pumpulla saada, vaan nestemäisen typen avulla siepattaessa viimeisiä molekyylejä lähes tyhjästä esimerkiksi elektronisuihkupinnoituksen edellä. Tämä rupeaa jo maksamaan, ja on hidasta.
Tämäkään ei ole vielä mitään avaruuden tyhjiöön verrattuna. Muistaakseni tähtien välisessä avaruudessa saattaa olla vain joku pari (yleensä vety)atomia kuutiometrissä.
Minä veikkaan että tuho kysymykseen saat täsmällisen vastauksen palstan alipainehitsarilta.
Mitä siellä putkistossa on pumppauksen ajan? Tuleeko sinne jotain koko ajan?
Kokeile, kuinka tyhjäksi saat pumpullasi tyhjän lasipullon. Saattaa olla, että huomaat jotain.
Millä tahansa tyhjiöpumpulla saat pulloon varmasti alle 0,1 bar paineen.
Se putkisto tulee täyteen tyhjää. Mitä kauemmin pumppaa, sitä täydemmäksi se tulee.
Saman ilmiön huomaa avaruudessa. Jos avaruusalukseen tulee reikä, niin tyhjiö tunkee sisään reiästä.
Aloittaja on varmasti tehnyt jonkin ihan yksinkertaisen virheen eikä ole ymmärtänyt ohjeita oikein. Tämän vuoksi kannattaa (ainakin firmojen mukaan) asennukset jättää ammattilaisten tehtäviksi, sillä he ovat jo tehneet kaikki mahdolliset virheet moneen kertaan ja oppineet homman kantapään kautta ja työtovereiden ja pomon neuvoilla.