Maan rata singahtanut paikoiltaan?

Ootko tietemies?

Aivan, juuri niin, jääkausi ei syntynyt paukku pakkasilla.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, juuri niin, jääkausi ei syntynyt paukku pakkasilla.

Totta. Ja siellä, missä oysyviä paukkupakkasia mahdollisesti syntyi, oli lumentulo niin vähäistä, ettei ilmeisesti pääasiassa tämän vuoksi mannerjäätikköä syntynyt, esimerkiksi Itä-Siperian pohjoisosissa.

Etelämantereen sisäosat on luokitetu vähäisen sademääränsä perusteella aavikoksi siinä missä vaikka Saharakin.

Kollimaattori kirjoitti:

Totta. Ja siellä, missä oysyviä paukkupakkasia mahdollisesti syntyi, oli lumentulo niin vähäistä, ettei ilmeisesti pääasiassa tämän vuoksi mannerjäätikköä syntynyt, esimerkiksi Itä-Siperian pohjoisosissa.

Etelämantereen sisäosat on luokitetu vähäisen sademääränsä perusteella aavikoksi siinä missä vaikka Saharakin.

Lue lisää

Mistä se lumimäärä sitten on tullut etelämantereen ylängöille jos siellä ei koskaan sada lunta?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä se lumimäärä sitten on tullut etelämantereen ylängöille jos siellä ei koskaan sada lunta?

Kuka sinulle on kertonut, ettei siellä KOSKAAN sada lunta? ; )

Kollimaattori kirjoitti:

Kuka sinulle on kertonut, ettei siellä KOSKAAN sada lunta? ; )

Etelämantereella sataa riittävästi lunta niin että sitä riittää valumaan jäävuorina valltameriin niiden pintaa kohottamaan. Eihän valtamerien pinta muuten kohoaisi.

11 sylkin aktiivisuus on ollut tasaisessa laskussa. Syytä sille ei tiedetä mutta mm , kosmisia säteitä ja ja avaruuspölyä pääsee nyt enenmmän ilmakehään. Ns , valaisevat yöpilvet ovat lisääntyneet ja sen arvellaan johtuvan tästä. Myös revontulet ovat olleet näyttäviä suhteessa Auringosa havaittuihin koronapurkauksiin.

Niin pitkään ei ole huolen häivää, kun maan rata ja muiden planeettojen radat eivät kohtaa.

Eipähän tää 900 vuotta sitten karannut.
Jotain vaikutusta on, onhan Jupiter ja Sarurnus isoimmat planeetat ja niiden yhteinen vetovoima vetää Maata koska vetää Aurinkoakin. Kysymys on siirtyyko Maa suhtteesa enemmän vai saman kuin Aurinko

Anonyymi kirjoitti:

Eipähän tää 900 vuotta sitten karannut.
Jotain vaikutusta on, onhan Jupiter ja Sarurnus isoimmat planeetat ja niiden yhteinen vetovoima vetää Maata koska vetää Aurinkoakin. Kysymys on siirtyyko Maa suhtteesa enemmän vai saman kuin Aurinko

Lue lisää

Jupiter käsittää yli 90% kaikkien aurinkokunnan planeettojen massasta. Saturnuksen tiheys on veden tiheyttä pienempi, joten ei aiheuta kummoistakaan reaktiota onko saturnus ja jupiter samassa suunnassa, vaiko jupiter yksinään.

maa muuten kiertää auringon ja jupiterin massakeskipistettä joka sijaitsee joitakin tuhansia kilometrejä auringon pinnan ulkopuolella.

Anonyymi kirjoitti:

Jupiter käsittää yli 90% kaikkien aurinkokunnan planeettojen massasta. Saturnuksen tiheys on veden tiheyttä pienempi, joten ei aiheuta kummoistakaan reaktiota onko saturnus ja jupiter samassa suunnassa, vaiko jupiter yksinään.

maa muuten kiertää auringon ja jupiterin massakeskipistettä joka sijaitsee joitakin tuhansia kilometrejä auringon pinnan ulkopuolella.

Lue lisää

Tämä muutaman tuhannen kilometrin korkeudella oleva massakeskipiste ei ole stabiili.
Tästä tuli eri erimielisyyksiä ja paljonko? Valentina Zhatkovan melko tuoreella tiedepaperilla, mikä tämän takia hylättiin, mikä ennusti kymevevää ilmastoa vuosikymmeniksi.

Anonyymi kirjoitti:

Eipähän tää 900 vuotta sitten karannut.
Jotain vaikutusta on, onhan Jupiter ja Sarurnus isoimmat planeetat ja niiden yhteinen vetovoima vetää Maata koska vetää Aurinkoakin. Kysymys on siirtyyko Maa suhtteesa enemmän vai saman kuin Aurinko

Lue lisää

"Kysymys on siirtyyko Maa suhtteesa enemmän vai saman kuin Aurinko"

Eikös gravitaatiovoima ole kääntäen verrannollinen etäisyyden toiseen potenssiin ?

Eli vaikuttaa maahan suhteessa enemmän kuin aurinkoon, joskin molempiin mitättömän vähän (kun Jupiter ja Sarurnus ovat molemmat hyvin kaukana, vaikka isoja planeettoja ovatkin).

Anonyymi kirjoitti:

Jupiter käsittää yli 90% kaikkien aurinkokunnan planeettojen massasta. Saturnuksen tiheys on veden tiheyttä pienempi, joten ei aiheuta kummoistakaan reaktiota onko saturnus ja jupiter samassa suunnassa, vaiko jupiter yksinään.

maa muuten kiertää auringon ja jupiterin massakeskipistettä joka sijaitsee joitakin tuhansia kilometrejä auringon pinnan ulkopuolella.

Lue lisää

Muutamia numeroarvoja:

Maan etäisyys tuosta "jättiplaneetasta" Jupiterista:

5,20336301 AU - 1 AU = 4,20336301 AU (olettaen, että maa ja jupiter olisivat samassa suunnassa auringosta käsin tarkasteltuna). JOS oletus ei pidä paikkaansa, silloinhan etäisyys maan ja jupiterin välillä on vieläkin suurempi.

Maan etäisyys auringosta: 1 AU

Joten maasta katsoen jupiter on lähimmilläänkin 4,2 kertaa niin kaukana kuin aurinko.

Entä massat:

Jupiterin massa = 317,8 Maan massaa

Aurinko = 333 400 × Maa

Eli massaltaan aurinko on yli 1000 -kertainen verrattuna tuon "jätti"planeetan Jupiter in massaan.

Jupiter on toki planeetaksi suuri, mutta aurinkoon verrattuna kun sen massa on alle tuhannesosa auringon massasta ja kun se toisaalta on maasta katsottuna lähimmilläänkin ollessaan yli 4 kertaa kauempana kuin aurinko, eipä tuo jupiter paljoa maan rataa heiluttele.

Mutta: vaikka ei paljoa heiluttelekaan, voiko heilutella edes sen verran, että maan vuotuinen kiertoaika auringon ympäri muuttuisi sekunnin verran - tällöin tarvittaisiin taas ns. karkaussekuntia, näitähän on muutamia kertoja käytettykin.

Tätä varmaan pitäisi kysyä Nasa:n asiantuntijoilta, vai osaako joku tämän palstan lukijoista laskea, kuinka paljon tuo Jupiterin vetovoima vaikuttaa maan kiertorataan ?

Vaikutus ei siis ole suuri, mutta tuo noin 1 sekunnin vaikutus kiertorataan vuodessa voisi (ehkä?) olla mahdollisen rajoissa.

Vuodessahan on keskimäärin 31557600 sekuntia (laskettu 4 vuoden jaksolla ja siitä keskiarvo).

Jos taas vastaava keskiarvo lasketaan 400 vuoden ajanjaksolla (jossa on 97 karkauspäivää), niin silloin keskimäärin vuodessa on 31556952 sekuntia.

Vuodet 1600, 2000, 2400, 2800, 3200 ja 4000 ovat karkausvuosia.

Sensijaan esimerkiksi 1700, 1800, 1900, 2100, 2200, 2300, 2500, 2600 ja 2700 eivät ole karkausvuosia.

Kuinka paljon? Onko merkitystä

Maan rata muuttuu ovaalimpaan muotoon.

Onhan kaksoitähtijärjestelmiä. Niiden planeetoilla saattaa olla hyvinkin villit kietoradat. Se että erilaisia tähtijärjestelmiä on riittävästi, selittää pelkästään sen että meidän on välttämättä oltava olemassa.

Jos Kuu menee Auringon ja Maan väliin niin tulee Auringonpimennys. Jos Maa menee Auringon ja Kuun väliin niin tulee Kuunpimennys. Kun Aurinko menee Maan ja Kuun väliin niin tulee AGW-uskovaisten ennustama ja odottama maailmanloppu.

Voi hyvä tavaton, enpä olisi koskaan uskonut vaikutuksen olevan näin voimakkaan karmivaa.

Tässä se sitten näkyy, ihmisten on lopultakin lopetettava lihan syönti, tai se on kiellettävä lailla, tällaisia kauheuksia emme voi enää suvaita, ja kuvitelkaa, suomalaiset polttavat puuta takoissaan, joita ei vielä ole uusittu nykymoderneihin hiukkaspäästösertifikaatin mukaisiksi, ja sytyttelevät nuotioitakin alta päin, ei ihme että näitä järkyttäviä mullistuksia ja epänormaalisuuksia purskahtelee kaikkialle.

Kuulkaa koko kansa, koneet ja välineet tappaa meität ja muutkin, kyllä maassamme Jussille pitää riittää pelkkä kuokka, Valmetit ja Verkussonnit ovat paholaisten vehkeitä, niissä on tuhon sienen.

Onneksi maamme hallitus on viisaudessaan huomannut ongelman, Linkolan-linja johtoajatuksena, velkaannutaan niin paljon, että emme kykene enää kuluttamaan, ja sen seurauksena maapallo pelastuu, kun kaikki muut seuraavat esimerkkiämme.

Siinä yksinkertainen ratkaisu, MUTTA, voiko kalaa syödä, tai mitään elävää ravintoa ?

Joku pieni muutos on voinut käydä. Sentin tai parin muutoksista ei uutisoida. Maanjäristyksetkin voivat muuttaa Maan rataa ja pyörimisnopeutta.

Riippuu konjunktion tiiviydestä.
Tuoreessa tähdet ja Avaruus lehdeltä kysyttiin, milloin kyseiset planeetat ovat olleet vielä lähempänä toisiaan. Julkisuudessa oli esiintynyt kahta eri lukua.
Vielä lähempänä ne olivat viimeksi 1623, mutta tällöin niiden havaitseminen oli vaikeaa siksi, että ne olivat vajaan 13 asteen päässä Auringosta.
Vuonna 1226 planeettapari oli myös lähempänä toisaan kuin nyt, mutta silloin ilmiö oli paljon helpommin havaittavissa.

Jäytävästä vetovoimasta on hyvä osoitus Linnunradan ja Andromedan lähestyminen, vaikka etäisyyttä niiden kesken on 2,5 miljoonaa valovuotta. Jollei niillä ole liikaa sivuttaista liikettä, ne tulevat kohtaamaan varmuudella joidenkin miljardien vuosien kuluttua, kun lähestymisnopeudeksi arvioidaan 140 km/s.