Mitä luokkaa veturinpyörien kosketuspinta on kiskoa vasten? Oletetaan että kisko ei taivu.
Veturinpyörien kitkapinta?
Anonyymi
1699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos oletetaan, ettei kisko (tai pyörä) taivu, niin kosketuspinta-ala on tietysti tasan nolla neliömetriä. Ympyrä (pyörä) ja suora (kisko), jonka päälle ympyrä on asetettu, kohtaavat täsmälleen yhdessä pisteessä. Pinta-ala on siis nolla metriä kertaa kiskon leveys, eli nolla.
Oikeasti pinta-alaa tietysti on, koska tuo oletus ei todellisuudessa pidä paikkaansa.
Tuossa on esitetty soikiona, jonka äärimitat 13mm * 10mm. En ota kantaa pitääkö paikkaansa, tuli vaan haulla vastaan.
https://www.researchgate.net/figure/Rail-wheel-contact-and-S-area-8_fig1_264974402
Tuon voi laskea siitä, että pyörä menee littuun ja kiskoon syntyy kuoppa kun molemmat joustavat. Tasapainotilassa kosketuspinta-ala on niin suuri että se kantaa veturin. Eikun kimmpmoduleita kehiin. Teräkselle se on muistaakseni 200 GPa.
...ja aina se päättyy .ittuun1 Littuun?
Ketterästi polkee vaari.
Vaarilla on jaguaari.
Etukumi menee littuun.
Vaari lentää hevon hattuun
Mielenkiintoisia vastauksia. Yllättävän pieni se pinta on. Hiekka auttaa jos luistaa pahasti.
RAITEISIIN PITÄISI TEHDÄ PIENIÄ KOLOJA/MUOTOJA JOTTA KITKA KASVAISI.
Kiskoiksi hammastangot ja veturiin pyörien tilalle hammasrattaat. Tai sitten oma kisko vetäville, kuten hammasradoissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hammasratasjuna
Sinänsä homogeenisten aineiden välinen kosketuspinnan suuruus ei vaikuta kitkavoiman suuruuteen, eli teoriassa pito on sama koskeee pyörä kiskoa neliömillimetrin tai neliödesimetrin alalta. Käytännössä sekä pyörissä että kiskoissa on pieniä epätasaisuuksia, jolloin suuempi kosketuspinta-ala antaa paremman pidon.
Luultavasti vetävien pyörien kosketuspinta on suurempi kuin vetämättömien.
Ja mitä enemmän vetoa pyörässä on, sitä suurempi kosketuspinta on.
Voi olla väärä oletus tai arvaus tai luulo.
Ruåtsalaiset ja eräät muut ovat tätäkin asiaa tutkineet sekä havainneet luistoa tapahtuvan kontaktipinnan alueella:
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:646708/FULLTEXT01.pdf
https://the-contact-patch.com/book/rail/r2020-rolling-contact
Jälkimmäisessä linkissä on ilmeisesti virhe kaavassa (12)
Jotta kaavan tuottama vastaisi kuvaa 12, tulisi lauseke neliöjuuri (c^2 - x^2) olla nimittäjässä, eikä osoittajassa kuten se kaavassa on.
Vertaa kaavaan (9), mikä on oikein, sillä siellä termi on nimittäjässä kuten pitääkin.
Lue myös se teksti, niin valaistut. Tarkoitus on vain osoittaa, että klassinen kitkamalli ei kuvaa tilannetta.
Luin jo ennekuin kommentoin, eikä se muuta sitä tosiasiaa että kyseinen kaava on virheellinen. Sitä lukuunottamatta annettu linkki ja siitä avautuvat muut linkit samalla saitilla olivat aiheeseen erinomaista lähdeaineistoa. mutta ilman tuon virheen korjaamista kyse on harhaanjohtamisesta.
Veturin ja vaunujen pyörien ja kiskojen kontaktipintaa on tutkittu maailmalla yli 100 vuotta lähes kaikissa maailman valtioissa ja tutkimukset jatkuvat koko ajan yötä päivää.
Varmasti on opittu joka vuosi jotain uutta ja tehty koko ajan pieniä asteittaisia parannuksia. Ongelmat kasvavat ehkä nopeuden neliössä.
Vanhan sanonnan mukaan ratakisko kaareutuu vähän jo siitä kun kärpänen istahtaa kiskojen päälle.