Painovoima vs. vetovoima

Minkä takia puhutaan painovoimasta?, eihän sellaista ole olemassakaan, avaruudessa mikään ei paina yhtään mitään, sen sijaan jokaisella kiinteällä kappaleella on vetovoima.
18<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

On jäänyt newtonin mekaniikat lukematta.

Äänestä

Painovoima on aivan yhtä todellnen voima kuin g-voima ja coriolisvoima eli se on näennäisvoima, jota ei ole olemassa.

Äänestä
  • Keskipakovoima unohtui listalta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Keskipakovoima unohtui listalta.

    Keskipakovoimaa ei ole olemassa. Näin meille ainakin opetettiin poikien fysiikassa.

    Äänestä

Kappaleen paino on suoraan verrannollinen sen massaan. Paljonko vaaka näyttää, riippuu gravitaation voimakkuudesta.
Avaruudessa esine ei menetä massaansa, eikä myöskään satelliittien lentokorkeudella painoaan, kuin muutamia prosentteja. "Painottomuus" johtuu siitä, että kiertoradalla oleva kappale on vapaassa putoamisessa.

Olisi kai pelkkä peruskoulun fysiikan omaksuminen tainnut riittää tuohon. Eiköhän siellä Newtonin liikelait opeteta.

Äänestä
  • Siis massaansa ei yhtään ja painoaankin vain prosentteja. Ilmaisin epätarkasti.

    Äänestä

  • kuis paljon painat kuus, marsis tai veenukses.
    ok. siis..jotta esine pysyy maan kiertoradalla täytyy sen pakonopeus olla tietty luku, jotain 27x, toisin sanoen esine on jatkuvassa putoamistilassa maahan mutta nopeus pitää sen "ikuisesti" radallaan. Täydennä tai oikaise jos meni väärin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    kuis paljon painat kuus, marsis tai veenukses.
    ok. siis..jotta esine pysyy maan kiertoradalla täytyy sen pakonopeus olla tietty luku, jotain 27x, toisin sanoen esine on jatkuvassa putoamistilassa maahan mutta nopeus pitää sen "ikuisesti" radallaan. Täydennä tai oikaise jos meni väärin.

    Pakonopeus ei liity kiertoradalla pysymiseen.

    Kiertoradalla pysymiseen tarvittava nopeus riippuu etäisyydestä. Jos yrität saada satelliitin kiertämään Maata yhden metrin korkeudella, sen pitää liikkua varsin suurella nopeudella (ja ilmanvastuksen takia nopeuden säilyttäminen on tietysti myös haasteellista). Jos haluat saada satelliitin pysymään radallaan parin tuhannen kilometrin korkeudella, huomattavasti pienempi ratanopeus riittää.

    Pakonopeus tarkoittaa nopeutta, jolla kappaleen on liikuttava päästäkseen ”ylös” massiivisemman kappaleen gravitaatiokuopasta, ja riippuu tietysti siitä kuinka ”syvällä” kuopassa olet. Maapallon pinnalla pakonopeus on noin 11,7 kilometriä sekunnissa, eli jos lähdet maan pinnalta tuota hitaammin, etkä saa matkalla lisävauhtia esimerkiksi rakettimoottorista, niin putoat ennemmin tai myöhemmin takaisin maahan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Pakonopeus ei liity kiertoradalla pysymiseen.

    Kiertoradalla pysymiseen tarvittava nopeus riippuu etäisyydestä. Jos yrität saada satelliitin kiertämään Maata yhden metrin korkeudella, sen pitää liikkua varsin suurella nopeudella (ja ilmanvastuksen takia nopeuden säilyttäminen on tietysti myös haasteellista). Jos haluat saada satelliitin pysymään radallaan parin tuhannen kilometrin korkeudella, huomattavasti pienempi ratanopeus riittää.

    Pakonopeus tarkoittaa nopeutta, jolla kappaleen on liikuttava päästäkseen ”ylös” massiivisemman kappaleen gravitaatiokuopasta, ja riippuu tietysti siitä kuinka ”syvällä” kuopassa olet. Maapallon pinnalla pakonopeus on noin 11,7 kilometriä sekunnissa, eli jos lähdet maan pinnalta tuota hitaammin, etkä saa matkalla lisävauhtia esimerkiksi rakettimoottorista, niin putoat ennemmin tai myöhemmin takaisin maahan.

    Lisäisin tähän, että kiertoratanopeuden ja korkeuden välillä vallitsee Keplerin toinen laki:
    "Keskuskappaleesta kiertolaiseen piirretty jana jättää jälkeensä yhtä pitkinä ajanjaksoina pinta-alaltaan yhtä suuren alueen. "

    Eli mitä korkeammalla satelliitti on, sen hitaampi sen ratanopeus on.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Pakonopeus ei liity kiertoradalla pysymiseen.

    Kiertoradalla pysymiseen tarvittava nopeus riippuu etäisyydestä. Jos yrität saada satelliitin kiertämään Maata yhden metrin korkeudella, sen pitää liikkua varsin suurella nopeudella (ja ilmanvastuksen takia nopeuden säilyttäminen on tietysti myös haasteellista). Jos haluat saada satelliitin pysymään radallaan parin tuhannen kilometrin korkeudella, huomattavasti pienempi ratanopeus riittää.

    Pakonopeus tarkoittaa nopeutta, jolla kappaleen on liikuttava päästäkseen ”ylös” massiivisemman kappaleen gravitaatiokuopasta, ja riippuu tietysti siitä kuinka ”syvällä” kuopassa olet. Maapallon pinnalla pakonopeus on noin 11,7 kilometriä sekunnissa, eli jos lähdet maan pinnalta tuota hitaammin, etkä saa matkalla lisävauhtia esimerkiksi rakettimoottorista, niin putoat ennemmin tai myöhemmin takaisin maahan.

    "Pakonopeus tarkoittaa nopeutta, jolla kappaleen on liikuttava päästäkseen ”ylös” massiivisemman kappaleen gravitaatiokuopasta"

    Ei oikeastaan noin. Ylös kyllä pääsee millä tahansa nollaa suuremmalla nopeudella. Energiaa kuitenkin tarvitaan vähintään pakonopeutta vastaavan (kappaleen massasta riippuvaa) liike-energian verran.

    Äänestä

  • Haloo hei. Ei avaruudes mitään vaakoja ole., kaskun siel ei mikään paina mitään. Toisekseen on neljä ulottuvuutta niin kerro mihin hel..tin painovoima kaivoon se massiivinen kappale uppoo eikä nyt puhuta mustasta aukosta eikä singulariteetistä mikä on silkkaa älyttömyyttä.

    Äänestä

Vetovoimalla tarkoitetaan massojen gravitaatiovuorovaikutusta

F = f*(m*M)/r²

jossa f on gravitaatiovakio, m ja M massat, ja r massakeskipisteiden välinen etäisyys.

Statiikassa käytetty painovoima tarkoittaa pintagravitaatiota taivaankappaleen pinnalla.

Äänestä
  • Vetovoima on myös kahden erimerkkisen sähkövarauksen välillä.

    Äänestä

  • Taivaankappaleita ei ole periaatteessa olemassa, koska taivashan on tyhjiötä. Ellei sitten lasketa ilmakehää taivaaksi. Ja siellähän ei sitten ole muita kappaleita kuin lintuja ja lentokoneita.

    Äänestä

Kun menet naimisiin, se on vetovoimaa. Ajan kuluessa se muuttuu vaimon osalta painovoimaksi.

Äänestä

Sitten on vielä työntövoima.

Siinä missä vetovoima vetää esimerkiksi ihmistä maata kohti, pitää työntövoima ihmistä paikallaan vaikkapa jakkaralla, jottei vetovoima saisi vedettyä ihmistä maahan.

Äänestä
  • Työntö- ja vetovoimaa peräjälkeen tuottaa uutta sukupolvea.

    Äänestä

Pääasia että voimaa on riittävästi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Minkä takia puhutaan painovoimasta?, eihän sellaista ole olemassakaan, avaruudessa mikään ei paina yhtään mitään, sen sijaan jokaisella kiinteällä kappaleella on vetovoima.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu