Kiinnittipä taas huomioni tähän ilmiöön tänäisessä verkko-Kalevassa ollut uutinen:
"Oulun ympäristölautakunta valitsi keskiviikkona Oulun nimikkokukaksi hietapitkäpalkon. Kasvi kotiutui Oulun seudulle saksalaisten sotilaiden mukana."
http://www.kaleva.fi/html/JTpage476286.html
Tai toinen esimerkki on ruokohelpi-sanan taivuttaminen ilman astevaihtelua helpi:helpin:helpiä:helpejä - tuo taivutus on kyllä hyväksytty, vaikkakin suomen kielen perinteisen käytännön vastainen.
Sitten vielä raivostuttava esimerkki erisnimen väärästä taivuttamisesta: Lonka:Lonkan (siis ei Lonkka:Lonkan!) tai Runne:Runnen (siis ei Runne:Runteen) - huh!
Tämäntapaisia esimerkkejä näkee nykyään runsaasti päivittäin, mutta mistä ne johtuvat? Onko äidinkielen opetus kouluissamme riittämätöntä vai muuten huonoa, vai löytyykö syy toisaalta?
Itse rohkenisin epäillä syyksi lukemisharrastuksen vähäisyyttä ja lukemisten löytymistä muualta kuin perinteisestä kaunokirjallisuudesta.
"Oulun ympäristölautakunta valitsi keskiviikkona Oulun nimikkokukaksi hietapitkäpalkon. Kasvi kotiutui Oulun seudulle saksalaisten sotilaiden mukana."
http://www.kaleva.fi/html/JTpage476286.html
Tai toinen esimerkki on ruokohelpi-sanan taivuttaminen ilman astevaihtelua helpi:helpin:helpiä:helpejä - tuo taivutus on kyllä hyväksytty, vaikkakin suomen kielen perinteisen käytännön vastainen.
Sitten vielä raivostuttava esimerkki erisnimen väärästä taivuttamisesta: Lonka:Lonkan (siis ei Lonkka:Lonkan!) tai Runne:Runnen (siis ei Runne:Runteen) - huh!
Tämäntapaisia esimerkkejä näkee nykyään runsaasti päivittäin, mutta mistä ne johtuvat? Onko äidinkielen opetus kouluissamme riittämätöntä vai muuten huonoa, vai löytyykö syy toisaalta?
Itse rohkenisin epäillä syyksi lukemisharrastuksen vähäisyyttä ja lukemisten löytymistä muualta kuin perinteisestä kaunokirjallisuudesta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kaveripiirissäkin on hyvin nähtävillä, että vähän lukevat eivät osaa. Muistuu mieleen tapaus, jossa mainitsin jotain Atesta. Kaveri jatkoi "Kuka Ate?". Samat heput muuten tekevät myös paljon yhdyssanavirheitä.
Atte Kumiorava on sellainen Atte, että Googlekin löytää sattumia. Kulahtaneen palindromisanonnan mukaan Aten tulee varoa loppia. Kukahan lie viimeksi nähnyt lopin?
Mitä tuohon astevaihtelun katoamiseen tulee, niin olenpa joskus maininnut tällä palstalla pahoittaneeni mieleni siitä, että päinvastaistakin näkee niin paljon: tehdään keinotekoinen astevaihtelu sinne missä sitä ei kaivata! Vierasperäisiä nimiä taivutetaan estoitta suomalaisen kaavan mukaan. Tällaiset taivuttajat ovat kuulleet Pavarotin laulavan ja muistavat sellaisen samasta maasta kotoisin olevan konttorikonejätin kuin Olivetin.
Astevihtelua tungetaan virheellisesti muuallekin kuin vain nimiin: yksi yleinen astevaihteluvirhe on psyyke:psyykkeen (esimerkiksi psyykkeen sairaudet).
Lapsihan taivuttaa usein säännönmukaisesti auto:audon, muki:muin, kunnes yrityksen ja erehdyksen kautta oppii uudet lainasanat poikkeuksiksi. Sen verran kova paikka lienee tuon astevaihtelun omaksuminen, että ennemminkin se leviää lapsella kaikkiin sanoihin kuin päinvastoin.. ;)
Aikuinen on täysin lapsen asemassa, kun kohtaa oudon sanan. Itsekään en tiedä mikä sukunimen Lonka genetiivi. Jos sanon "Lonkan", on takaraivossa auttamattomasti ajatus, että perusmuoto on Lonkka.
Muuten, haluaisin kyllä nähdä sen lapsen, joka taivuttaa auto: audon.
sellasia lapsia. itsekin tiedän. mutta sehän on kyllä loogista ja minulta jos kysytään niin uudetkin sanat voitaisiin taivuttaa kuten vanhat. tulevaisuudessa kaikki vanhat sanat ovat korvautuneet uusilla ja perinteinen taivutustapa katoaa. surullista.
Nimet voivat jäädä astevaihtelun ulkopuolelle juuri jotta ne erottuisivat homonyymisistä substantiiveista. Vakiintunut käytäntö on aika vakiintumaton, eli jokainen Satu voi itse päättää tahtooko taipua Satun vai Sadun.
Hassua, puhuin juuri vaimon kanssa astevaihtelusta.
Se on meillä ihan kunnia-asia.
Jos 'aropupu' olisi a-vaihtelun alainen,
juoksisimme pakoon 'kuin aropuvut'.
Tämä myös ärsyttää: Halonen sanoi tänään
uutisissa, että 'minä olen huolissaan'.
Näitähän löytyy. Oma kielikorvani on tottunut sanan "viive" adlatiivimuotoon "viiveellä". Joku Erkon astevaihtelukonsul
Näitähän löytyy. Oma kielikorvani on tottunut sanan "viive" adlatiivimuotoon "viiveellä". Joku Erkon astevaihtelukonsultti sai sitten aikaan, että konsernin lehdissä pakotettiin toimittajat vitkastelemaan "viipeellä". Bisquit kirjoitti asiasta varsin hupaisan ja härskin pakinan. Mutta tottuu tuohon viipeelliseenkin viipeellisesti näköjään.
Minäkin katselen huolissaan ympäriinsä, kun kuullostaa niin kamalalta, että Suomalaiset eivät osaa Suomea, ei edes meidän Kalliolainen presidentti, mutta mikä kielen vartia minä olen?
Kerropas minulle, mikä on adlatiivi. Ja jos viive-sanan virheellinen adlatiivimuoto on "viiveellä" ja oikea viipeellä, niin miten muodostuvat saman sanan väärä ja oikea adessiivimuoto?
... oli kiljoitusvilhe. Jotta varmasti ymmärtäisit: pehmeän teen paikalla tulee pehmeä pee.
Minä ei totu.
Viiveellä se on minulle niin kauan kuni henki vähäsenki pihahtaa.
Suomen kielestä katoaa lähimmän viidenkymmenen vuoden aikana kaikki, mikä vaatii vähänkin vaivaa. Vain ihme voi asian muuttaa :(
Kiteytitpä nasevasti! Tältä se juuri vaikuttaa!
Seuraavaksi taitaa olla katoamassa se perinteinen infinitiivimuoto, korvautuu kai yksikön kolmannen persoonan preesensmuodolla?...
Huolimaton kielenkäyttö ynnä taitamattomattomat esikuvat yhdessä johtavat kielen degeneroitumiseen.
:o(
--
Hyvä reaktio itselläsikin.
Suomen kielen degeneroitumistä estävä ihme olisi
suomalaisten kehittyminen ihmisinä. Kielellä on
AINA suhde tunteisiin.
Ei se astevaihtelu aina näköjään katoa, käyttöohjeet sensijaan saattavat olla kadoksissa, kuten ketjun toisessa viestissä.. Kesti jopa hetken ennen kuin tajusin otsikon.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000470&posting=22000000007914151
Mutta ei se pian katoa. Siksi pitää varoa kadottamasta astevaihtelua epäloogisesti osasta sanoja.
Kestää tuhansia ja tuhansia vuosia, ennen kuin suomalainen sivistyy inhimilliselle tasolle.
Tämänpäiväisessä Keskisuomalaisessa taivutetaan sukunimeä Lepo "Lepon".