Hassu jutu sinänsä tuollainenkin että jos nukuttavat itsesi kokonaan.

Heräämön tai päikin/lyhkin hoitajat on tottuneet vaikka mihin. Harva on täysin selkeä heti herättyä ekan kerran. Mullahan on siis takana 33 leikkausta, ja joista 30 on tehty nukutuksessa. Jos usein nukutetaan, tottuu elimistö niihin aineisiin, ja nukutuksen jälkeen palautuu olo aika nopeasti ennalleen. Aikanaan mut leikattiin aamupäivällä, ja kahden maissa vetelin osastolla Hesen kanahampurilaista hyvällä ruokahalulla. Silloin vierailin leikkurissa pari kolme kertaa viikossa.

Kolmisen vuotta sitten kun heräsin ekasta leikkauksesta vuosiin, oli pakko kysyä eräältä hoitajalta et mistä mä tiedän hänet. Hän näytti tutulta, mutta en saanut millään päähäni, missä olin hänet aiemmin nähnyt. Normaalisti kasvot jää helposti mieleen, ja tunnistan aika nopeaan missä olen jonkun ihmisen aiemmin nähnyt.

Ne on ne nukutusaineet jotka tekee olon tokkuraiseksi leikkauksen jälkeen, ja siitä syystä pitää tietty aika olla syömättä ja juomatta. Jotta ei voisi pahoin leikkauksen jälkeen.

Yks mikä on kanssa jännä, niin olen oppinut tunnistamaan hetken, jonka jälkeen taju sammuu heti. Pahan makuinen haukotus tulee väkisin, kun on vielä happimaski kasvoilla. Silloin tietää että nyt mennään.

Voispa karhun lailla vaipua kevät,kesä,syksy,talviuneen siksi aikaa kunnes tänne saadaan kunnon hallitus.
Mä oon niin karhuille kateellinen.