Miksi Suomessa pakotetaan IQ:n keskihajonta arvoon 24 ja USA:ssa arvoon 16? Eikö muka ole riittävästi empiiristä tietoa todellisen hajonnan estimoimiseksi? USA:n väestö on joka suhteessa heterogeenisempaa kuin Suomen, joten varianssin pitäisi olla siellä huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Omituisia tasalukuja muutenkin.
Normaalijakauman standardointi ei kelpaa selitykseksi, jos keskihajonta otetaaan annettuna.
Onko kukaan miettinyt, että jakauma ei olisikaan normaalijakauma, vaan esim log-normaalinen?
Normaalijakauman standardointi ei kelpaa selitykseksi, jos keskihajonta otetaaan annettuna.
Onko kukaan miettinyt, että jakauma ei olisikaan normaalijakauma, vaan esim log-normaalinen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eu näytä Mensan kotivuiltakaan löytyvän vinkkiä. Miksiköhän?
"Onko kukaan miettinyt, että jakauma ei olisikaan normaalijakauma, vaan esim log-normaalinen?"
Kyllähän tuossa on kyseessä oletus, jota sitten mittaukset tukevat. Oma käsitykseni on, että tausta pohjautuu muinoin tehtyyn perusolettamukseen, jonka oikeellisuudesta ei ole erityisen hyvää näyttöä puolesta tai vastaan.
Ilmeisesti tuo älykkyysosamäärien sijoittaminen Gaussin käyrälle on kuitenkin palvellut riittävästi niitä tarkoituksia, joihin koko osamäärän laskeminen on alun perin kehitetty.
Itse olen vain vaivainen käyttäytymistieteilijä, joten pitää tukeutua siihen, mitä matemaatikot suostuvat antamaan... ;)
Vaivainen käyttäytymistietelijä minäkin olen, mutta toiselta koulutukseltani myös vaivainen tilatotieteilijä/matemaatikko.
Keskeisen raja-arvolauseen mukaan (~ suunnilleen)) riippumattomien satunnaismuuttujien summa noudattaa normaalijakaumaa. Voimme siis aivan perustellusti olettaa, että yksilöiden älykkyys on seurausta monista tällaisista tekijöistä: putosiko esi-isä puusta jalat vai pää edellä, kaikki edeltävien sukujen satunnaiset geneettiset mutaatiotiot, oma täten saatu perintä viime vaiheessa, ympäristöolosuhteet (kai nykytiedon mukaan jotain 60 %), jne., jne.
Kysymyksessäni oli kuitenkin olennaisinta tuon keskihajonnan fiksaaminen Mensan testeissä tiettyyn lukuun, erilaisiin vastaaviin eri maissa. Mitä pienempi keskihajonta, sitä suurempi osa heterogeenisesta porukasta voidaan "osoittaa" "yliälykkäiksi". Minkäänlaisia kansainvälisiä vertailuja ei voi tehdä ilman työläitä muunnoksia.
Voisihan noista testituloksista helposti testata, mitä jakaumaa tulokset lähinnä noudattavat; veisi sekunnin aikaa, kun aineisto on sopivasti koodattuna. Ja mikä se keskihajonta todellisuudessa on?
MENSA:n mittausten validiteetista ja g-faktorin olemassaolosta en viitsi puhua mitään.
Shakinpelaajien huippujen SELO-luku, joka perustuu normaalijakaumaan kansainvälisessä, tosin eriytyispopulaatiossa, elää jatkuvasti keskihajonnan muuttumisen mukaan, ja tiedot ovat avoimia.
vierasperäisten sanojen yletön käyttö ei tee sinusta älykkäämmän kuuloista.
Tiedekieltä, sitä peruskamaa. Kutsutaan jargoniksi jos halutaan. Ei kuulosta pätemiseltä ainakaan näihin korviin.
"Miksi Suomessa pakotetaan IQ:n keskihajonta arvoon 24 ja USA:ssa arvoon 16? Eikö muka ole riittävästi empiiristä tietoa todellisen hajonnan estimoimiseksi?"
Käytetyille testeille on tehty asianmukainen luokitus, jonka perusteella on kartoitettu raakapisteiden keskiarvo ja keskihajonta. Tämän aineiston perusteella keskiarvolle on annettu keskiluku 100.
Yhden keskihajonnan verran ylöspäin (eli se raja aineistosta, joka kattaa 84 % raakapistemääristä) on määritelty ÄO-luku, käytetyn keskihajonnan muunnosluvun mukaan esim. 100 + 1 x 16 = ÄO 116 sd 16 tai 100 + 1 x 24 = 124 sd 24.
Kahden keskihajonnan mukaan (97.7 % raakapistemääristä) kohdalle on määritelty samojen kaavojen mukaan 132 sd 16 tai 148 sd 24 tai 130 sd 15.
Keskihajonta mainitsemassasi yhteydessä ei tarkoita raakapistehajontaa, vaan tunnuslukua ÄO:n määrittämiseksi paremmin luettavaan asteikkoon. Muunnoslukuina käytetään yleisesti testin rakentajan mukaan Wechsler sd 15, Stanford-Binet sd 16 ja Cattell sd 24.
ÄO-pistemäärien jakauma on aina normaalijakauman mukainen, edellä mainitun muunnoksen vuoksi. Raakapistehajonta taas voi olla erilainenkin.. yleisen älykkyyden teoria kuitenkin olettaa älykkyyden ilmenevän normaalijakautuneesti ja siksi raakapisteet normeerataan.