Niin, kirjoitanpas nyt eräistä (mielestäni) vaikeista mensan ongelmista.
Ensinnäkin, ihmisten älykkyysosamäärä kasvaa jatkuvasti.
Sen esim. Suomessa arvellaan kasvaneen 80 -luvulta nykypäiväänjälleen n. 20 pistettä.
Jos joku on 80 -luvulla saanut ÄO:kseen esim. juuri sen mensan jäsenyyteen oikeuttavan 148 pistemääräkseen, ja keskim. älykkyysosamäärä on kasvanut 20 pistettä, se jo sinällään aiheuttaa ongelmia nykypäivänä mensan jäsenyyttä ajatellen.
Kun vielä otetaan huomioon, että ihmisten ÄO laskee heidän ikänsä myötä, niin tämän henkilön ÄO ei nykyisin ole kuin ehkä hyvää keskitasoa.
Miten mensassa hoidetaan nämä ongelmat?
Muutetaanko mensan testin pisteytystä sitä mukaa kun keskimääräinen ÄO nousee?
Jos muutetaan, niin silloin jäsenet ovat epätasa- arvoisia, koska joidenkin ei tarvinnut 80- luvulla saada ÄO:kseen kuin ehkä suunnilleen 130 (nykyiseen verrattuna, ja kaiken lisäksi heidän ÄO:nsa on vielä tuotakin lukua alhaisempi kun otetaan huomioon iän "tyhmentävä" vaikutus).
Potkitaanko jäseniä sitä mukaa ulos kun heidän ÄO:nsa ei enää riitä vastaamaan nykyistä, uudistettua pisteytystä?
Jos ei, niin mensassa on epäilemättä tälläkin hetkellä paljon ihmisiä, joiden ÄO on nykyisin luokkaa n. 115-125 (eli vain hyvää keskitasoa).
Kysynkin nyt asiasta tietäviltä, että miten nämä ongelmat mensassa hoidetaan vai hoidetaanko ollenkaan? (jälkimmäisessä tapauksessa mensaa ei voi pitää enää edes älykkyysosamäärällä mitattuna älykkäiden kerhona)
Ensinnäkin, ihmisten älykkyysosamäärä kasvaa jatkuvasti.
Sen esim. Suomessa arvellaan kasvaneen 80 -luvulta nykypäiväänjälleen n. 20 pistettä.
Jos joku on 80 -luvulla saanut ÄO:kseen esim. juuri sen mensan jäsenyyteen oikeuttavan 148 pistemääräkseen, ja keskim. älykkyysosamäärä on kasvanut 20 pistettä, se jo sinällään aiheuttaa ongelmia nykypäivänä mensan jäsenyyttä ajatellen.
Kun vielä otetaan huomioon, että ihmisten ÄO laskee heidän ikänsä myötä, niin tämän henkilön ÄO ei nykyisin ole kuin ehkä hyvää keskitasoa.
Miten mensassa hoidetaan nämä ongelmat?
Muutetaanko mensan testin pisteytystä sitä mukaa kun keskimääräinen ÄO nousee?
Jos muutetaan, niin silloin jäsenet ovat epätasa- arvoisia, koska joidenkin ei tarvinnut 80- luvulla saada ÄO:kseen kuin ehkä suunnilleen 130 (nykyiseen verrattuna, ja kaiken lisäksi heidän ÄO:nsa on vielä tuotakin lukua alhaisempi kun otetaan huomioon iän "tyhmentävä" vaikutus).
Potkitaanko jäseniä sitä mukaa ulos kun heidän ÄO:nsa ei enää riitä vastaamaan nykyistä, uudistettua pisteytystä?
Jos ei, niin mensassa on epäilemättä tälläkin hetkellä paljon ihmisiä, joiden ÄO on nykyisin luokkaa n. 115-125 (eli vain hyvää keskitasoa).
Kysynkin nyt asiasta tietäviltä, että miten nämä ongelmat mensassa hoidetaan vai hoidetaanko ollenkaan? (jälkimmäisessä tapauksessa mensaa ei voi pitää enää edes älykkyysosamäärällä mitattuna älykkäiden kerhona)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Eli, jos mensan testin pisteytystä ei muuteta ÄO:n kasvaessa(esim. siksi, että vältettäisiin jäsenien pois potkiminen), niin emme saa tietää todellista älykkyysosamääräämme nykypäivän ihmisiin verrattuna. Sen vuoksi emme voisi enää pitää luotettavina niitä lukuja ja prosentuaaleja, joita testien tarkastajat meille lähettävät.
"Sen vuoksi emme voisi enää pitää luotettavina niitä lukuja ja prosentuaaleja, joita testien tarkastajat meille lähettävät."
Jos niitä siis voi (yleisesti ottaen) pitää luotettavina.
... koko Mensasta. Itse olen jäsen 35 vuoden takaa, mutta en näe koko hommalla muuta kuin viihdearvoa, enkä ilkeä edes jäsenyydellä kenellekään kehua. Ainoa silmiin sattunut tunnetunpi tuttu, joka on kehdannut mensalaisuuttaan mainostaa, oli Jouni J. Särkijärvi poliittisen uransa alkuvaiheessa.
Onhan se toisaalta kiva seurata degeneroitumistaan tätäkin kautta. Lopputulos ei ole paljoakaan vaihdellut, mutta osa-alueiden painotus on muuttunut.
Oppiminen vaikuttaa aivan selvästi. Esim. kuka tahansa vanha kraanakuski selvittää spatiaalisen osan loistavasti, koska on harjaantunut katsomaan kolmiulotteisia kappaleita.
Näiden mittausten validiteetti on sitä paitsi missä lieneekään. Koko "älykkyys"-käsitekin on kiistanalainen validiteetiltaan. g-tekijänkin olemassaolosta on kiistelty vuosikymmeniä. [Faktorianalyyttisessä tutkimuksessa voi jopa rotaatiomentelmän valinnalla vaikuttaa puolesta tai vastaan g-tekijän suhteen].
On tämä älykkyyspuinti sentään järkevämpää kuin horoskoopit, mutta yhtä viihteellistä.
"Älykäs selviää ongelmista, joihin viisas ei ede koskaan joudu"
"Itse olen jäsen 35 vuoden takaa"
Niin et enää ole jäsen?
Joo, näitähän voi harjoitella...
Itsekin olin vielä jokunen vuosi sitten kohtuullisen huono tekemään näitä testejä, kun spatiaalinen/avaruudellinen/visuaalinen hahmottaminen ei oikein onnistunut silloin..
Sain silloin tyypillisesti tulokseksi 80-90, mutta nyt kun olen tehnyt näitä testejä muutaman ja harjoitellut näiden palikoiden katselemista(eri suunnista) ja kääntelemistä aikani(ja tietysti opin siinä samalla myös testilogiikkaa), niin kun nyt olen tehnyt joitain uusia testejä, niin olen saanut niistä tyypillisesti yli 140.
Eli heikosta keskitasosta erittäin hyviin/huipputuloksiin.
Olenko siis nyt erittäin älykäs/huippuälykäs?
Epäilemättä joku kiirehtii sanomaan, että en, koska olen harjoitellut näitä testejä.
Mutta se selitys ei käy, sama pätee muihinkin:
Ne jotkut, jotka saavat myös huipputuloksia, ovat myös tehneet elämässään jotain joka on myös harjoittelua, esim. olleet työssä, joka harjoittaa (spat./av./vis.) hahmottamista, tai harrastaneet asioita, joissa tämä hahmottaminen paranee.
Näin ollen ei ole oikeastaan mitään väliä, onko korkea tulos seurausta testien harjoittelusta, joistain harrastuksista vaiko työstä tms.;
yleinen sääntö on, että jos se alue, jota testissä menestymiseen tarvitaan, on kehittynyt, niin ei ole mitään väliä, miten se kehittyneisyys on saavutettu.
Sanoisinkin, että kuviopäättelykyky on vain taito muiden joukossa, voit ihan yhtä hyvin oppia esim. erinomaiseksi päässälaskijaksi tai erittäin taitavaksi rakennusmieheksi kuin loistavaksi kuviopäättelijäksi.
En siis sano, että tämä taito täysin hyödytön olisi. Siitä voi olla hyötyä ihan yhtä hyvin kuin noista muistakin taidoista, kuten päässälaskutaidoista tai jopa rakennustaidoista.
"en näe koko hommalla muuta kuin viihdearvoa"
Äläs nyt. Tokihan se on enimmäkseen viihdettä, mutta kyllä siitä taidosta todennäköisesti hyötyäkin on, (esimerkiksi spat./av hahmottamisesta on hyötyä taksikuskin ammatissa) kuten yllä selitin.
Ja tämän g-tekijän saa kyllä palauttaa keksijänsä tyhmään päähän, siitä en viitsi kirjoittaa lausettakaan.
Tästä aiheesta voisin kirjoittaa loputtomasti, mutten viitsi nyt kirjoittaa enempää etteivät lukijat nukahda.. :)
Olen kyllä käynyt testeissä myöhemminkin, ja olen jäsen edelleen (mitähän järkeä siinäkin muuten
lienee?), mutta en mitenkään harjoitellut. Viihteen vuoksi, tai kai todistaakseni itselleni, että tuossakin pistemittelössä pärjää.
Kuten kerrot - ja minäkin kerroin - harjoitus tekee mestarin, ja koulutuskin, mikä milloinkin.
En osaa näihin testeihin todellakaan suhtautua kovin vakavasti. Mensa on sitäpaitsi g-testi, minkä koko teoria on vähän kyseenalainen.
Kyllä nuo testit yleensä erottelevat ääripölhöt ääripöllöistä, mutta eipä paljon enempää.
Siis nuo äo tulokset katsotaan ikäryhmän mukaan.
Jokaisessa ikäryhmässä on se 2% joilla tulos on riittävän hyvä mensan jäsenyyteen.
Eli ketään ei potkita pois iän takia =)
Sehän on totta että jos mensan testin tekee kaksi mensan jäsentä, toinen iältään esim. 25 v.
ja toinen esim. 65 v.
niin 25 vuotias saa paremman tuloksen kuin 65 vuotias.
Jos 65 vuotiaan testitulosta verrataan muiden samanikäisten testitulokseen niin tulos on niin hyvä että kuuluu siihen maagiseen 2 prosenttiin.
"Sehän on totta että jos mensan testin tekee kaksi mensan jäsentä, toinen iältään esim. 25 v.
ja toinen esim. 65 v.
niin 25 vuotias saa paremman tuloksen kuin 65 vuotias.
Jos 65 vuotiaan testitulosta verrataan muiden samanikäisten testitulokseen niin tulos on niin hyvä että kuuluu siihen maagiseen 2 prosenttiin."
Muutanpa tekstiäsi siihen suuntaan, että se tulee johdonmukaiseksi. Eli ymmärsinkö oikein; Jos 65 ja 25 vuotiaat testatut saavat yhtä monta tehtävää oikein(tai ovat saaneet yhtä monta pistettä) testistä, niin se vanhempi heistä saa korkeamman ÄO:n?
Ok.
No, ei siinä muuta kuin että jos sinne mensaan kovin vanhaa porukkaa tulee, niin siellä saattaa nähdä vanhuksen, joka on saanut pistemääräkseen esim. 20 vuotiaitten asteikolla 80 mutta joka korkean ikänsä vuoksi saikin 150(omassa ikäryhmässään). =)
Mielestäni järjestelmä ei toimi näin, koska mensan pitäisi olla loistavien kuviopäättelijöiden kerho, mutta yleisesti ottaen, voiko sellaista sanoa jos jotkut siellä eivät ole saaneet kummoista ÄO:ta(yleisesti otten siis).
Mitenkäs sitten tämä keskimääräisen ÄO:n nousu? Edelleenkin on uhka, että mensalaisia jouduttaisiin potkimaan ulos.
Sitä asiaa ei kai voida mitenkään hoitaa? =/
"Muutanpa tekstiäsi siihen suuntaan, että se tulee johdonmukaiseksi. Eli ymmärsinkö oikein; Jos 65 ja 25 vuotiaat testatut saavat yhtä monta tehtävää oikein(tai ovat saaneet yhtä monta pistettä) testistä, niin se vanhempi heistä saa korkeamman ÄO:n? "
Ei ei ei...
Siis jokainen testin tehnyt henkilö saa tuloksen joka on suhteutettu muihin testattuihin hänen ikäryhmässään.
eli lyhyesti:
Mensan jäseneksi pääsee jos saa paremman tuloksen kuin 98% omasta ikäryhmästään.
esim. jos testattaisiin vaikka 5 vuotiaita niin näistäkin löytyy se 2%.
sama pätee kaikkiin ikäryhmiin.
Miksi testattavien tuloksia verrataan ikäryhmittäin?
Hidastaako vanheneminen tehtävien ratkaisun nopeutta siinä määrin, että siihen on päädytty?
Kysyn, koska olen jo 30v asti (nyt 40 ), aika ajoin tehnyt ÄO-testejä ihan huvikseni ja aivojani rasittaakseni ja, huomannut itsessäni sen, että olen AINA tarvinnut hieman enemmän aikaa oikeaan lopputulokseen pääsemiseksi kuin mitä ohjeissa on annettu.
Se kai ei tarkoita sitä, että olisin tyhmä kun olen ainoastaan hidas?
Vai onko äly tarkoituksellisesti sidottu nopeuteen? Jos niin on, niin Mensan jäsenistö on pikemminkin luonnehdittavissa sanalla NOKKELAT. Se sana kuvastaa nopeaa ratkaisuntekoa paremmin kuin älykkyys-sana.
"Vai onko äly tarkoituksellisesti sidottu nopeuteen?"
Älykkyys tosiaan on hyvin suorassa yhteydessä nopeuteen. Älykkyys jo ihan käsitteenä yleensä ymmärretään niin, että se on jotain, mikä auttaa suoriutumaan jostain asiasta muita nopeammin.
Tuollaisessa piirreteoreettisessa testissä, joka Mensan käyttämä testikin on, yritetään selvitellä yleistä älykkyyttä, jonka epäillään kuvastavan laajemminkin tuota suoritusnopeutta.
Älykkyys toki on eri asia kuin esim. viisaus tai sivistys, jotka pikemminkin karttuvat iän myötä. Raaka älykkyys sen sijaan hidastuu jonkin verran alkaen jostain n. 20 ikävuodesta ja tuollainen älykkyys on todellakin aika suoraan riippuvainen nopeudesta.
Enpä muista tarkkaan, mistä iästä alkaen tuossa Mensan käyttämässä Cattell&Cattell Culture Fairissa saa hyvitystä, jossain parikympin päällä kuitenkin lienee.
""Muutanpa tekstiäsi siihen suuntaan, että se tulee johdonmukaiseksi. Eli ymmärsinkö oikein; Jos 65 ja 25 vuotiaat testatut saavat yhtä monta tehtävää oikein(tai ovat saaneet yhtä monta pistettä) testistä, niin se vanhempi heistä saa korkeamman ÄO:n? "
Ei ei ei...
Siis jokainen testin tehnyt henkilö saa tuloksen joka on suhteutettu muihin testattuihin hänen ikäryhmässään."
Sitähän minä juuri tarkoitinkin! Sinä sanoit asian alkuun niin epäjohdonmukaisesti
"Sehän on totta että jos mensan testin tekee kaksi mensan jäsentä, toinen iältään esim. 25 v.
ja toinen esim. 65 v.
niin 25 vuotias saa paremman tuloksen kuin 65 vuotias."
(epäjohdonmukaisesti siksi, että jos 25- ja 65- vuotiaat kaksi mensalaista tekevät testin, niin se ei tosiaan vielä tarkoita sitä, että 25 -vuotias saisi 65 -vuotiasta paremman tuloksen)
, että minä korjasin sen tällä lauseella
"Jos 65 ja 25 vuotiaat testatut saavat yhtä monta tehtävää oikein(tai ovat saaneet yhtä monta pistettä) testistä, niin se vanhempi heistä saa korkeamman ÄO:n?"
, jossa tämä ikäryhmään suhteuttaminen ilmenee, toisin kuin tuossa sun lauseessa
"Sehän on totta että jos mensan testin tekee kaksi mensan jäsentä, toinen iältään esim. 25 v.
ja toinen esim. 65 v.
niin 25 vuotias saa paremman tuloksen kuin 65 vuotias".
Huomaatko?
"Älykkyys tosiaan on hyvin suorassa yhteydessä nopeuteen. Älykkyys jo ihan käsitteenä yleensä ymmärretään niin, että se on jotain, mikä auttaa suoriutumaan jostain asiasta muita nopeammin."
Väärin.
Nämä on näitä näkemyksiä, jotka minä ainakin olen valmis tyrmäämään.
Arvon Opa, Miten perustelet tuon älykkyyden ja nopeuden suoran yhteyden?
Pikkuaivot ja keskushermosto vastaavat pääasiassa eri toimintojen suoritusnopeudesta. Ilman suorituskykyisiä pikkuaivoja et menesty nopeutta vaativissa testeissä. Keskittymiskykyä tarvitaan(joka on myös riippuvainen pikkuaivojen tehokkuudesta), ja jos aivoista puuttuu edellytykset keskittymiselle, et menesty testissä. On havaittu, että erityisen korkean tuloksen(ÄO:n) saaneilla on myös erityisen hyvä keskittymiskyky. Eli: mitä paremmin pystyt keskittymään, sitä nopeammin pystyt prosessoimaan asioita ja siten saat myös keskittymiskykyäsi vastaavan tuloksen.
Eli, tiivistetään asia: testiälykkyys on suureksi osaksi keskittymiskykyä.
Toinen kysymys Sinulle, Opa:
Onko älykkyys mielestäsi kuinka suureksi osaksi geeneissä?
(määritellään älykkyys nyt kyvykkyydeksi abstraktiin ajatteluun)
Minä sanon tähän, että vain hyvin vähän tai ei ollenkaan, koska ihmisten geneettinen eroavuus on aivan mitättömän pieni.
Geenit eivät siis voi olla syy esim. norsunluurannikon asukkaiden matalaan ÄO:än (joka on 59, eli selvästi kehitysvamman puolella).
ÄO siis riippuu pääasiassa siitä, millaisessa ympäristössä elää/on elänyt.
Eikä se juuri kerro oppimiskyvystä, sen olen havainnut.
Perinnöllistä on kuitenkin suuntautuminen tiettyihin asioihin ympäristössä ja siten näissä asioissa kehittyminen. Jos kuitenkaan ympäristössä ei ole mitään mikä kehittäisi minkään lajin abstraktia ajattelua, niin ei ihminen kehity missään.
Pitää muistuttaa vielä, että ihmisillä ei siis ole geneettistä estettä oppia älykkääksi.
Älykkääksi nimenomaan opitaan, siitä olen 100% varma. (Ja oppimiskyvystä eivät älykkyystestit tietystikään kerro mitään!)
Älykkyys on oppimisen seuraus, ei syy. Ja oppiminen on osittain seurausta luonteenpiirteistä, joilla taas on taipumusta osittain periytyä.
Mutta korostan edelleen, että oppimiskykyä ei mikään testi mittaa.
Oletko muuten Opa sitä mieltä, että keskimääräinen norsunluurannikon asukki on älyltään kehitysvammaisen tasoinen meihin suomalaisiin verrattuna (siellä kesk. ÄO on 59, suomessa 97)?
Jos vastaat kyllä, niin onko heillä mielestäsi "huonommat" geenit kuin meillä (niin kuin esim. tatu vanhanen väittää)?
Jos vastaat ei, niin sehän tietysti tarkoittaa sitä, että älykkyystestit eivät mittaa älykkyyttä; koska jos mittaisivat, niin ne eivät antaisi kehitysvammaisen tulosta (tämä siis siinä tapauksessa, että vastaat kysymykseeni sanalla -ei-).
"Jos 65 ja 25 vuotiaat testatut saavat yhtä monta tehtävää oikein(tai ovat saaneet yhtä monta pistettä) testistä, niin se vanhempi heistä saa korkeamman ÄO:n? "
Jos esim. 25 ja 65 vuotiaat saavat yhtä monta oikein samassa ajassa niin silloin 65 vuotias tosiaan saa paremman tuloksen kuin 25 vuotias.
Jos näin olisi ja verrattaisiin 25 vuotiaan tulosta 65 vuotiaan tulokseen jonka hän on saanut ollessaa 25 vuotias niin 65 vuotiaan testitulos on ollut parempi jo silloin kuin hän on ollut 25 vuotias.
Ja taas vastaavasti jos esim. 25 vuotias kerkeää vastaamaan oikein 18/20 kysymyksestä ja saisi tuloksen 160 on tuo tulos sama myös hänen ollessaan 65 vuotias, silloin hän kerkeäisi vastaamaan oikein ehkä 12/20 kysymyksestä mutta koska hän on jo vanha seniili hän saa saman tuloksen kuin nuorena.
"Arvon Opa, Miten perustelet tuon älykkyyden ja nopeuden suoran yhteyden? "
Tieteellinen traditio mielestäni tukee ajatusta nimenomaan siitä, että älykkyys on jonkinlaista nopeaa oivaltamista, sujuvaa ongelmanratkaisukykyä. Tokihan älykkyyden voi määritellä muullakin tavoin, mutta enpä tiedä miksi ja miksi uusi tapa olisi järkevämpi.
"On havaittu, että erityisen korkean tuloksen(ÄO:n) saaneilla on myös erityisen hyvä keskittymiskyky. Eli: mitä paremmin pystyt keskittymään, sitä nopeammin pystyt prosessoimaan asioita ja siten saat myös keskittymiskykyäsi vastaavan tuloksen."
Niin. Ei tuo mielestäni ole ristiriidassa nopeuden ja älykkyyden yhteyden suhteen. On selvää, että tiukassa tilanteessa on kyettävä kohdistamaan voimavaransa kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseen mahdollisimman tehokkaasti. Näin mielestäni niin testitilanteessa kuin "todellisessa" tilanteessa.
"Onko älykkyys mielestäsi kuinka suureksi osaksi geeneissä? "
Vaikea sanoa ja tylsän kliseinen kysymys. Kovin hyvää tieteellistä näyttöä tuskin edelleenkään on. Älykkyys on tietysti yhdistelmää perimästä ja ympäristön vaikutuksesta. Lisäksi se on motivaatio- ja kontekstisidonnaista, kuten kaikki inhimillinen toiminta.
"Minä sanon tähän, että vain hyvin vähän tai ei ollenkaan, koska ihmisten geneettinen eroavuus on aivan mitättömän pieni."
On se ilman muuta ollenkaan. Jos ei olisi, kiellettäisin esim. kehityshäiriöiden olemassa olo. Toki nykymäärittelyssä tuokin pitkäti perustuu yhteiskunnassa selviytymiseen kuin varsinaiseen älykkyyteen, mikä sinänsä ihan järkevää lieneekin.
"ÄO siis riippuu pääasiassa siitä, millaisessa ympäristössä elää/on elänyt. "
Toki. En näe mitään järjellistä syytä verrata eri kansakuntien älykkyysosamääriä tai älykkyyttä yleensäkään. Sen sijaan esim. työhön otettaessa tai koulutulokkaita tarkasteltaessa tilanne on paljon perustellumpi.
"Eikä se juuri kerro oppimiskyvystä, sen olen havainnut. "
ÄO ennustaa ihan kohtuullisesti koulussa menestymistä, mutta ei mitenkään hääppöisesti menestymistä elämässä. Eihän vakavasti tieteeseen perustuvalla älykkyydenmittauksella taideta ihan maailmoja nykyisin yrittääkään parantaa.
"Jos kuitenkaan ympäristössä ei ole mitään mikä kehittäisi minkään lajin abstraktia ajattelua, niin ei ihminen kehity missään. "
Ei tietenkään. Sosiaalinen olentohan ihminen on. Peruslukiopsykologiasta jo löytää esimerkit vaikka susilapsista ja ties mistä.
"Pitää muistuttaa vielä, että ihmisillä ei siis ole geneettistä estettä oppia älykkääksi. "
Juu ei varmaankaan. Jotain genetiikka varmasti ratkaisee silloin, jos ympäristön vaikutukset lakkaisivat olemasta.
"Älykkääksi nimenomaan opitaan, siitä olen 100% varma."
Kyllä noinkin luultavasti. Luultavasti kuitenkin hyvin nuorena hyvin erilaisissa ympäristöissä. Ei aikuisiällä eikä edes nuoruudessa enää.
"(Ja oppimiskyvystä eivät älykkyystestit tietystikään kerro mitään!) "
Niin, tarkoitatko nyt siis tuota "älykkyyteen oppimista", josta puhuit? Koulumenestyksen kautta älykkyysosamäärä ennustaa kyllä massoilla ihan suht' hyvin oppimiskykyäkin yleisellä tasolla.
"Älykkyys on oppimisen seuraus, ei syy."
Älykkyys saattaa olla oppimisen seuraustakin jossain hyvin varhaisessa kehitysvaiheessa, esim. 1-5-vuotiaana. Aikuisiällä tuskin älykkyyteen oppimista tapahtuu.
"Ja oppiminen on osittain seurausta luonteenpiirteistä, joilla taas on taipumusta osittain periytyä. "
Luonteenpiirre ei kuulosta kovin tieteelliseltä käsitteeltä, vaan on pikemminkin puhekielistä tekstiä. Persoonallisuuden piirteiden välillä on tietysti olemassa korrelaatioita, siksi myös älykkyys on yhteydessä moniin muihin piirteisiin.
Piirreteoriohin kannattaa ihan oikeasti perehtyä ainakin perusteiden osalta, niin huomaa, ettei älykkyys käsitteenä ole lainkaan sellainen peikko kuin varsinkin nettikeskusteluissa välillä voi ymmärtää.
"Mutta korostan edelleen, että oppimiskykyä ei mikään testi mittaa."
Oletko sitä mieltä, että älykkyystesti mittaa siis vain opittua?
"Jos vastaat kyllä... Jos vastaat ei..."
En vastaa mitään. Mielestäni kysymys ei ole tieteellisesti mitenkään relevantti eikä liity älykkyyskeskusteluun muutenkaan kuin korkeintaan provosointimerkityksessä.
Jos jätettäisiin kuitenkin nämä tieteellisyys-argumentit kokonaan pois, sillä sen verran kiistanalainen koko älykkyys-käsite on, jopa ns. tiedeyhteisön keskuudessa.
Tietysti älykkyyden voi määritellä kykynä ratkaista helppoja tehtäviä nopeasti. Toisaalta älykkyyden voi määritellä kykynä ratkaista vaikeita tehtäviä ilman aikarajoitusta. Ja kuka senkin määrää, että tehtävien täytyy olla nimenomaan kuviopäättely-tyyppisiä?
Sinänsä älykkyyden määrittelyssä ja mittaamisessa esim. Mensan tyyliin ei ole mitään väärää - kunhan muistetaan, että se on vain eräs näkemys asiasta. Ei tieteellinen fakta.
Jatkan vielä näin parin kuukauden viiveellä.
Vähemmästäkin tulee hulluksi, kun lukee näitä juttuja. Teillä kaikilla on hyviä mielipiteitä ollut, mutta aika kolkot näkökulmat. Jos tietäisitte asista tarkemmin, mitään ongelmia ei olisi ollut.
Niin Sigman porukkahan totesi jo 1980- luvulla todeksi sen, että jo aiemmin epäilty nopeus mittaus älykkyystesteissä ei toimi, kuin osittain. Mensan testeillä voi saada oikean ÄO:n, mutta ongelmia on paljon. Erityisesti korkeaa ÄO:ta täytyy mitata testeillä, joissa ei ole minkäänlaista aikarajoitusta, vaan tehtävät ovat vain niin vaikeita, että niiden ratkaisemiseen vaaditaan huippu ÄO. Jos olette lukeneet joistain huippu neroista, niin en uskoisi, että olisitte kirjoittaneet ihan kaikkea täällä nähtyä: jos älykkyys on kokonaan opittua, niin miten voidaan selittää esimerkiksi Capablancan, tai Kearneyn tapaukset. Jos idioottien kanssa kasvanut 4v pikkupoika, joka ei poikkea kyvyiltään ikäisestään, ensimmäisen shakki-ottelun nähdessään oppii ilman ulkopuolista vaikutusta pelin säännöt ja samalla onkin sitten jo lajin eliittiä. Myös lähes käsittämätön nopeus siirtojen eteenpäin näkemisessä. Käykää vaikka Paul Morphy- sivulla ja oppikaa. Varmaan 20% on kiinni geeneistä ja 80% on kiinni syntymän jälkeisistä tapahtumista. Hyvä juttu mistä voi tietää olevansa älykäs on, jos muut tuntuvat tyhmiltä. Se voi tosin kertoa vaikka narsismista. Moni pitää itseään älykkäänä, mutta naureskelee itseään älykkäämpien tyhmyydelle, kun ei tajua mitään mistään. Ainiin hyvä todiste siitä, että älykkääksi voi oppia, on että joillakin ihmisillä ÄO voi nousta 20 pykälää muutamassa kuukaudessa, heidän päästyään ylemmälle koulutustasolle.
onko mistään saatavissa ÄO-tlastoja? esim. alueellisen/iän/sukupuolen/ammatin/aikavälin yms. luokiteltuna ..
Huippu älykkäiden ihmisten määrä on huomattavasti vähentynyt 1900 alusta.
Johtuen saasteista kännyköistä ym...
Joten mahtaakohan tuo pitää paikkaa että keski-älykkyys olisi noussut.
Mahtaa vain olla Mensan testeissä vika..?