Peruskoulussa kyllä opetettiin suomalais-ugrilaisesta ja germaanisesta kieliryhmästä, mutta ei puhuttu halaistua sanaa muista sellaisista. Esim. mihin kieliryhmään japani kuuluu? Entä kiina? Ja mitä muita kieliä niihin ryhmiin kuuluu? Ja jos joku tietää kattavammin eri kieliryhmistä niin saa vapaasti kertoa. Sellaiset kovasti kiinnostavat. Kiitoksia.
Kielisukulaisuuksista
Suunapäänä
26
1421
Vastaukset
- XYZ
... Googelella suomenkielisiltä sivuilta hakusanalla "kieliryhmät". Löytyy n. 400 linkkiä. Ensimmäinen, Wikipedia, kertoo jo aika paljon. Japani on kyllä aika yksinäinen kieli kaikissa luokituksissa. Kiina löytyy yleensä siniittisten kielten ryhmästä.
Kannattaa lukea oikeaa tietosanakirjaa, vaikkapa kirjastossa. Mieluiten suomenkielistä, sillä englanninkielisissä on usein mm. niputettu altailaiset ja uralilaiset kielet samaan kielikuntaan ja muuta kummallista. Sen sijaan sci.lang FAQ:ssa on kyllä aika oikeaa tietoa:
http://www.zompist.com/lang8.html
Wikipedioihin, varsinkaan suomenkieliseen, ei kannata luottaa. Sinne voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, ja illalla sisältö voi olla toinen kuin aamulla. Varsinkin kieliasioista on koulukuntia, ja lisäksi niistä usein kirjoittavat innokkaasti monet, jotka eivät asioista tiedä.
Japani pidetään yleensä isolaattikielenä eli kielenä, jolla ei ole tunnettuja sukulaisia. Tosin tämä on hiukan tulkinnanvaraista, sillä Riukiusaarten kieltä voidaan pitää itsenäisenä kielenä eikä japanin muotona.
Kiinan kieli tai kielet luetaan sinotiibetiläiseen kielikuntaan.- XYZ
Yucca kirjoitti:
Kannattaa lukea oikeaa tietosanakirjaa, vaikkapa kirjastossa. Mieluiten suomenkielistä, sillä englanninkielisissä on usein mm. niputettu altailaiset ja uralilaiset kielet samaan kielikuntaan ja muuta kummallista. Sen sijaan sci.lang FAQ:ssa on kyllä aika oikeaa tietoa:
http://www.zompist.com/lang8.html
Wikipedioihin, varsinkaan suomenkieliseen, ei kannata luottaa. Sinne voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, ja illalla sisältö voi olla toinen kuin aamulla. Varsinkin kieliasioista on koulukuntia, ja lisäksi niistä usein kirjoittavat innokkaasti monet, jotka eivät asioista tiedä.
Japani pidetään yleensä isolaattikielenä eli kielenä, jolla ei ole tunnettuja sukulaisia. Tosin tämä on hiukan tulkinnanvaraista, sillä Riukiusaarten kieltä voidaan pitää itsenäisenä kielenä eikä japanin muotona.
Kiinan kieli tai kielet luetaan sinotiibetiläiseen kielikuntaan.... suomenkieliset printatut tietosanakirjat ovat luotettavia/luotettavampia kuin muut, mutta netissä suomenkielinen Wikipedia taas epäluotettavampi? Kummallinen häränpylly!
(Minulla on muuten suomenkielinen kartasto, jossa suomalaiset on laskettu mongolirotuun kuuluviksi. Tosin vuonna 1902)
Näkyy tuo suomalainen Wikipediakin mainitsevan Riukiu-saarten kielen/murteen japanin yhteydessä.
Kielten luokitukset ovat (ja pysyvät?) epäselvinä. Uralailais-altainen ryhmä lienee yhtä oikeutettu kuin sinotiibetiläinen, sillä monet tutkijat pivät tiibetiäis-burmalaisia kieliä eri ryhmänä kuin siniittisiä kieliä. - XYZ
Yucca kirjoitti:
Kannattaa lukea oikeaa tietosanakirjaa, vaikkapa kirjastossa. Mieluiten suomenkielistä, sillä englanninkielisissä on usein mm. niputettu altailaiset ja uralilaiset kielet samaan kielikuntaan ja muuta kummallista. Sen sijaan sci.lang FAQ:ssa on kyllä aika oikeaa tietoa:
http://www.zompist.com/lang8.html
Wikipedioihin, varsinkaan suomenkieliseen, ei kannata luottaa. Sinne voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, ja illalla sisältö voi olla toinen kuin aamulla. Varsinkin kieliasioista on koulukuntia, ja lisäksi niistä usein kirjoittavat innokkaasti monet, jotka eivät asioista tiedä.
Japani pidetään yleensä isolaattikielenä eli kielenä, jolla ei ole tunnettuja sukulaisia. Tosin tämä on hiukan tulkinnanvaraista, sillä Riukiusaarten kieltä voidaan pitää itsenäisenä kielenä eikä japanin muotona.
Kiinan kieli tai kielet luetaan sinotiibetiläiseen kielikuntaan.En kyseenalaista rohkaisuasi tietosanakirjojen käyttöön, mitä useilla foorumeilla toistat. Pidän myös suomalaisia tietosanakirjoja aika luotettavina.
Mutta mistä tietosanakirjasta lienet kaivanut puolan ääntämisohjeita, jotka olivat päin hanuria? XYZ kirjoitti:
En kyseenalaista rohkaisuasi tietosanakirjojen käyttöön, mitä useilla foorumeilla toistat. Pidän myös suomalaisia tietosanakirjoja aika luotettavina.
Mutta mistä tietosanakirjasta lienet kaivanut puolan ääntämisohjeita, jotka olivat päin hanuria?Mihin puolan ääntämisohjeisiin viittaat? Jos arvostelee jotain, olisi syytä kertoa edes, mitä arvostelee.
XYZ kirjoitti:
... suomenkieliset printatut tietosanakirjat ovat luotettavia/luotettavampia kuin muut, mutta netissä suomenkielinen Wikipedia taas epäluotettavampi? Kummallinen häränpylly!
(Minulla on muuten suomenkielinen kartasto, jossa suomalaiset on laskettu mongolirotuun kuuluviksi. Tosin vuonna 1902)
Näkyy tuo suomalainen Wikipediakin mainitsevan Riukiu-saarten kielen/murteen japanin yhteydessä.
Kielten luokitukset ovat (ja pysyvät?) epäselvinä. Uralailais-altainen ryhmä lienee yhtä oikeutettu kuin sinotiibetiläinen, sillä monet tutkijat pivät tiibetiäis-burmalaisia kieliä eri ryhmänä kuin siniittisiä kieliä.Kielikuvasi kummallisesta häränpyllystä on kummallinen. Tiennetkö, mitä häränpyllyn heittäminen oikeasta tarkoittaa?
Kyllä, painetut tietosanakirjat ovat luotettavampia kuin wikipedia. Tämä on aika luonnollista, kun ottaa huomioon, että painetuilla tietosanakirjoilla on ammattimainen toimitus ja sisällön valvonta. Tietysti niissä, kuten kaikessa ihmisen tekemässä, on virheitä. Mutta luotettavuus on sentään eri luokkaa kuin siellä, minne kuka tahansa*) voi kirjoittaa, kuten esim. vessanseinissä.
*) No, melkein kuka tahansa. Wikipedioilla on todellisuudessa sisäpiirinsä, joka kyllä sulkee hankaliksi kokemiaan kirjoittajia pois ja samalla satunnaisen joukon muitakin.
Päivän huumoripläjäyksen tarjoaa wikipedia:
"Mongoli kuuluu altailaiseen kielikuntaan, johon lukeutuu myös Turkki."
(Hakusana "altailaiset kielet" taas selittää lähes asiallisesti, että useimpien tutkijoiden mielestä mitään altailaista kielikuntaa ei ole.)
Tuon siis on kirjoittanut joku nimettömäksi jäävä "tietosanakirjan" tekijä, joka opettaa muille kielistä mutta ei edes tiedä sitä, miten suomen kielessä kirjoitetaan kielten nimet.- Nimetön
XYZ kirjoitti:
... suomenkieliset printatut tietosanakirjat ovat luotettavia/luotettavampia kuin muut, mutta netissä suomenkielinen Wikipedia taas epäluotettavampi? Kummallinen häränpylly!
(Minulla on muuten suomenkielinen kartasto, jossa suomalaiset on laskettu mongolirotuun kuuluviksi. Tosin vuonna 1902)
Näkyy tuo suomalainen Wikipediakin mainitsevan Riukiu-saarten kielen/murteen japanin yhteydessä.
Kielten luokitukset ovat (ja pysyvät?) epäselvinä. Uralailais-altainen ryhmä lienee yhtä oikeutettu kuin sinotiibetiläinen, sillä monet tutkijat pivät tiibetiäis-burmalaisia kieliä eri ryhmänä kuin siniittisiä kieliä.Suosittelen lukemaan hiukan uudempia tietokirjoja kuin vuodelta 1902: kielitieteessä, kuten kaikessa muussakin tieteessä, käsitykset muuttuvat, kun saadaan lisää tutkimustuloksia ja tutkijoita.
- XYZ
Yucca kirjoitti:
Mihin puolan ääntämisohjeisiin viittaat? Jos arvostelee jotain, olisi syytä kertoa edes, mitä arvostelee.
... vaan totean. Enkä myöskään ärhentele. Katso tekstisi nimimerkin "Neuvoton Juha" otsikolla "Ääntämisohjeita" aloittamasta viestiketjusta.
- XYZ
Nimetön kirjoitti:
Suosittelen lukemaan hiukan uudempia tietokirjoja kuin vuodelta 1902: kielitieteessä, kuten kaikessa muussakin tieteessä, käsitykset muuttuvat, kun saadaan lisää tutkimustuloksia ja tutkijoita.
... neuvosta. En ollut ennen ajatellutkaan moista. Onnea Fredin peruskurssin tenttiin (?)!
- XYZ
Yucca kirjoitti:
Kielikuvasi kummallisesta häränpyllystä on kummallinen. Tiennetkö, mitä häränpyllyn heittäminen oikeasta tarkoittaa?
Kyllä, painetut tietosanakirjat ovat luotettavampia kuin wikipedia. Tämä on aika luonnollista, kun ottaa huomioon, että painetuilla tietosanakirjoilla on ammattimainen toimitus ja sisällön valvonta. Tietysti niissä, kuten kaikessa ihmisen tekemässä, on virheitä. Mutta luotettavuus on sentään eri luokkaa kuin siellä, minne kuka tahansa*) voi kirjoittaa, kuten esim. vessanseinissä.
*) No, melkein kuka tahansa. Wikipedioilla on todellisuudessa sisäpiirinsä, joka kyllä sulkee hankaliksi kokemiaan kirjoittajia pois ja samalla satunnaisen joukon muitakin.
Päivän huumoripläjäyksen tarjoaa wikipedia:
"Mongoli kuuluu altailaiseen kielikuntaan, johon lukeutuu myös Turkki."
(Hakusana "altailaiset kielet" taas selittää lähes asiallisesti, että useimpien tutkijoiden mielestä mitään altailaista kielikuntaa ei ole.)
Tuon siis on kirjoittanut joku nimettömäksi jäävä "tietosanakirjan" tekijä, joka opettaa muille kielistä mutta ei edes tiedä sitä, miten suomen kielessä kirjoitetaan kielten nimet.... on suomen osaamiseni mukaan kuperkeikka. Sen voi tehdä muutenkin kuin fyysisesti: esim. suomalainen tietosanakirja > ulkomainen, mutta ulkomainen Wikipedia > suomalainen [ > tarkoittaa luotettavampaa]. Lue oma tekstisi.
Kiitos kuitenkin valaistuksestsi. En ole Wikipediaa itse käyttänyt, mutta kiinan ja japanin sijoittamisesta johonkin kieliryhmään se sattui antamaan saman infon, joka oli itselläni.
En ole myöskään suositellut Wikipediaa. Totesin vain, että se onn googlettamalla ensimmäinen linkki. MIkä Sinua närästää?
Valaise nyt meitä tietämättömiä, mihin ryhmään/ryhmiin turkki ja mongoli kuuluvat, ja minkälaisten tutkimusten mukaan. XYZ kirjoitti:
... vaan totean. Enkä myöskään ärhentele. Katso tekstisi nimimerkin "Neuvoton Juha" otsikolla "Ääntämisohjeita" aloittamasta viestiketjusta.
Jos sinulla olisi jotain asiallista arvostelua
esitettävänä, yksilöisit, mitä väärää tietoa
olen mielestäsi antanut ja miksi se on mielestäsi väärää.
Siis lainaisit tekstiäni ja kertoisit, mikä ääntämisohje on mielestäsi väärä ja millä tavoin.XYZ kirjoitti:
... on suomen osaamiseni mukaan kuperkeikka. Sen voi tehdä muutenkin kuin fyysisesti: esim. suomalainen tietosanakirja > ulkomainen, mutta ulkomainen Wikipedia > suomalainen [ > tarkoittaa luotettavampaa]. Lue oma tekstisi.
Kiitos kuitenkin valaistuksestsi. En ole Wikipediaa itse käyttänyt, mutta kiinan ja japanin sijoittamisesta johonkin kieliryhmään se sattui antamaan saman infon, joka oli itselläni.
En ole myöskään suositellut Wikipediaa. Totesin vain, että se onn googlettamalla ensimmäinen linkki. MIkä Sinua närästää?
Valaise nyt meitä tietämättömiä, mihin ryhmään/ryhmiin turkki ja mongoli kuuluvat, ja minkälaisten tutkimusten mukaan.Jos sinusta on häränpylly se, että suomalainen tietosanakirja on joissakin asioissa luotettavampi kuin muunmaalainen ja suomalainen wikipedia vielä epäluotettavampi kuin englantilainen, niin jopas sinun mielessäsi härät keikuttelevat pyllyjään.
Olisiko mielestäsi häränpylly sekin, jos joku sanoisi, että suomalainen pyttipannu on parempaa kuin ruotsalainen ja että suomalainen hapansilakka on pahempaa kuin ruotsalainen?
Siihen nähden, että väität, ettet suositellut wikipediaa, wikiset kovasti siitä, että osoitan wikipedian epäluotettavaksi.
Mitä tulee kielten kuulumiseen eri kielikuntiin, niin tutustupa aluksi tietosanakirjoihin. Sen jälkeen voit lukea mm. yleisen kielitieteen yleistajuisia esityksiä jne. En rupea lukemaan niitä sinulle täällä.- Nimetön
XYZ kirjoitti:
... neuvosta. En ollut ennen ajatellutkaan moista. Onnea Fredin peruskurssin tenttiin (?)!
Kiitos, mutta onnentoivotukset tulevat vähän myöhässä, hieno 3- aikanaan irtosi! ;)
- XYZ
Yucca kirjoitti:
Jos sinulla olisi jotain asiallista arvostelua
esitettävänä, yksilöisit, mitä väärää tietoa
olen mielestäsi antanut ja miksi se on mielestäsi väärää.
Siis lainaisit tekstiäni ja kertoisit, mikä ääntämisohje on mielestäsi väärä ja millä tavoin.Nimen Szymborska elussa oleva sz ääntyy suhuässänä, ei tavallisenaässänä.
Nimessä Mstislav v ei äänny äffänä (nimi ei muuten liene ollenkaan puolalainen, olisiko ukrainaa tai valkovenäjää (?); jos on puolaa, niin keskellä ei ole ällä, vaan "eu"-kirjain, jossa l:n päälle laitetaan kenoviiva).
Wislawa on tuskin etunimi; jos on, niin hyvin harvinainen. Kyseessä on joki, joka tunnetaan myös Veikselinä. Siinäkin on keskellä "eu", joka ääntyy suunnilleen kuin englannin w.
Turhaan paukutat päätäsi. Jatkot stop minun puoleltani. XYZ kirjoitti:
Nimen Szymborska elussa oleva sz ääntyy suhuässänä, ei tavallisenaässänä.
Nimessä Mstislav v ei äänny äffänä (nimi ei muuten liene ollenkaan puolalainen, olisiko ukrainaa tai valkovenäjää (?); jos on puolaa, niin keskellä ei ole ällä, vaan "eu"-kirjain, jossa l:n päälle laitetaan kenoviiva).
Wislawa on tuskin etunimi; jos on, niin hyvin harvinainen. Kyseessä on joki, joka tunnetaan myös Veikselinä. Siinäkin on keskellä "eu", joka ääntyy suunnilleen kuin englannin w.
Turhaan paukutat päätäsi. Jatkot stop minun puoleltani.Osaathan sinä kirjoittaa asiallisestikin, kun vain yrität.
Szymborska-nimen osalta olet ilmeisesti oikeassa, vaikka tämäkin nimi saatetaan maailmalla ääntää s-alkuisena.
Mstislav-nimeä taas en väittänytkään puolalaiseksi, vaan sellaiseksi sen kuvittelit sinä. Slaavilaisissa kielissä sananloppuinen v ääntyy yleensä soinnittomana eli lähinnä f-äänteenä (vrt. kirjoitusasuun "Sinebrychoff", joka tarkoittaa asua, joka nykysääntöjen mukaan translitteroidaan "Sinebryhov").
Pään paukuttamisesta olet huolehtinut sinä. Jos sinulla on asiallista kritiikkiä, kannattaisi esittää se alun alkaen asiallisesti.
Wislawa kyllä on etunimi, joskin siihen kuuluu poikkiviiva l:ään - mutta tältä osin kommentoin vain todennäköistä ääntämystä sen pohjalta, mitä tänne oli kirjoitettu.- Z.K.
Yucca kirjoitti:
Osaathan sinä kirjoittaa asiallisestikin, kun vain yrität.
Szymborska-nimen osalta olet ilmeisesti oikeassa, vaikka tämäkin nimi saatetaan maailmalla ääntää s-alkuisena.
Mstislav-nimeä taas en väittänytkään puolalaiseksi, vaan sellaiseksi sen kuvittelit sinä. Slaavilaisissa kielissä sananloppuinen v ääntyy yleensä soinnittomana eli lähinnä f-äänteenä (vrt. kirjoitusasuun "Sinebrychoff", joka tarkoittaa asua, joka nykysääntöjen mukaan translitteroidaan "Sinebryhov").
Pään paukuttamisesta olet huolehtinut sinä. Jos sinulla on asiallista kritiikkiä, kannattaisi esittää se alun alkaen asiallisesti.
Wislawa kyllä on etunimi, joskin siihen kuuluu poikkiviiva l:ään - mutta tältä osin kommentoin vain todennäköistä ääntämystä sen pohjalta, mitä tänne oli kirjoitettu.Hei,
Sinun on turha väittaa, mita et muka ole väittanyt, kun olet. Tai antanut vääria neuvoja.Huomaan, etta XYX osaa puolaa oikein. Anteeksi huono suomeni: olen puolalainen ja opiskelen suomea vasta, mutta yritän myös tätä kautta.
Zbigniew Kalecki
Z on soinnillinen s ja c on ts, kuten XYZ sanoi) - X Y
Z.K. kirjoitti:
Hei,
Sinun on turha väittaa, mita et muka ole väittanyt, kun olet. Tai antanut vääria neuvoja.Huomaan, etta XYX osaa puolaa oikein. Anteeksi huono suomeni: olen puolalainen ja opiskelen suomea vasta, mutta yritän myös tätä kautta.
Zbigniew Kalecki
Z on soinnillinen s ja c on ts, kuten XYZ sanoi)Jaa, siis kuka väitti esimerkiksi Mstislav-nimeä puolalaiseksi?
Vajavainen suomen kielen taitosi lienee estänyt sinua ymmärtämästä, mitä itse kukin väitti. Yleensä on hyvä idea puuttua keskusteluun - varsinkin arvostelevassa, suorastaan hyökkäävässä mielessä - vasta kun ymmärtää, mitä muut sanovat.
Taitavastipa päättelet XYX:n puolantaidot, kun et muuta tosiasiapohjaa tarvitse kuin hänen muutamia ääntämistä koskevia lausumiaan, joista kaikki eivät ole vääriä.
Muuten, kuvaus "c on ts" on yksinkertaistus, monissa yhteyksissä liiallinen yksinkertaistus. Tämä selvinnee sinulle, kun opiskelet suomea. Suomen ts ei ole affrikaatta, ja normaalisti suomessa "ts" tarkoittaa vain eri tavuihin kuuluvia t- ja s-äännettä, joista jälkimmäinen on suomen fonetiikalle ominaisella tavalla väljä, epäterävä. Kuuntelepa joskus, miten suomalainen sanoo "metsä" tai "katso". - Z.B.
X Y kirjoitti:
Jaa, siis kuka väitti esimerkiksi Mstislav-nimeä puolalaiseksi?
Vajavainen suomen kielen taitosi lienee estänyt sinua ymmärtämästä, mitä itse kukin väitti. Yleensä on hyvä idea puuttua keskusteluun - varsinkin arvostelevassa, suorastaan hyökkäävässä mielessä - vasta kun ymmärtää, mitä muut sanovat.
Taitavastipa päättelet XYX:n puolantaidot, kun et muuta tosiasiapohjaa tarvitse kuin hänen muutamia ääntämistä koskevia lausumiaan, joista kaikki eivät ole vääriä.
Muuten, kuvaus "c on ts" on yksinkertaistus, monissa yhteyksissä liiallinen yksinkertaistus. Tämä selvinnee sinulle, kun opiskelet suomea. Suomen ts ei ole affrikaatta, ja normaalisti suomessa "ts" tarkoittaa vain eri tavuihin kuuluvia t- ja s-äännettä, joista jälkimmäinen on suomen fonetiikalle ominaisella tavalla väljä, epäterävä. Kuuntelepa joskus, miten suomalainen sanoo "metsä" tai "katso".En ymmärrä muuta kuin, että olet agressiivinencn ja hyökkäät. Anteeksi loukkaus, jos et ymmärrä itse.
Miten ohjaat itse lausumaan puolan c-kirjaimen? Kieli on siis puola. Mitä tekemistä nyt on t:n ja s:n paikalla suomen tavuissa? (Minun korvassani/korvaani (?) s sanoissa metsä ja katso on vähän erilainen, mutta myös s puolan c:ssa, riippuu seuraavasta vokaalista).
Sinä annoit nimen Mstlav ääntämisen väärin puolaksi! Se keskustelu oli puolan kielestä.
Miksi olet nyt X Y, äsken Yucca? Miksi isäsi ei käyttänyt kondomia?
Zbigniew - Yasuni
Z.B. kirjoitti:
En ymmärrä muuta kuin, että olet agressiivinencn ja hyökkäät. Anteeksi loukkaus, jos et ymmärrä itse.
Miten ohjaat itse lausumaan puolan c-kirjaimen? Kieli on siis puola. Mitä tekemistä nyt on t:n ja s:n paikalla suomen tavuissa? (Minun korvassani/korvaani (?) s sanoissa metsä ja katso on vähän erilainen, mutta myös s puolan c:ssa, riippuu seuraavasta vokaalista).
Sinä annoit nimen Mstlav ääntämisen väärin puolaksi! Se keskustelu oli puolan kielestä.
Miksi olet nyt X Y, äsken Yucca? Miksi isäsi ei käyttänyt kondomia?
ZbigniewEn osaa puolaa, mutta suomen kielen ts-yhtymän ja affrikaatan eron osaan selittää. Jos kokeilet ääntää met-sä ja sen jälkeen me-tsä, ymmärrät eron. Suomen kielen ts-yhtymässä on oikeastaan kaksi peräkkäistä affrikaattaa: ero on siis yhtä merkitsevä kuin k:n pituus sanoissa laki ja lakki.
- Z.K.
Yasuni kirjoitti:
En osaa puolaa, mutta suomen kielen ts-yhtymän ja affrikaatan eron osaan selittää. Jos kokeilet ääntää met-sä ja sen jälkeen me-tsä, ymmärrät eron. Suomen kielen ts-yhtymässä on oikeastaan kaksi peräkkäistä affrikaattaa: ero on siis yhtä merkitsevä kuin k:n pituus sanoissa laki ja lakki.
Tämä oli hyvä, että osaan erottaa nauhoilta nyansseja. Mutta ei kai arkikielessa kovin tärkeää? Sama on puolan z-varianttien(/variandien (?) ja rz:n kanssa: puolet puolalaisista tekee virheitä kirjoittaessa, mutta puheeessa sitä ei huomaa.
Olen tohtoriopiskelija, ja teen väitöskirjaa suomalais-ugrilaisita kielistä. Suomen taitoni on huono, on tiedossani: osaan paremmin unkaria ja maria.
Oikaiskaa virheeni, sitä toivon!
Haluan oppia paremmin arkisuomea, ja siksi osallistun keskusteluun tässä uuuisryhmässä.
Yucca/XY, Yasumi ja muut: miten mielestänne puolan c pitäisi selttää suomalaisille, jos ts kelpaa? - XYZ
Yucca kirjoitti:
Osaathan sinä kirjoittaa asiallisestikin, kun vain yrität.
Szymborska-nimen osalta olet ilmeisesti oikeassa, vaikka tämäkin nimi saatetaan maailmalla ääntää s-alkuisena.
Mstislav-nimeä taas en väittänytkään puolalaiseksi, vaan sellaiseksi sen kuvittelit sinä. Slaavilaisissa kielissä sananloppuinen v ääntyy yleensä soinnittomana eli lähinnä f-äänteenä (vrt. kirjoitusasuun "Sinebrychoff", joka tarkoittaa asua, joka nykysääntöjen mukaan translitteroidaan "Sinebryhov").
Pään paukuttamisesta olet huolehtinut sinä. Jos sinulla on asiallista kritiikkiä, kannattaisi esittää se alun alkaen asiallisesti.
Wislawa kyllä on etunimi, joskin siihen kuuluu poikkiviiva l:ään - mutta tältä osin kommentoin vain todennäköistä ääntämystä sen pohjalta, mitä tänne oli kirjoitettu.Kuulepas paukapää besserwisser. Olen oppinut puolaa ja suomea 0-ikävuodesta alkaen, ruotsia 4-vuotiaasta. Muutamaa muuta kieltä osaan opiskelun ja eri maissa asumisen jälkeen, en ehkä vieläkään yhtä hyvin kuin noita. [Tuo nyt ei aina takaa sitä, että olisin aina oikeassa, niinkuin sinä mielestäsi tietosanakirjoja kielistä lukemalla].
Szynborska -nimen alun ääntämisestä en ole "ilmeisesti" oikeassa, vaan täsmälleen oikeassa. Mikä selitys tuo "maailmalla saatetaan ääntää" oikein on? Äännetään mitä äännetään, mutta kysymys oli puolankieleatä.
Milloin minä olen kuvitellut, wttä Mtislav-nimi olisi puolalainen? Päinvastoin, kirjoitin, ettei se ole puolalainen! Sinä kuitenkin nettiripulissasi kiirehdit antamaan puolalaiset ääntämisohjeet siihenkin - ja väärin.
Sananloppuinen kirjoitettu v ääntyy slaavilaisissa kielissä milloin mitenkin, ei soinnittomana esim. puolassa, tsekissä (jota kirjoitetaan suunnilleen kuin suomea; kirjoitusasu vastaa likipitäen ääntämistä), ei slovakissa (samoin), eikä sloveniassa. Noin esimerkiksi!
Joo, sillä "poikkiviivalla varustettuna". Se on ihan oma kirjaimensa, joskin fonttien puutteessa, ja laiskuuttani, ei tässä esittävissä, mutta jos nyt sentään jotenkin menisi perille tälläkin.
Täytyy vetää himpun sanoja takaisin: Wislawa (siis sillä kenoviivalla) on kyllä naisetunimikin: löytyy puolalaisesta nimikalenterista. Yhtään sen nimistä ei kyllä tunne puolalainen äitinikään. Isoäitini kertoi, että tuollaisia nimiä annettiin sota-aikoina. Eli aika harvinainen, kuten sanoinkin.
Terveisiä vaan Jyväskylän yliopistoon. Täällä Lundissa en tunne samanlaisia kaikkitietäviä akateemisia nettimelskareita kuin Sinä. Lieneekö sivistyksen puutetta siellä vai täällä?
Haluan keskustella kohteliaasti, - netikettiä noudattaen - jos asiaa on - mutta Sinä et siihen pysty, vaan riehut eri areenoilla tietosanakirjatietojesi perusteella mestarina.
Paljon hyvääkin olet kirjoittanut - mutta varjele hyväluoja siitä paskasta, mitä suollat välillä!
NO COMMENTS ABSOLUTELY ANY MORE BY ME, EVEN IF PROVOCATED. - K.k.
XYZ kirjoitti:
Kuulepas paukapää besserwisser. Olen oppinut puolaa ja suomea 0-ikävuodesta alkaen, ruotsia 4-vuotiaasta. Muutamaa muuta kieltä osaan opiskelun ja eri maissa asumisen jälkeen, en ehkä vieläkään yhtä hyvin kuin noita. [Tuo nyt ei aina takaa sitä, että olisin aina oikeassa, niinkuin sinä mielestäsi tietosanakirjoja kielistä lukemalla].
Szynborska -nimen alun ääntämisestä en ole "ilmeisesti" oikeassa, vaan täsmälleen oikeassa. Mikä selitys tuo "maailmalla saatetaan ääntää" oikein on? Äännetään mitä äännetään, mutta kysymys oli puolankieleatä.
Milloin minä olen kuvitellut, wttä Mtislav-nimi olisi puolalainen? Päinvastoin, kirjoitin, ettei se ole puolalainen! Sinä kuitenkin nettiripulissasi kiirehdit antamaan puolalaiset ääntämisohjeet siihenkin - ja väärin.
Sananloppuinen kirjoitettu v ääntyy slaavilaisissa kielissä milloin mitenkin, ei soinnittomana esim. puolassa, tsekissä (jota kirjoitetaan suunnilleen kuin suomea; kirjoitusasu vastaa likipitäen ääntämistä), ei slovakissa (samoin), eikä sloveniassa. Noin esimerkiksi!
Joo, sillä "poikkiviivalla varustettuna". Se on ihan oma kirjaimensa, joskin fonttien puutteessa, ja laiskuuttani, ei tässä esittävissä, mutta jos nyt sentään jotenkin menisi perille tälläkin.
Täytyy vetää himpun sanoja takaisin: Wislawa (siis sillä kenoviivalla) on kyllä naisetunimikin: löytyy puolalaisesta nimikalenterista. Yhtään sen nimistä ei kyllä tunne puolalainen äitinikään. Isoäitini kertoi, että tuollaisia nimiä annettiin sota-aikoina. Eli aika harvinainen, kuten sanoinkin.
Terveisiä vaan Jyväskylän yliopistoon. Täällä Lundissa en tunne samanlaisia kaikkitietäviä akateemisia nettimelskareita kuin Sinä. Lieneekö sivistyksen puutetta siellä vai täällä?
Haluan keskustella kohteliaasti, - netikettiä noudattaen - jos asiaa on - mutta Sinä et siihen pysty, vaan riehut eri areenoilla tietosanakirjatietojesi perusteella mestarina.
Paljon hyvääkin olet kirjoittanut - mutta varjele hyväluoja siitä paskasta, mitä suollat välillä!
NO COMMENTS ABSOLUTELY ANY MORE BY ME, EVEN IF PROVOCATED.>Wislawa (siis sillä kenoviivalla) on kyllä
>naisetunimikin: löytyy puolalaisesta
>nimikalenterista. Yhtään sen nimistä ei kyllä
>tunne puolalainen äitinikään. Isoäitini kertoi,
>että tuollaisia nimiä annettiin sota-aikoina.
Tiedossani on kaksi suomalaista mieshenkilöä, joilla on toisena tai kolmantena etunimenä Syväri.
En erehtyne pahastikaan, jos esitän arvelunani, että kummankin syntymävuosi on 1941... - K.k.
K.k. kirjoitti:
>Wislawa (siis sillä kenoviivalla) on kyllä
>naisetunimikin: löytyy puolalaisesta
>nimikalenterista. Yhtään sen nimistä ei kyllä
>tunne puolalainen äitinikään. Isoäitini kertoi,
>että tuollaisia nimiä annettiin sota-aikoina.
Tiedossani on kaksi suomalaista mieshenkilöä, joilla on toisena tai kolmantena etunimenä Syväri.
En erehtyne pahastikaan, jos esitän arvelunani, että kummankin syntymävuosi on 1941......tai 1942.
Matematiikka ei ole vahvimpia puoliani, vaikka olen lukioni matemaattisella linjalla käynytkin. XYZ kirjoitti:
Kuulepas paukapää besserwisser. Olen oppinut puolaa ja suomea 0-ikävuodesta alkaen, ruotsia 4-vuotiaasta. Muutamaa muuta kieltä osaan opiskelun ja eri maissa asumisen jälkeen, en ehkä vieläkään yhtä hyvin kuin noita. [Tuo nyt ei aina takaa sitä, että olisin aina oikeassa, niinkuin sinä mielestäsi tietosanakirjoja kielistä lukemalla].
Szynborska -nimen alun ääntämisestä en ole "ilmeisesti" oikeassa, vaan täsmälleen oikeassa. Mikä selitys tuo "maailmalla saatetaan ääntää" oikein on? Äännetään mitä äännetään, mutta kysymys oli puolankieleatä.
Milloin minä olen kuvitellut, wttä Mtislav-nimi olisi puolalainen? Päinvastoin, kirjoitin, ettei se ole puolalainen! Sinä kuitenkin nettiripulissasi kiirehdit antamaan puolalaiset ääntämisohjeet siihenkin - ja väärin.
Sananloppuinen kirjoitettu v ääntyy slaavilaisissa kielissä milloin mitenkin, ei soinnittomana esim. puolassa, tsekissä (jota kirjoitetaan suunnilleen kuin suomea; kirjoitusasu vastaa likipitäen ääntämistä), ei slovakissa (samoin), eikä sloveniassa. Noin esimerkiksi!
Joo, sillä "poikkiviivalla varustettuna". Se on ihan oma kirjaimensa, joskin fonttien puutteessa, ja laiskuuttani, ei tässä esittävissä, mutta jos nyt sentään jotenkin menisi perille tälläkin.
Täytyy vetää himpun sanoja takaisin: Wislawa (siis sillä kenoviivalla) on kyllä naisetunimikin: löytyy puolalaisesta nimikalenterista. Yhtään sen nimistä ei kyllä tunne puolalainen äitinikään. Isoäitini kertoi, että tuollaisia nimiä annettiin sota-aikoina. Eli aika harvinainen, kuten sanoinkin.
Terveisiä vaan Jyväskylän yliopistoon. Täällä Lundissa en tunne samanlaisia kaikkitietäviä akateemisia nettimelskareita kuin Sinä. Lieneekö sivistyksen puutetta siellä vai täällä?
Haluan keskustella kohteliaasti, - netikettiä noudattaen - jos asiaa on - mutta Sinä et siihen pysty, vaan riehut eri areenoilla tietosanakirjatietojesi perusteella mestarina.
Paljon hyvääkin olet kirjoittanut - mutta varjele hyväluoja siitä paskasta, mitä suollat välillä!
NO COMMENTS ABSOLUTELY ANY MORE BY ME, EVEN IF PROVOCATED.Kirjoitat:
"Kuulepas paukapää besserwisser."
Käyttäydyt moukkamaisesti syytäessäsi jonain XYZ:na solvauksia sellaisen ihmisen niskaan, joka esiintyy tunnistettavana henkilönä eli on ilmoittanut henkilöllisyytensä foorumin tietoihin. Eikö äitisi tai opettajasi koskaan opettanut sinulle, miten häpeällistä ja iljettävää on esittää nimettömiä syytöksiä vielä kiihkeän solvaavasti?
Voisit tietysti karistaa osan häpeästä päältäsi kertomalla suomalaisen miehen tai naisen tavoin oman nimesi edes nyt.
Kirjoitat: "Olen oppinut - - suomea 0-ikävuodesta alkaen", mutta epäselväksi jää, miksi et ole nykyiseen ikääsi mennessä oppinut kirjoittamaan suomea oikein. Ei "0-ikävuodesta" ole oikeaa suomea.
Nimen "Szymborska" (jonka muuten nyt kirjoitat väärin) ääntämisohjeessa tein virheen, jonka myönsin. Sinä et ilmeisesti pysty myöntämään mitään omaa virhettäsi. Minun virheeni oli kertoa lukemani ääntämisohje tarkistamatta, mitä kieltä nimi on ja mitä muut lähteet sanovat. Sinun virheesi on ala-arvoinen, törkeä kirjoittelu, jossa ilmeisesti kiihotat itsesi yhä pahempaan. Etkä myönnä omia virheitäsi, joita muuten teet koko ajan lisää.
Mitä sitten nimien ääntämykseen "maailmalla" tulee, niin se todellakin vaihtelee, eikä aina ole mahdollista sanoa yksiselitteisesti, mikä on "oikea" ääntämys. Kun ihminen muuttaa toiseen maahan tai tulee laajasti tunnetuksi, kenties ns. maailmankansalaiseksi, hänen nimensä voi muuttua sekä äänne- että kirjoitusasultaan. Hän itsekin saattaa omaksua uuden asun. Kannattaako silloin vielä ajatella, että nimen alkuperäinen kieli yksinään on ratkaiseva? Pitäisikö nimi "Sinebrychoff" korjata sekä kirjoitus- että äänneasultan venäläiseen muotoon, koska se on venäläinen nimi?
Kirjoitat:
"Milloin minä olen kuvitellut, wttä Mtislav-nimi olisi puolalainen?"
Kirjoitusvirheistä näkee, että olet kiihkoissasi. Toinen virheistä on vieläpä nimessä, jota keskustelu koskee.
Sinun kuvitelmistasi en tiedä muuta kuin sen, että sinä olet kuvitellut:
"kirjoitin, ettei se ole puolalainen! Sinä kuitenkin nettiripulissasi kiirehdit antamaan puolalaiset ääntämisohjeet siihenkin - ja väärin."
On pelkästään sinun kuvitelmaasi, että annoin puolalaiset ääntämisohjeet. Missä sanoin ääntämisohjeita tai nimeä puolalaiseksi?
Jotain sentään myönnät:
"Täytyy vetää himpun sanoja takaisin: Wislawa (siis sillä kenoviivalla) on kyllä naisetunimikin:"
Vai että himpun verran. Kyse oli siitä, onko kyseessä etunimi vai ei. Väitit, että ei ole, ja se siis on. Kuinka paljon enemmän väärässä voisi olla?
Lähetät oikein terveisiäkin:
"Terveisiä vaan Jyväskylän yliopistoon."
Kenelle? Olen kyllä menossa Jyväskylässä käymään ensi kuussa, mutta kertoisitko, kenelle pitäisi viedä terveisiä ja keneltä.
Lopuksi yllyt melkoiseen tekopyhyyteen:
"Haluan keskustella kohteliaasti - netikettiä noudattaen - jos asiaa on -"
Sanooko netikettisi todella, että esittämäsi kaltaiset henkilöön käyvät vuodatukset (esim. paukapää besserwisser"), vieläpä nimettöminä esitettyinä, ovat soveliaita? Onko se käsityksesi kohteliaisuudesta?
Tosin kirjoitit "haluan". Mutta en usko, että tarkoitit sitä.- Takametsien Mies
K.k. kirjoitti:
>Wislawa (siis sillä kenoviivalla) on kyllä
>naisetunimikin: löytyy puolalaisesta
>nimikalenterista. Yhtään sen nimistä ei kyllä
>tunne puolalainen äitinikään. Isoäitini kertoi,
>että tuollaisia nimiä annettiin sota-aikoina.
Tiedossani on kaksi suomalaista mieshenkilöä, joilla on toisena tai kolmantena etunimenä Syväri.
En erehtyne pahastikaan, jos esitän arvelunani, että kummankin syntymävuosi on 1941...Syväri annettiin vuosina 1940-59 nimeksi yhteensä 34 pojalle ja 4 tytölle.
(Lähde: Väestorekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä)
Entäpä Aunus?
Vuosina 1940-59 annettiin tämä nimi 32 lapselle, joista miehiä 30 ja naisia 2.
Itselläni on tiedossa vain yksi tämän niminen mieshenkilö, ja hänelläkin se on toisena nimenä.
--
- Oftopik, ihmiset!
-ja hammasten kiristys.
Lopettakaa lapset riitelemästä.
Voi vaginoiden äiti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t745228- 332891
- 402594
Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin261993Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐401952Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?291809- 951782
- 1671657
Mietin tässä T....
Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..241398Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät941220