Olen joutunut useamman lapsen isänä toteamaan että n. 3-vuotiaana lapsi (pituus n. 100 cm) on varsin vaikea kiinniotettava juoksemalla sokkeloisessa paikassa. Tai, ei tarvitse olla edes sokkeloinen paikka. Aika paha tilanne on jos on läpijuoksun mahdollistavat huoneet kuten meillä reitti: olohuone - makkari - wc - eteinen - ruokasali - ja taas olohuone jne. Molemmilla vaikkapa sukat jalassa. Voi mennä kymmeniä sekunteja tai josku minuutti ennen kuin minä, raavas mies, saan pakoon kipittävän vintiön kiinni. Ainakin hengästyksiin joutuu juoksemaan. Mistä tämä oikein johtuu? Otan vauhtia ovipielistä maksimaalisesti, siis käytän niitä liike-energian säilyttämiseen, ettei tarvitse jarruttaa liikaa (lapsi ei tee edes sitä vaan juoksee ilman käsien apua). Suoralla satasella tietysti voittaisin kirkkaasti. Mikä ihme voima saa töppösiin vauhdin kun mennään ympäri?
Ps. Kyse ei ole siitä että lapsi olisi tehnyt ilkeyttä, muuten vain kisaillaan.
Ps. Kyse ei ole siitä että lapsi olisi tehnyt ilkeyttä, muuten vain kisaillaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Massan hitaus. Kersa on niin kevyt, että saavuttaa huippunopeutensa (mukaanlukien suunnanmuutokset) paljon nopeammin ja lyhyemmällä matkalla kuin nopeaksi itsensä tuntevä iskä.
Epätieteellinen vastaus taas kuuluu: Jälkikasvusi kyykyttää sinua kotonasi - tyydy osaasi :)
Sama juttu kun siinä että yksivuotias kersa ei satuta kun kaatuu.
Kersan massa on pienenpi kuin taka-ajavan isän.
Kersa on yleensä tukevampi kuin aikuinen, esim. reiden paksuus suhteessa kokonaispituuteen on suurempi. Tämä saattaisi sisältää sen että on myös enemmän lihasmassaa per pituussenttimetri. Onko näin? Jos on, niin onko se selittävä tekijä?
- Toisin muotoillen, jos kuvitellaan että minä "Reijo1" kutistuisin 1,70 metrin mittaisesta kaikessa viivasuhteessa 1,00 metriseksi "Reijo2":ksi (myös lihaksisto, jänteet, luusto, verisuonet yms.), niin voittaisiko kääpiö-Reijo2 normaali-Reijo1:n kiihdytyskisassa?
Kysymys on mittakaavasta. Melkein kaikki normaalin fysiikan mittasuhteet muuttuvat kolmanteen potenssiin tai kuutiojuureen. Maailma ei todellakaan ole samanlainen kuin Gulliverin seikkailuista kirjoittaja ajatteli!
Esimerkki mittakaavasta: vesimittari pystyy kävelemään veden pintajännityksen aiheuttamalla kalvolla. Pystytkö sinä?
Otappa poikasi kanssa juoksukilpailu jyrkkään pitkään alamäkeen, esim. jossain laskettelurinteessä. Itse en ole ihan huonoimpia juoksijoita mutta niin vain ei ollut mitään mahdollisuuksia saada 6v. poikaani kiinni kun lähdimme tulemaan tunturin kylkeä alamäkeen. Väitän, ettei edes Kenian Kipkemboi olisi pysynyt siinä kyydissä. Vitsi lienee siinä, että painavampana minun pitää tehdä paljon lujemmin töitä vauhdin jarruttamiseksi niin, etten lennä nokalleni, myös kenkien pito-ominaisuudet lienevät vähän eri tavalla koetuksella. Poika taas pystyy jopa kiihdyttämään vauhtiaan alamäkeen mentäessä.
Suosittelen kuitenkin että pojan äiti ei tule katsomaan kilpailuanne, on sen verran pelottavan näköistä touhua...
Xeno tuon todisti. Jos noin 100 cm pitkä vesseli saa etumatkaa, keskipituinen mies, vaikka olisi kymmenen kertaa nopeampi, ei saa häntä kiinni.
Tämähän on itsestään selvää: Hänellä on sanotaan metrin etumatka. Sinä juokset sen metrin. Hän on edennyt 10 cm. Sinä juokset sen 10 cm. Hän on edennyt 1 cm. Sinä juokset sen sentin.... jne, jne. Etumatka on aina 3-vuotiaalla.
Steven Vogelin suomennetussa kirjassa "Kissan tassut ja katapultit" on käsitelty näitä eliöiden mittakaava-asioita ja muutakin eliöiden mekaniikaa ja fysiikkaa kiinnostavasti. Kirjastosta löytynee.