Jos joku esittää perustellusti, että filosofia joko on syntymässä tai murrosiässä, ehkäpä lähempänä keski-ikää tai jo eläkeiässä, kuuntelen.
Miksi yleensä ajatella ihmisen elämänkulun mukaan, eikö filosofia ole universaalista?
Voisiko ajatella, että ihminen kuolee ja jokainen uusi filosofinen sukupolvi toisi jotain uutta ajatteluun?
Mielestäni siihen asti yllämainitsemallani tavalla voi, kunnes tiede kehittyi universaaliksi ja ohitti uskonnon tiedon ja luottamuksen välisessä kamppailussa, jota aikansa kestikin.
Filosofia etsii totuutta, mutta sen tapa tehdä sitä sopi menneille sukupolville ja nyt on aika
haudata koko ajatuksellinen hämähäkinverkko, joka
vuosisatojen jälkeen itsensä pölytti.
Miksi yleensä ajatella ihmisen elämänkulun mukaan, eikö filosofia ole universaalista?
Voisiko ajatella, että ihminen kuolee ja jokainen uusi filosofinen sukupolvi toisi jotain uutta ajatteluun?
Mielestäni siihen asti yllämainitsemallani tavalla voi, kunnes tiede kehittyi universaaliksi ja ohitti uskonnon tiedon ja luottamuksen välisessä kamppailussa, jota aikansa kestikin.
Filosofia etsii totuutta, mutta sen tapa tehdä sitä sopi menneille sukupolville ja nyt on aika
haudata koko ajatuksellinen hämähäkinverkko, joka
vuosisatojen jälkeen itsensä pölytti.
Vastaukset 50
Vanhimmat
mahdollistaa sinunlaistesi naisten loputtoman lörpöttelyn siitä-sun-tästä. Ei siinä mitään, se vain ei ole perinteiden mukaista.
.....
Kyllä mielestäni täytyy jonkinlaista kuolemaa tapahtuakin kaikessa. Kuolema antaa aina uutta tilaa.
Länsimaisessa filosofiassa on ehkä löytynyt jokin nähtävillä oleva raja. Ja kun raja löytyy, niin tietää mitä ja missä rikkoa jotakin.
Pitäisi jättää nurkka ja yksi suunta, katsoa laajemmasti. Uskaltaa puhua siitäkin, minkä Wittgenstein heitti 'pelkurina' ilmaan, 'josta ei voi puhua'. Ehkä hän osoitti myös sitä rajaa.
Eläköön kuolema ja uusi tila! Maapallo on pieni planeetta. Ja hurjan mielenkiintoinen kaikkine näkökulmineen. Jos uskaltaa katsoa.
"Uskaltaa puhua siitäkin, minkä Wittgenstein heitti 'pelkurina' ilmaan, 'josta ei voi puhua'. Ehkä hän osoitti myös sitä rajaa. "
En koe Wittgensteinin olleen 'pelkuri'. Filosofian ulkopuolella (kts "Yleisiä huomautuksia") hän puhui paljonkin "siitä, mistä ei voi puhua", viisaitakin, mutta se ei enään ollut "tiedettä".
"Pitäisi jättää nurkka ja yksi suunta, katsoa
laajemmasti".
Nurkka on uskonto
suunta on filosofia
laajemmasti on tiede
-Ilman "nurkkaa" ja "suuntaa" ei ole suhteellisuutta
josta Einstain "laajemmasti" teorisoi, vai mitä?
Ok. Nurkassa tai suunnassa milloin mitäkin. Mikä ero on uskonnolla, filosofialla ja tieteellä?
Kun katselee ympärilleen ja kuuntelee, niin ihmisillä on 'usko' johonkin ja jonkin turvaan ja totuuteen. Jos se kaatuu, menee henki melkein. Mikä ero niiden 'totuudella'? Sulkeeko mikään niistä toistansa pois? Löytääkö ihminen niistä onnea, jos se nyt sitten on jonkinlainen ihmisen päämäärä? Ihminen tämän kaiken kuvan on luonut, käsitteet. Miksi pitää olla rajat tai muodot?
Ihmettelen mikä ero on sillä siis, että Wittgenstein puhui tieteestä ja tieteen ulkopuolella?
Vielä piti minun lisäämän tuohon suhteellisuusteoriaan ja Einsteiniin.
Hän avasi tärkeän oven. Mutta...nythän tiedämme, mihin kaikkeen se avautui. Kvanttimaailmaan, jossa hiukkaset poukkoilevat miten sattuu ja ajallisestikin kummallisesti. Tässä tullaankin ulos tästä matemaattisesta maailmankuvasta ja ollaan vielä ihmeissään! Siinä romahtavat kuvat uskonnosta, filosofiasta, tieteestä kuin ihmisen olemassaolonkin todellisuudesta! Toivottavasti meidän järkemme tulee sen kestämään.
"..Romahtavat kuvat uskonnosta, filosofiasta,tieteestä kuin ihmisen olemassaolonkin todellisuudesta! Toivottavasti meidän järkemme tulee sen kestämään."
-Ihminen kehittyy ja jokainen sukupolvi tietää enemmän kuin menneet, tämä on nähdäkseni ihmisenäolemisen laki, koska meillä on tuo vapaa ajattelukyky.
Myös JÄRKI kehittyy, eli nykyinen järkesi on sadan vuoden päästä katsottuna hyvin kivikautinen.
Järki kehittyy? Mikähän tuo järki oikein on?
Mihin meidät vie järjen kehitys? Entäs jos tunne tai tietous ei kehity mukana, miten miedän sitten käy? Järjellisyys tuntuu aika kylmältä.
"mihin meidät vie järjen kehitys? entäs jos tunne tai tietous ei kehity mukana, miten meidän sitten käy?"
Siksipä on aika järjestää filosofian hautajaiset ja päästää rakkaus ja hiljaisuus yliopistojen luentosaleihin ja presidentinlinnoihin.
filosofian on omineet kuten uskonnotkin kuivat vallanhaluiset ihmiset.
Sokrates murhattiin että filosofian henki saatiin pulloon ja korkki kiinni.
Kuule!
Paukuttelet aika mehevästi tulemaan, kielenkäyttösi on ihailtavaa. Mutta ajatusmaailmasi tuntuu pikkuisen negatiiviselta ja asenteesi kyynisiltä. Kannattaa huomioida.
Oletkos lukenut Levinasta ja Buberia, näitä rakkauden filosofeja? Levinas mm. sanoo että filosfia ei olekaan tiedon rakastamista, vaan rakkaudesta tietämistä.
"ajatusmaailmasi tuntuu negatiiviselta ja asenteesi kyynisiltä."
Levinas sanoo että filosofia ei olekaan tiedon rakastamista, vaan rakkaudesta tietämistä."
-Ainoa filosofia, jota arvostan, on oman kokemuksen kautta tunnettu. Tätä tietoa ei välttämättä filosofiaksi tarvitse kutsua.
Kyseinen Levinas voi puolestani kertoa totuutta, mutta tiedätkö, onko hän itse sanomaansa kokenut ja miksi sinä itse häntä lainaat?
-ajatusmaailmani näet eri tavoin, mikäpä siinä, sehän kertoo omasta ajatuksiesi joustavuudesta.
..rakkaus syvempää.
Tuota voisitkin jo elaboroida. Erityisesti tietämättömyyden etiikka Levinasin ajattelussa on todella kiinnostavaa, hänen fenomenologisista hankkeistaan (erityisesti rakkauden tematiikan osalta) puhumattakaan... Kerro ja argumentoi toki lisää!
Hei!
Kyllähän me ymmärretään ja tulkitaan toisiamme ja sanojamme aika lailla äärimmäisyydestä toiseen, rikkautta sekin, rikkautta myös sanojen uskallus.
En minä tiedä onko Levinas oikeassa, hän pyrkii vaan antamaan omaa ulottuvuuttaan. Todellisuus on meistä ehkä aika kaukana, mutta sinne yritämme kurkottaa. Eikö vain?
Mitä on elaboroida? Myönnän tietämättömyyteni.
Minusta Levinas osoittaa omalla tavallaan rohkeutta poiketa jostakin valtavirrasta, vai onko se vain narssistista näkyyvyyshakuisuutta ja erillaisuus tarkoituksena.
Kuitenkin hän painottu juuri ajatusta, että miksi hakea tukea ja elämän voimaa juuri samankaltaisuudesta, kun juuri erilaisuus avartaa ja antaa uusia voimia.
Myönnän, en tosin ole paljon saanut enkä ehtinytkään syventyä Levinasiin, vain toisen käden kautta. Minulla oli filosofiassa aiheena 'Kohtaaminen'. siinä Levinas aukaisi minulle uudenlaisia näkökulmia.
... jonkinlaista filosofiaa, siis jos ajattelee filosofian kuolleen. Tästä saamme taas yhden paradoxin! Hyvä minä!
Kerro lisää paradoksistasi, hyvä sinä.
... ajatellaan että jokaisen asenne elämää kohtaan tai elämäntapa on omaa filosofiaa. Silloin filosofia ei voi kuolla. Mutta jos puhutaan filosofiasta tieteenä, niin se lässytys jota kuulen yliopistolla joka päivä on aika kuollutta. Filosofia "elää" parhaiten silloin kun sitä itse lukee. Minulle hauki on kala, 1 1=2 eikä muuksi muutu, ja lehmä saa syödä heinää missä huvittaa (luen historiaa/taidehist.).
"Ajatellaan että jokaisen asenne elämää kohtaan tai elämäntapa on omaa filosofiaa."
Sanoilla voi leikkiä, mutta mitä sillä saavuttaa?Antiikin nerot kuten alkukristitytkään eivät ajatelleet haisevilla nimikkeillä, joilla olemme historiamme leimanneet.
Todista että filosofia elää, sen sijaan että kutsut kalaa haueksi.
... todistaa oikeaksi tai vääräksi. Kun pohdit onko filosofia kuollut vai ei...niin filosofoit!
"Ei sitä voi todistaa oikeaksi tai vääräksi.
Kun pohdit onko filosofia kuollut vai ei...
niin filosofoit."
-En pohdi
-Sinä voit pohtia ja filosofoida.
-ei ole olemassa oikeaa tai väärää(minulle)
-en todista enkä kiellä
-satun näkemään mitä näen, ilman filosofista paskaa, koska hautasin sen omalta osaltani.
... sinun valintasi. Tieteenä filosofia ei varmastikaan tästä enää kehity. Mutta siitä keskustellaan ja sitä opiskellaan niin miten se voisi olla kuollut. Itse voin heittää tähän väliin Nietzscheläisen toteamuksen että Jumala on kuollut, ei filosofia.
Voi olla, että 'yleinen filosofia' on kuolemassa. Mutta sen rinnalla erityisten tieteenalojen omat filosofiat, jotka pohdiskelevat ko. tieteenalan perusteita ja rajoja elävät hyvin ja ovat tarpeellisempia kuin koskaan aikaisemmin.
Filosofia on nykyään suositumpaa kuin mitä se on ollut koskaan aiemmin historiassa. Filosofiaa harrastetaan monella tasolla ja tavalla. Se on voimissaan. Harrastuspohjan laajuus takaa myös sen että huipun on mahdollista kohota korkealle.
Tiedon määrän lisääntyessä filosofoinnin tarve lisääntyy. "Mitä suurempi on tiedon meri, sitä pitempi on tietämättömyyden rantaviiva." Tieto ja filosofia elävät tänään yhdessä toinen toisiaan täydentäen, ehkä vähän samaan tapaan kuin aiemmin uudella ajalla elivät toisiaan tukien uskonto ja filosofia.
"Filosofia on nykyään suositumpaa kuin se on
koskaan aiemmin historiassa".
"harrastuspohjan laajuus" on myös jääkiekossa tai
shakissa.
En puhunut tekemisestä vaan kaiken katoavaisuudesta, myös ja varsinkin ajatusten.
Voitko vakavissasi sanoa että uskonto ja filosofia täydensivät toisiaan historiassamme.
Jos et näe esi-isiemme väärinkäytöstä koskien naisen asemaa ja manipuloimattoman tiedon piilottamisesta kansalta, edustat juuri filosofian hautajaissaattuetta.
>> kaiken katoavaisuudesta, myös ja varsinkin ajatusten...
Ajatukset ovat jo syntyessään yhteistä omaisuutta, eivät kenenkään omia, eivätkä kenenkään ansioita. Kukaan ei myöskään ole ajatuksiin syyllinen. Koska ne ovat osa sosiaalista todellisuutta, ne elävät ikuisempina kuin yksilöt. Ajatushistorian tutkiminen on filosofiaa.
>> Voitko vakavissasi sanoa että uskonto ja filosofia täydensivät toisiaan historiassamme
Länsimaisen uuden ajan historiassa jopa niin merkilliset vastakohtaisuudet kuin uskonto ja logiikka tukivat vielä 1600-luvun suurten synteesinrakentajien ajattelussa toisiaan.
>> Jos et näe esi-isiemme väärinkäytöstä koskien naisen asemaa
Sosiaalisesti alistetussa asemassa ovat olleet erilaiset ryhmät, mukaanlukien naiset. uusien ajatusten esittäjät ovat tulleet useimmiten torjutuiksi, olivatpa miehiä tai naisia.
"Ajatukset ovat jo syntyessään yhteistä omaisuutta, eivät kenenkään omia, eivätkä kenenkään ansioita".
"Osa sosiaalista todellisuutta".
"Ikuisempia kuin yksilöt".
-Kerrot hienoin ajatuksin, mutta et kai kaikkia ajatuksiasi ja muiden meidän 6 miljardin ajattelijan jatkuvaa aivosurinaa aivan ajatustieteeksi julista?
"Uskonto ja logiikka tukivat 1600-luvulla synteesirakentajien ajattelussa toisiaan".
"Sinä" sen sanot, monet ovat ylpeitä ihmiskunnan historiasta, vaikka monia tuon ajan sekä teologeja että logiikan neroja olisi surutta lyhtypylvääseen pitänyt ripustaa, maailma olisi ehkäpä nyt erilainen.
"Sosiaalisesti alistetussa asemassa ovat olleet erilaiset ryhmät, mukaanlukien naiset."
Eli kerropa minulle, mitä filosofia on tuonut maailmaan, jota ilman filosofiaa ei olisi ollut?
>> et kai kaikkia ajatuksiasi ja muiden meidän 6 miljardin ajattelijan jatkuvaa aivosurinaa aivan ajatustieteeksi julista
Kyllä jokainen ajatus on selittämätön ihme. Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Ajatteleminen on jotain aivan käsittämätöntä. Tietoisuus on selittämätöntä. Ihmeen havaitseminen, ihmetyksen kokemus, ihmettelyn tunne - ne ovat kaiken filosofian pohjalla.
>> monet ovat ylpeitä ihmiskunnan historiasta
Ylpeys, kunnia tai häpeä ovat sielunrihkamaa. Ken niitä tuntee, ei osaa asettaa kysymysmerkkejä tarpeeksi syvälle. "Kunnianhimo on ajattelun kuolema", Wittgenstein sanoi.
>> monia tuon ajan sekä teologeja että logiikan neroja olisi surutta lyhtypylvääseen pitänyt ripustaa, maailma olisi ehkäpä nyt erilainen
Tarkoitatko ehkä että voisimme elää maailmassa, jossa kukaan ei edes uhkaisi ripustaa ketään lyhtypylväisiin?
>> mitä filosofia on tuonut maailmaan [sellaista?], jota ilman filosofiaa ei olisi ollut
Elämä on mysteeri ja maailma on sellainen kuin on. Filosofia on vain yritys kertoa jotain maailmasta. Ihmiset ovat aina yrittäneet kuvata ja selittää elämää ja maailmaa. Ei sen kummempaa.
"Ajatteleminen on jotain aivan käsittämätöntä.
Tietoisuus on selittämätöntä."
-Ajatteleminen on aivoprosessi, jossa tietäessäsi
ajattelijan taustan, toiveet, pelot, seksuaalisuuden ym. tunnesidonnaiset virikkeet, voit "antennitta"
tietää koehenkilömme ajatuskulun, siis hyvin käsitettävää huolimatta aivojen mutkikkaasta rakenteesta.
-Tietoisuus on se osa ihmisestä, johon ajattelu
normaalitasolla ei yllä. Tietoisuus on se ihme, joka tekee ihmisestä kuin siemenen, ajatuksettoman olemisen kokemiseen pystyvän.
Länsimainen "filosofia" on suuntautunut ajatusvoimisteluun, sanoilla leikkimiseen.
Surkuteltavaa, koska mieli ja ajatukset antavat tietoa omistajalleen, että "Koan" on muka ratkaistu, tietämättä edes sen oikeaa merkitystä.
Kuulin tuossa Tamperesalissa lauseen:
"Nämä Tampereen filosofiapäivät ovat maailman suurin filosofian tapahtuma."
Viime vuonna eräs amerikk.fil.luennoitsija (nimi on unohtunut) huomautti, että 'vaikka on kulkenut useissa maissa pitämässä luentoja, ei hän koskaan ole luennoinut niin suurelle yleisölle kuin täällä Tamperesalissa'.
Ollankohan me suomalaiset vähän hassuja?
Euroopan tilastoissa Suomi on ykkösenä mm.
pienin korruptio, Urheilevin kansa, paras koulusysteemi, Naisia prosentuaalisesti johtoportaassa, Itsemurhatilastot, Naisten seksuaalikumppanien määrä, Rahdin kuljetuskilometrimäärä, minimi henkilöä/km2, Kristinuskon lahkoja/kansan lukumäärä, Minimi naurua yksilö/päivä.
Filosofointia voi käyttää yleisleimana kaikelle, mitä ihmiset päästään suoltavat, varsinkin filosofisella arvonimellä kulkevat professorit,
joiden pitäisi joskus oppia kengännauhojaan sitomaan.
Hassuja noi filosofit, joita näyttää puolet kansasta olevan.
Esa lopetti filosofian kuin koiran. Saarinen meritoitui professoriksi keskustelemalla Lenita Aririston, Kirsi Pakkasen ja Jorma Ollilan kanssa. Saarinen ei keskustele maailman kanssa. Hän puhuu vain omien perversioihinsa mahtuvista "huipuista". Saarinen on sokea pölvästi ja hänen kirjansa ovat keskinkertaisen pyrkyrin halpoja tekeleitä. Hän ei ole koskaan oikeasti tutkinut mitään. Höpisee vain jostakin mentaliteeteistä. Hesan filosofilauma röyhistelee rintaansa jos ovat nähneet Saarisen kävelevän kadulla. Tämä on osoitus kollektiivin pimeydestä.
Tuotatuota... Kuinka hyvin tunnet hänen logiikan tutkimustuloksiaan? Mitä siitä osoitat virheelliseksi, puutteelliseksi tai arvoltaan vähäpätöiseksi sekä miksi niin (arviointi edellyttänee myös Hintikan osuuteen paneutumista sekä sen kommentoimista)... Argumentum ad hominem on sitten epäargumentatiivinen peruste eli ei kelpaa nyt... Jään kiinnostuksella odottamaan perustelujasi ja jotain selkeää, pätevästi pääteltyä osoitusta...
Muutenkin, kun tiedefoorumissa olevinaan ollaan, akateemisen filosofian tuntemusta näyttäisi olevan sittenkin varsin vähän... Tosin, yliopistolla on kai omat keskustelunsa sittenkin... Minusta on kyllä harmillista käydä keskustelua vain dilemmpiireissä, kyllä sitä voisi laajemminkin harrastaa, mutta edellyttää kuitenkin edes jonkinlaista perustasoa ollakseen mielekästä...
Kuka tuossa höpisee?
Esa Saarinen astui alas norsunluutornista ja tuli kansan keskuuteen. Hän muisti vielä kielen, millä puhua niin että pystyi ymmärtämään.
En tykkää siitä, että tiede suojaa itsensä kielellisesti ja estää muun maailman lähestymisen......Tietenkin kun tieteestä tai nyt tässä filosofiasta tulee 'rahvaanomainen' jotkut menettävät sädekehänsä.
Tiettyä rohkeutta ja ehkä naivia avoimuutta vaaditaan Saarisen kaltaisilta, ainakin siinä asetetaan itsensä aikamoiseen syyniin. Ja tulkintoja löytyy aivan mistä suunnasta asioita katsellaan.
Tässä nyt taas tuli yksi.
Ai jaa, tarkoitatko ehkä tätä logiikkaa a la Esa Saarinen (muistinvaraisesti):
"Nojatuolista on helppoo lausua mielipiteit... mut on hyvä et joku tekee jotain... tää mikkihiiripaita kertoo millä puolella mä oon..." (Helsingin Sanomille annettu kommentti isä-Bushin hyökätessä Irakiin ja G H von Wrightin esitettyä televisiossa lausuntonsa, jossa totesi niin Bushin kuin Saddaminkin valehtelevan.)
Ja toinen:
"Kun sä siis näät Yliopiston käytävillä miten von Wright menee siellä niin sun läpi kulkee siis helvetinmoisia tunteita kun se on niin siis säteilevä hahmo..." (Televisio-ohjelmassa.)
Ollessaan nuori ja täynnä intohimoa maailman parantamiseen oli eräs nuori naispoliitikko viehättävä, Mennessään brysseliin hän näki itsessään, miten valta turmelee.
Tuo politiikasta.
-Filosofia on kaunista, kun ystävämme ei elämänsä filosofiassa löydä vaan elämässään filosofian löytää.
Kaikki muu filosofinen höpöttely egoiluineen on
vain yksinkertaisten huijausta.
... mutta nytpä tiedän missä mennään... Philosophicasta löytyy ihan näitä akateemisempia tutkimuksia, ihan siitä opinnäytehyllystäkin väitöskirjojakin jopa -- niitä ei saa lainaan, mutta selata saa...
Jaahas, väärä palsta...
... kiitos kun muistutit noiden filosofien säteilevyydestä ja valovoimaisuudesta tuossa muistikatkelmassasi... vaan eipä taideta mennäkään tässä yhteydessä sitten syvemmälle varsinaisiin logiikan tuloksiin... niitä kun ei muutenkaan näköjään aivan muistinvaraisesti voidakaan käsitellä... eikä se ihme olekaan, sen verran syvällisempiä juttuja...
noin muuten aiheesta toiseen, minusta kyllä yleisesti ottaen on ollut varsin tervetullut ilmiö tuo akateemisten filosofien laskeutuminen alas norsunluutorneistaan, jo klassisia ihanteitakin ajatellen, ihan tänne elämän keskelle... täällähän tuota filosofiaa tarvittaisiinkin, ajattelun taitojen harjaannuttamista ja miksei ihan viisauttakin... mielellään sitä viisautta minulle, kiitos ...
Esa Saarisen ura akateemisena filosofina taisi tyssätä nimenomaan professuurinhakuun, jossa hän ei saanut akateemista arvostusta miltään asiantuntijataholta.
Joten "astuminen alas norsunluutornista" oli kai pikemminkin mediajulkisuudessa puhalletun kuplan puhkeamista. Vauhti loppui ja mies jäi kompuroimaan omien keltaisten kenkiensä kanssa.
"Varsinaiset logiikan tutkimustulokset"? Mitähän sellaiset voisivat olla? Voidaanko logiikasta sanoa että se on "syvällistä"? No jos Esa Saarisesta joku voi niin sanoa, ehkä sitten logiikastakin?
Niinpä... Argumentum ad hominem-linja siis vain jatkuu... Ehkei se sitten kaikkien argumentaatiokäsityksessä olekaan epäargumentatiivinen peruste väittelylle, vaikka se sitä minun käsityksessäni olisikin.
Jos nyt jotain taustoitusta edes asiapohjalta haluaa... Jaa no, ei Saarinen minun taustoituksiani kyllä kaipaa, jokainen etsiköön itselleen soveliaimmiksi katsomansa tietolähteet ja tehköön sitten omat päätelmänsä. Huomauttaisin kuitenkin, että tieteellisinä totuuksina ei kaikkea ihan kannata kuitenkaan julistaa, ja lähdekritiikistähän se lähtee. Mutta noin muuten, saahan sitä tietenkin julkisessa keskustelufoorumissa mahdollisesti (en nyt väitä että asia on näin)asiaan perehtymättömän yleisön keskuudessa, hieman salamyhkäisesti vihjaillen näkymättömistä heitellä mitä haluaa. Sana lienee vapaa.
Se, ettei saa professuuria, vaikka olisi hyväkin tutkija tai tutkijaopettaja, ei ole mitään tavatonta tänä päivänä, jos on ollut sitä ennenkään. Kyllähän filosofian historiassa näitä nykyisin kovinkin arvostettuja filosofeja riittää, jotka *esimerkiksi* erilaisten (poliittistenkin) koulukuntakiistojen vuoksi eivät omaa oppituoliaan aikanaan ole saaneet. Ne kukin tahoillaan selvittäköön, jos sellaiseen intoa ja kiinnostusta riittää, ja näköjään, miksi ei riittäisi. Akateemiset nimityskuviot ovat kuitenkin ihan oma ohjelmanumeronsa, nyt kun ulkoisen esiintymisen otit puheeksi... Enkä tällä tarkoita tosiaankaan vaatetusta. Kokeilepa huviksesi laitoselämää, varsinkin filosofian laitoksilla ja seuraile nimitysprosesseja. Jos et koe sitä hapettomaksi olomuodoksi, olet oikeassa paikassa, vai mitä. Tosin, tämänkään ei tarvitsisi olla näin, mutta yllättävän usein se niin vain jostain syystä on. Ehkä ne eivät sitten olekaan niin terveellisiä työympäristöjä kuin korkeasti oppineilta saattaisi odottaa. Toivon kuitenkin, että on myös poikkeuksia ja väitteeni saa mieluusti kumota, mielellään kuulisin henkisesti hyvinvoivastakin laitoselämästä vaihteeksi.
Mutta Saarinen toki vastatkoon itse nimistysasioistaan, itse en ole ollut hänen virkakelpoisuuttaan arvioimassa.
Logiikalla on kuin onkin oma paikkansa, vaan mikäs kansanvalistaja minä tässä olen. Ei logiikka minun todistelujani kaipaa, kukin selvittäköön sen aseman ja merkityksen itse. Jos olet pääaineopiskelijana teoreettisen filosofian logiikan aineopinnoissasi ainakin Helsingin yliopistossa suorittanut, on sinulla varmaan hyvät perusteet itsekin arvioida sen asemaa. Eipä silti, ei siitä kai kenenkään ole pakko pitää ja hankalaahan se on, varsinkin jos jotain syvempää ymmärrystä tavoittelee.
No, tekstisi kertoo kyllä enemmän sinun ajatus- ja arvomaailmastasi, kuin Saarisesta. Enpä usko että hän sinun "yäk, en tykkää, se on sen näkönenkin"-mielipiteistäsi rehellisesti sanottuna on edes kovin kiinnostunut. Viittaan tällä siis vain mielipiteisiisi, joihin sinulla on näiden palstojen keskustelusääntöjen puitteissa ilmaisuvapaus, en siis sinuun henkilönä. En todellakaan voi sanoa tuntevani sinua henkilökohtaisesti, enkä silloinkaan todennäköisesti puuttuisi sinun henkilökohtaisiin ominaisuuksiisi.
Vaan, mitäpä tuosta. Hämäännyin ilmeisesti foorumin nimestä (Tiede/Filosofia), mutta nytpä tämäkin on sitten nähty, näiltä osin. Eihän täällä kovin vilkasta keskustelua kyllä käydäkään.
Ad hominem-linja siis vain jatkuu.
"Jokainen etsiköön itselleen soveliaimmiksi katsomansa tietolähteet."
"Ei logiikka minun todistelujani kaipaa, kukin selvittäköön sen aseman ja merkityksen itse."
"No, tekstisi kertoo kyllä enemmän sinun ajatus- ja arvomaailmastasi, kuin Saarisesta. Enpä usko että hän sinun "yäk, en tykkää, se on sen näkönenkin"-mielipiteistäsi rehellisesti sanottuna on edes kovin kiinnostunut."
"En todellakaan voi sanoa tuntevani sinua henkilökohtaisesti, enkä silloinkaan todennäköisesti puuttuisi sinun henkilökohtaisiin ominaisuuksiisi. "
"Hämäännyin ilmeisesti foorumin nimestä (Tiede/Filosofia), mutta nytpä tämäkin on sitten nähty, näiltä osin. Eihän täällä kovin vilkasta keskustelua kyllä käydäkään."
---------
Tämä kaikki on tyypillistä ad hominem -tunnelmointia. Filosofiassa on kyse pyrkimyksestä käsitteelliseen selvyyteen, mutta ensin pitäisi päästä yli omista henkilökohtaisuuksista. Muuten syntyy vain typerämmänpuoleista "syvällistä logiikkaa".
-- Tämä kaikki on tyypillistä ad hominem -tunnelmointia. Filosofiassa on kyse pyrkimyksestä käsitteelliseen selvyyteen, mutta ensin pitäisi päästä yli omista henkilökohtaisuuksista. Muuten syntyy vain typerämmänpuoleista "syvällistä logiikkaa". --
Noniin. Päästiin jo filosofiakäsityksiin. Ja argumentaatiokäsityksiin. Ja logiikkakäsityksiin. Tulihan se sieltä.
-- Filosofiassa on kyse pyrkimyksestä käsitteelliseen selvyyteen, mutta ensin pitäisi päästä yli omista henkilökohtaisuuksista. --
Viestisi oletettavasti ja suopeasti tulkiten vastannee otsikointia, eli, miten filosofian "ikäkaudet" ja sinun käsitteellisen selvyyden vaatimuksesi kohtaavat? Miksi et aiemmin jo kirjoittanut - mikä sai sinut reagoimaan vasta nyt (ja tässä voit käyttää ihan vain kokemuksellisuuden tarkastelutasoa, jos haluat)?
Mitä on käsitteellinen selvyys tai siihen pyrkimys, nyt siis tässä yhteydessä?
Ote keskustelunavauksesta:
--- Filosofia etsii totuutta, mutta sen tapa tehdä sitä sopi menneille sukupolville ja nyt on aika haudata
koko ajatuksellinen hämähäkinverkko, joka vuosisatojen jälkeen itsensä pölytti. ---
Ja sitten tuo esittelemäsi filosofian tavoite:
--- Filosofiassa on kyse pyrkimyksestä käsitteelliseen selvyyteen. ---
-------------------------------------------------
Miten nämä liittyvät toisiinsa?
Voisiko tuon "ja alalla?"-nimimerkin lausunnon ja toteamuksen nähdä nyt niin, että filosofiaa eivät varsinaisesti sitten enää teekään ihmiset ja mitään eettistä kompetenssia ei näinollen filosofiaa harjoitettaessa tarvita? Nämä erilaiset abstraktiot mutkikkaine rakenteineen ovatkin sitten syntyneet tavallaan tyhjästä, vailla ruumiillisuutta?
Mikä siis on "ja alalla?"-nimimerkin viestin kirjoittajan filosofian tarkastelutaso?
Jos nyt sitten ajatellaan filosofia kaikkien tieteiden äidiksi, millaista tieteellistä tutkimusta tuon filosofiakäsityksen soveltamisesta tieteelliseen tutkimukseen sitten syntyy?
Nimimerkin "ja alalla?" viesti on mielestäni ehdottomasti keskustelun arvoinen. Olettaisin, että erittelyntarvetta on keskusteltaessa filosofiasta.
Sekoittamalla kaikki värit syntyy tasaisen harmaata. Tasaharmaa voisi olla absoluuttinen totuus väreistä.
Värit ovat elämää. Yksittäiset ongelmat voivat vaikuttaa värikkäiltä kuin Esa Saarisen röyhelöpaita. Filosofin ikävä tehtävä on huomauttaa harmaasta taustasta.
Maailman taistoihin marssitaan turparumpujen päristessä ja hedonististen kangasrättien hulmutessa kuin liput saloissaan. Käsiteet ovat jotain kättä pitempää. Joistakin käsitteistä pidetään kiinni katkeraan loppuun saakka.
Ilman käsitteellistä ajattelua meillä olisi vain kokemuksia jotka eivät koskisi mitään. Filosofia on pyrkimystä käsitteelliseen selvyyteen.
Pyrkimistä on vain niin monenlaista. Pyrkyryys voi toteutua vain siellä missä käsitteelliset lokerot ovat kiinteitä ja kilparadat pysyväisluonteisesti kalkittu.
Kun Hintikka luokittelee Wittgensteinin edifioivaksi filosofiksi, se on lokerointia. Sillä saadaan etäisyyttä ja välimatkaa ja voidaan asettaa Wittgenstein omaan arvoonsa. Voidaan kysyä, mikä on perimmäinen pyrkimys. Onko kyse filsofisesta kyynärpäätaktikoinnista.
Kun Esa Saarinen puhuu kielipeleistä pitäen niitä relativismin ilmauksina, siinä ei ole kysymys muusta kuin typerästä väärinymmärryksestä.
Logiikka on mustaa valkoisella – siinä maailmassa muut värit ovat jo häipyneet. Logiikka on viimeinen väri ennen värien katoamista. Viimeinen muodon linnake ennen muodottomuuteen vaipumista.
Sinä ja minä kuolemme ennen kuin filosofia, koska tiede ei ole vielä pystynyt kehittämään kaiken teoriaa.
"sinä ja minä kuolemme ennen kuin filosofia",
- Sinä kuolet ja minä kuolen ennen kuin filosofia-
Huomaatko erilaisuuden, myös filosofisesti ajatellen teksteissä.
"tiede ei ole vielä pystynyt kehittämään kaiken teoriaa".
Mitä tekemistä sinulla on filosofian kanssa joka elää koska tiede on viittä vaille valmis kehityksessään, mutta ei vielä ole pystynyt filosofiaa hautaamaan, koska sinä niin sanot?
"Tiede on viittä vaille valmis kehityksessään?"
Oho! Tieteellisen tiedon määrä kaksinkertaistuu suhteellisin lyhyin väliajoin. En tiedä, onko se 5v vai 10v. Tarkoittako lainattu väite sitä, että tämä kohta loppuu, uutta tietoa ei enään ole eikä tule?
En todellakaan usko. Tiedämme jonkinverran kaikesta, mistään ei tyhjentävästi, jostakin meillä on täysin väärä käsitys ja oletan, että suuria uusia tieteellisiä löytöjä on vielä tulossa.
Filosofia ei paini samassa sarjassa kuin tiede. Sitä tarvitaan kuitenkin, niin kapakkaviisastelua kuin akateemista saivartelua.
Filosofia ei paini samassa sarjassa kuin tiede.
Sitä tarvitaan kuitenkin, niin kapakkaviisastelua
kuin akateemista saivartelua".
-Historian "suurfilosofit" kääntyis haudassaan kun kuulevat mitä filosofiasta on jäljellä.
kun massat uskoivat ja vaihtoehtoja ei ollut ja tiede oli lapsenkengissä, filosofia kulki uskonnon kanssa käsikädessä ja monia filosofeja myös kirkko rahallisesti tuki.
ei filosofia "vapaa" ollut, vaan osa "koneistoa".