Mietin asiaa tasan 2 minuuttia ja keksin ratkaisun tähän ongelmaan.
Kuunelkaa siis tarkasti nyt ja laittakaa tähän yhteystiedot mihin voin ottaa yhteyttä mm. nobelia ajatellen.
Aluksen tai aseman ymprille pitää laittaa kupu. se voi olla veyvää ja kestävää , kevyttä materiaalia jonka voi laukaista ulkorakenteista niin että se ympäräi aluksen aukottomasti. Jotta saadaan puolet maan painovoimaista tulee sen kuvun olla noin 1-2 kilomeetriä halkasijaltaan..avaruudessa tuollainen koko ei ole mitään. avaruudessa ei ole myöskään ilmanvastusta joten on ihan sama millainen pallero se on liikkuvuuden kannalta.
Kuunelkaa siis tarkasti nyt ja laittakaa tähän yhteystiedot mihin voin ottaa yhteyttä mm. nobelia ajatellen.
Aluksen tai aseman ymprille pitää laittaa kupu. se voi olla veyvää ja kestävää , kevyttä materiaalia jonka voi laukaista ulkorakenteista niin että se ympäräi aluksen aukottomasti. Jotta saadaan puolet maan painovoimaista tulee sen kuvun olla noin 1-2 kilomeetriä halkasijaltaan..avaruudessa tuollainen koko ei ole mitään. avaruudessa ei ole myöskään ilmanvastusta joten on ihan sama millainen pallero se on liikkuvuuden kannalta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Paska trolli, mutta kysytään nyt ihan mielenkiinnosta, miten avaruusaseman ympärillä oleva kupu muka luo asemalle painovoiman?
Ja sanotaan nyt vielä sekin, ettei painovoiman tuottaminen avaruusasemalle ole mikään ratkaisematon ongelma. Se hoituu yksinkertaisesti rakentamalla asema renkaaksi, joka laitetaan pyörimään keskiakselinsa ympäri. Painovoiman suuruus voidaan säätää juuri sellaiseksi kuin halutaan.
Ai miksikö. Ei ole trolli. Jos kärsit trollipsykoosista mene mielisairaalaan.
tuo sinun typerä ideasi on pelkkää huuhaata.
Minun ei, se on huomispäivää.
Kannataisi hieman opsikella tähtitiedettä ennen kuin alat leikkimään neron kanssa.
Mitä isompi on objekti, sitä enemmän siihen tarttuu painovoima. Ei ole kysymys kappaleen tiheydestä vaan laajuudesta.
Onton pallon sisäpinnalla painovoima on nolla. Etkö tiennyt?
Painovoima on riippuvainen ainoastaan kappaleiden massoista ja kappaleiden välisestä etäisyydestä.
Pyörivässä rengassatelliitissa vallitseva "painovoima" on itse asiassa akselinsa ympäri pyörivän kappaleen aiheuttaman keskihakuvoiman aikaansaama keskeiskiihtyvyys, joka käytännössä tuntuu ihmisestä painovoimalta sitä enemmän, mitä suurempi renkaan halkaisija on. Tätä virtuaalista painovoimaa säädellään renkaan pyörimisnopeutta säätämällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskihakuvoima
Tällä tietoa tämä on ainoa tapa keinopainovoiman aikaansaamiseksi. Jatkuva kiihdytys on spekulatiivinen tapa, mutta nykytekniikalla vielä fantasiaa vähänkään pitempikestoisena ja riittävän voimakkaana.
Nykytiedon mukaan gravitaatio ja aika kulkevat käsi kädessä.
Hankitaan avaruusasemalle riittävästi kelloja niin sitten piisaa aikaa ja gravitaatiota.
6000 triljoonaa tonnia kelloja pitäisi riittää hyvin, kunhan ne pakataan tiiviisti. Sinä ne varmaan hankit ja viet avaruusasemalle?
En ole matkalla minnekään avaruusasemalle enkä ole kellokauppias.
Sitoutumisesti projektiin ei erityisemmin häikäise... ellet sitten haluakin rahoittaa sen kokonaisuudessaan.
Kysymys on pelkästään fysiikasta eikä mistään avaruusprojektista. Opettelisit lukemaan.
Ei minun lukutaidossani ole läheskään niin suurta vikaa kuin sinun mölinöissäsi, fyysikko. :)
Napataan vaan sellainen maapallon massainen, tai vähän kevyempikin, pieni musta aukko tai neutronitähden pala aluksen mukaan. Kai sen pitäisi olla jonkinlaisen "varren" päässä, että painovoima suuntautuisi suhteellisen suoraan "alas päin", eli aluksen sisätilan lattioita kohti, ettei tartteisi kävellä seiniä pitkin. Toki alus voisi olla myös kaarevaksi muotoiltu.
Tokihan tässä ratkaisussa olisi sellainen pikku haittapuoli, että aluksesta tulisi melko painava, mikä haittaisi kiihdytysten, hidastusten yms. tekoa. Pitäisi olla sitten moottoreissakin kunnolla potkua ja sellainen voimanlähde josta sitä potkua saisi käyttöön riittävästi ja riittävän pitkäksi aikaa.
Varmaan tuohon riittäisi joku 6 metrin seinillä varustettu lyijypallokin. Siis sellainen, mitä tavallisesti avaruuskapseleina käytetään.
Lyijypallon pitäisi olla noin 5000 kilometrin kokoinen. Se on vähän turhan iso. Mutta parikymmenmetrinen neutronitähden pala olis jo ihan ok kokonsa puolesta.
Parikymmenmetriset neutronitähden palat taitavat olla melko vähissä tässä universumissa, eikä isompien louhimisestakaan mitään leppoisaa eläkevirkaa mahda muodostua. Onnea vaan yrittäjille.