Kun mietitään syvemmin tätä äärettömän avaruuden olemassaoloa niin kun siihen äärettömyyteen tarpeeksi syveentyy niin eikö jotenkin tunnu käsittämättömälle että miten voi olla jokin ääretön tila olemassa?
Yläpuolellamme
Anonyymi
369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ongelma on hieman kimurantimpi kuin lähes kukaan voisi uskoa. Ainakaan harvaakin harvempi sitä kehtaa tunnustaa. Tämä ns. avaruus eli tyhjyys on pelkkä käsitteellinen olemattomuuden "konkretisointi". Sama kuin 0 ja {}, jotka kumpikin on 'ei mitään', mutta symbolilla tehty "olevaiseksi". Näin toimii myös "avaruus", joka on tämän ns. tilan kielellinen ja symbolinen määritelmä. Meillähän on sellainen pakkokäsitys, että on oltava tila, jossa kaikki olevainen voi muodostua ja olla. Avaruutta on etsitty jatkuvasti ja sille on yritetty kehitellä jopa rakenteita, mutta tosiasiassa avaruutta ei ole koskaan löydetty. Tämä meidän käsityksemme nojaa vain kokemukseen "tilasta". Mitä syvemmälle menee "avaruuteen" ajatuksissaan, sitä paremmin alkaa ymmärtämään, ettei tilaa voi olla olla olemassa, koska kyseessä on jokin, joka ei ole mitään, eikä se muodostu mistään. Olematonta ei voi olla olemassa. Kaikkeus on siis pelkkää ainetta, josta osan voimme havaita ja osaa emme. Esim. kiinteät aineet, nesteet ja kaasut voimme havaita, mutta emme sitä, joka meille näkymättömänä aiheuttaa tämän "tilaharhan". Se näkymätön on jotain samankaltaista kuin esim. ilmakehämme. Emmehän näe sitäkään, mutta sen voi kuitenkin laittein tuoda näkyviin. Jonain päivänä myös tämä "mysteeriaine" tullaan jollain keinolla havaitsemaan ja sitten saadaan vankkaa todistetta, että ns. tyhjää ei ole olemassakaan.
Kaikella kunnioituksella, mutta ajatuksesi pomppivat vuosituhannesta
toiseen, olisiko aika päivittää tietosi.
Oikeastaan kaksi tiedettä tutkii avaruutta, tähtitieteilijät ja fyysikot,
mukana kosmologit.
Googlaa "avaruus", suomenkielisessä wikipediassa on jopa historiallinen
katsaus, siitä näet miltä vuosisadalta tietosi on peräisin.
Älä kammoa turhaan käsitteitä, ne ovat käteviä, itse asiassa ajattelet
niillä, on paljon helpompi ajatella "tyhjyyden" käsitettä, kuin kokeilla
sitä ilman painepukua.
Ikuisuus (universumin) ja äärettömyys (universumin avaruuden) ovat kieltämättä paradokseja. Ajattelee niitä miten päin vaan, se tuntuu käsittämättömältä.
Muttei se silti tieteelle ja filosofialle mikään ongelma ole.
Tehdään teorioita ja mietitään filosofiaa ja logiikkaa asiassa. Tehdään mahdollisimman hyviä teorioita ja malleja havaintojen ja ajattelun pohjalta ja testataan niitä taas sitten havainnoilla ja ajattelulla.
Ikuisuus on pysynyt samana, mutta äärettömyys on tarkentunut rajattomuudeksi. Universumi on ulkopuoleton tila.
Alku ja laajeneminen ovat virhe ajattelua. Eikä havainnot (eikä ajattelu) juuri niitä tue, vaan muita mahdollisuuksia paremminkin. Joudutaan väistämättä ristiriitaan vallitsevan teorian kansa. Luovutaan siitä ja tehdään parempi.