"Mittaustulosten ei voitane sanoa olevan ainakaan liiallisella tarkkuudella pilattu."
Tämäkö on oikein?
Hetken myös ajattelin muotoa pilatut (ja aluksi kirjoitin voine, ei voitane). Eikö kuitenkin noinkin "vaikea" lause yksinkertaistu toteamukseen "mittaustuloksia ei ole pilattu liiallisella tarkkuudella"?
Tai, jos määräistä muotoa käytetään, "mittaustulokset eivät ole liiallisella tarkkuudella pilattu". Jälkimmäinen kyllä arveluttaa.
Tämäkö on oikein?
Hetken myös ajattelin muotoa pilatut (ja aluksi kirjoitin voine, ei voitane). Eikö kuitenkin noinkin "vaikea" lause yksinkertaistu toteamukseen "mittaustuloksia ei ole pilattu liiallisella tarkkuudella"?
Tai, jos määräistä muotoa käytetään, "mittaustulokset eivät ole liiallisella tarkkuudella pilattu". Jälkimmäinen kyllä arveluttaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä ne molemmat on oikein muotoiltu mielestäni.
..mittaustulokset eivät ole pilattuja... Kieltosanan kanssa tulee partitiivi. Lause "mittaustulokset eivät ole pilattu" on väärin.
Miksi käytät lauseenvastiketta. On helpompi sanoa, lukea ja ymmärtää, jos sanotaan näin: "Ei voitane sanoa, että mittaustulokset olisivat ainakaan liiallisella tarkkuudella pilattuja."
Jos repostelemaan ruvetaan, niin lauseessasi on liian paljon varauksia. Potentiaalin voisit jättää pois.
siksi lauseenvastike, että kyseessä on jäljessä oleva päälause, ei siis mikään yksinäinen lause.
Predikatiivi ei muutu kiellon vaikutuksesta partitiiviin. Ei sanota
Minä olen opiskelija. -> Minä en ole opiskelijaa.
Kysymys on vaikea. -> Kysymys ei ole vaikeaa.
Tms.
Kysymys ei ole vaikea. Kysymykset eivät ole vaikeita. Hän on opiskelija. He eivät ole opiskelijoita.
Minulla ei ole kielioppia tässä lähettyvillä, joten en ryhdy esittämään selityksiä, miksi monikossa tulee kieltosanan kanssa partitiivi. Joissain poikkeustapauksisa voidaan sanoa "he eivät ole opiskelijat", mutta silloin tarvitaan jotain selvityksiä, mistä ryhmästä on kysymys.
Kysymykset ovat vaikeita. Kysymykset eivät ole vaikeita. Me olemme opiskelijoita. Me emme ole opiskelijoita. Predikatiivi vain sattuu heijastelemaan subjektin ominaisuuksia, jaollisuutta ja määrää. Vrt. esim. Kysymyksiä on vaikeita. 'on sekä vaikeita että helppoja kysymyksiä'.
Mikään mainitsemistasi muotoiluista ei ole oikein - järkevän kielenkäytön mielessä.
(Otsikossa oleva kysymyksesi on siis luontevasti muotoiltu: luontevassa suomessa potentiaalia käytetään lähes yksinomaan epäilevissä lauseissa.)
Kieliopillisesti oikea lause on vaihtoehdoistasi toinen:
"Mittaustuloksia ei ole pilattu liiallisella tarkkuudella."
Muistakin saadaan kieliopillisesti oikeita, kun viimeinen sana korjataan luvultaan ja sijaltaan oikeaksi:
"Mittaustulosten ei voitane sanoa olevan ainakaan liiallisella tarkkuudella pilattuja."
"Mittaustulokset eivät ole liiallisella tarkkuudella pilattuja."
Oikein on sanoa:
"Mittaustulokset ovat liian epätarkkoja."
Tämähän on se, mitä tarkoitetaan. Tai ehkä vielä suoremmin:
"Mittaukset on tehty kelvottomasti."
Se sitten tietysti jo vaatisi jonkinlaisen yksilöinnin ja perustelun. Tässä onkin yksi syy siihen, että kritiikki esitetään niin usein ajatus- ja lausemössönä eikä yksinkertaisilla lauseilla: kun asia sanotaan suoraan, pitäisi myös kyetä vastaamaan huutoonsa.
Jos asia pyritään sanomaan ironisesti, isketään yleensä kirves kiveen. Usein kompastutaan jo ironisen muotoilun luomaan raskaaseen kielelliseen ilmaukseen, jota ei aina saada edes kieliopillisesti oikeaksi.