Dieettineuvot

Anonyymi

En tiedä kollegojen tilannetta, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että paino-ongelmia piisaa. Kun liikkuminen on hankalaa, selkä kiukuttelee ja polvi pettää, niin ruumiinkulttuuri jää vähemmälle.
Sitten luen dieettiohjelmia. Niissä hoikaksi ja linjakkaiksi muuntautuneet haastateltavat intoilevat, että tämä siitä seurasi, kun jätin pois limsat ja karkit. Suklaakin on pannassa. Muuta sitten ei tarvitakkaan!
No siis. Minun muistini ei riitä sanomaan, koska viimeksi olen juonut limsaa. Karkkeja ehkä jouluna, samoin suklaata. Kokakolloo ei on ikinä oppinut juomaan, ja joskus hamalla 90-luvulla join Fantaa, mutta siihenkin on nyt makeuttamisaineeksi valittu jokin kemikaali, joten viime hörpystä lienee vuosia. Kahviin en pane sokeria, enkä ahmi leivoksia ja muita makeita leivonnaisia.
Mutta arvatkaapa kaksi kertaa, olenko hoikka silmänilo ja kameran lemmikki.
No en ole.

103

932

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Aloituksen teki hajamielinen Mkr.

    • Anonyymi

      Eikös eräs kainuun muori kertonut kymmenien kilojen laihdutuksesta täällä. Varmaan häneltä saat hyviä neuvoja.

    • En suosittele, koska asialla on omat haittapuolensa: jos hankkii itselleen sokeritaudin tyyppi 2 niin lääkitys pakottaa kilot alas. Miinuksena on ruokahalun puute, väsymys ja vatsalaukun kutistumisen myötä nopeasti tuleva täysinäisyyden tunne.
      Elikkä kuten sanonta kuuluu: lääke pahempi kuin sairaus :)
      Ymmärrän toki dilemmasi: minulla on sen verran tullut artroosia vasempaan lonkkaan että pitkät kävelyretket ovat historiaa. Karkit, pullat, limsat jne makeat ja hiilihydraattipitoiset herkut olen jättänyt ja kauan sitten. Olen lähes absolutisti alkoholin suhteen: yksi lasi roseeta kaksi kertaa vuodessa. Valkoinen leipä, pasta, peruna vain hyvin rajoitetussa määrässä tai ei lainkaan. Makeat hedelmät pannassa. Ei kakkuja, ei leivonnaisia ei sipsejä ei pizzaa. Vaikeinta on kun laitan päivittäin ruokaa kahdelle, joskus useammallekin terveelle miehelle, joilla on kaikilla hyvä ruokahalu. Eilen leivoin ihania sämpylöitä, koska Legon poika rakastaa pehmeää, valkoista leipää ja kaupasta ei tartu mukaan minun siellä kierrellessäni. Itse en voi niitä syödä ilman että minua siitä rangaistaan.
      Painoni on laskenut ensimmäistä kertaa alle 60 kg kolmeenkymmeneen vuoteen.

      • Elämä ei olisi elämisen aroista ilman hyvää ruokaa. Tähän ikään päästyäni en katso aiheelliseksi kieltää itseltäni edes sitä hyvän mielen tuojaa.
        En oikeastaan valita paino-ongelmista, kritisoin vain mainoskampanjoita. Tietysti tällaisten mainosten jatkeeksi sitten mainitaan joku hyvä vitamiini- ja hivenainepilleri lisäksi antamaan tarmoa.


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Elämä ei olisi elämisen aroista ilman hyvää ruokaa. Tähän ikään päästyäni en katso aiheelliseksi kieltää itseltäni edes sitä hyvän mielen tuojaa.
        En oikeastaan valita paino-ongelmista, kritisoin vain mainoskampanjoita. Tietysti tällaisten mainosten jatkeeksi sitten mainitaan joku hyvä vitamiini- ja hivenainepilleri lisäksi antamaan tarmoa.

        Olen myös hyvän ruuan ystävä ja kokkaan mielelläni ja kokeilen uusia reseptejä.
        Mutta: ein aio elää syödäkseni vaan yritän syödä pysyäkseni elossa :)


      • Paloma01 kirjoitti:

        Olen myös hyvän ruuan ystävä ja kokkaan mielelläni ja kokeilen uusia reseptejä.
        Mutta: ein aio elää syödäkseni vaan yritän syödä pysyäkseni elossa :)

        Minulla ei välttämättä sitä kannustusta enää ole. Takaovi on jo niin lähellä, että panen mielelläni ranttaliksi kun siihen on tilaisuus! LOL


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Elämä ei olisi elämisen aroista ilman hyvää ruokaa. Tähän ikään päästyäni en katso aiheelliseksi kieltää itseltäni edes sitä hyvän mielen tuojaa.
        En oikeastaan valita paino-ongelmista, kritisoin vain mainoskampanjoita. Tietysti tällaisten mainosten jatkeeksi sitten mainitaan joku hyvä vitamiini- ja hivenainepilleri lisäksi antamaan tarmoa.

        Tuo on oikeaa puhetta. En missään nimessä voisi jättää pois hyviä leivonnaisia, hyvää ja rasvaista ruokaa yms., mutta eihän sitä tarvitse joka päivä syödä.

        Miten se olikaan: kohtuu kaikessa, pullo päivässä. :)))


      • Anonyymi

        Mikä diabeteslääke laihduttaa? Minulla on se tavallisin Metforem, eikä se ole laihduttava. Joudun rajoittamaam kaloreita, jotta paino ei ainakaan nouse. Ylipainoa on noin 5-8 kiloa, painoindeksin mukaan lievä ylipaino. Mutta tauti alkoi jo ollessani hyvin hoikka, on perinnöllistä rasitusta.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Olen myös hyvän ruuan ystävä ja kokkaan mielelläni ja kokeilen uusia reseptejä.
        Mutta: ein aio elää syödäkseni vaan yritän syödä pysyäkseni elossa :)

        Juurihan tuossa kerroit, ettet pysty syömään juuri mitään ja ne huushollisi miehet ahmivat valtavia aterioita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä diabeteslääke laihduttaa? Minulla on se tavallisin Metforem, eikä se ole laihduttava. Joudun rajoittamaam kaloreita, jotta paino ei ainakaan nouse. Ylipainoa on noin 5-8 kiloa, painoindeksin mukaan lievä ylipaino. Mutta tauti alkoi jo ollessani hyvin hoikka, on perinnöllistä rasitusta.

        Kyllä Metformin laihduttaa, mutta ei kovin paljon. Se alun perin kehitettiin nimen omaan painonpudotukseen. Silloin sen annostus on kuitenkin oltava suuri ja lääkärit eivät mielellään kirjoita sitä niin suurina annoksina, koska se voi auheuttaa vatsavaivoja.

        Lääke josta puhun on nimeltään Ozempic (semaglutid), joka otetaan pikku piikkinä ihon alle kerran viikossa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juurihan tuossa kerroit, ettet pysty syömään juuri mitään ja ne huushollisi miehet ahmivat valtavia aterioita.

        Niin juuri. Minä kokkaan ja he syövät.


    • Anonyymi

      Liikuntaa lisäämällä voi vähän hallita painoaan. Puoli tuntia kävelyä päivässä,
      tai vartti edes. Tai kevyttä voimistelua. Liikunta tekee muutenkin hyvää elimistölle.

      • Kevyt liikunta tai voimistelu on aina hyväksi, mutta ei juuri auta painonhallinassa. Sydämen tykettä pitäisi saada nostettua sataan tai yli mieluummin joksikin ajaksi treenillä /reippaalla liikunnalla jos haluaa painoon olevan jotain vaikutusta.
        Mutta lihasvoimaan ja niveliin, verenkiertoon ja tasapainoon auttaa pienempikin jumppa.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Kevyt liikunta tai voimistelu on aina hyväksi, mutta ei juuri auta painonhallinassa. Sydämen tykettä pitäisi saada nostettua sataan tai yli mieluummin joksikin ajaksi treenillä /reippaalla liikunnalla jos haluaa painoon olevan jotain vaikutusta.
        Mutta lihasvoimaan ja niveliin, verenkiertoon ja tasapainoon auttaa pienempikin jumppa.

        Liikunta kuluttaa kaloreita. Jos vain istuu syömässä aamiaisesta illalliseen telkkaria
        välillä katsellen kyllä kiloja kertyy ja rasva ja sokeri tukkii verisuonet - sydämessäkin.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Kevyt liikunta tai voimistelu on aina hyväksi, mutta ei juuri auta painonhallinassa. Sydämen tykettä pitäisi saada nostettua sataan tai yli mieluummin joksikin ajaksi treenillä /reippaalla liikunnalla jos haluaa painoon olevan jotain vaikutusta.
        Mutta lihasvoimaan ja niveliin, verenkiertoon ja tasapainoon auttaa pienempikin jumppa.

        Mikäli sohvaperuna alkaa kävelemään, niin taatusti laihtuu, vaikka päivittäinen kävely ei olisi, kuin 30 min.

        Ei tietenkään silloin, jos tuona aikana kävelee vain yhden kilsan.


    • Tähän ikään päästessä ( 80) on turhaa edes ajatella jotain painonpudotusta. Sitten kun/jos ne ikävät sairaudet iskevät on parempikin olla lihaa luiden päällä.
      Olen kauan sitten jo lopettanut painoni tarkkailun, syön mitä mieleni tekee ja liikun säännöllisesti, joten painoni on mielestäni ihan hyvissä lukemissa.
      Ja pieni pyöreys tässä iässä on pelkkää plussaa, ryppyjäkin vähemmän kuin langanlaihoilla ystävättärilläni, jotka miltei laskevat joka suupalansa.
      Jaksan hyvin kantaa kiloni, se on pääasia!

      • Sielunsiskon puhetta!
        Elämänikäisen taistelun voi jo lopettaa näillä vuosikymmenillä!
        Hyvää juhannusta!


      • Mak-Ris kirjoitti:

        Sielunsiskon puhetta!
        Elämänikäisen taistelun voi jo lopettaa näillä vuosikymmenillä!
        Hyvää juhannusta!

        Olen ehkä kymmenkunta vuotta nuorempi ja sekin vaikuttaa tavoitteisiin ja asenteeseen.
        Hyvää Juhannusta!


      • Paloma01 kirjoitti:

        Olen ehkä kymmenkunta vuotta nuorempi ja sekin vaikuttaa tavoitteisiin ja asenteeseen.
        Hyvää Juhannusta!

        Aivan niin. Ei täällä varmaan minua vanhempaa ole. Nuoria te kaikki olette :))


    • Anonyymi

      Olen minäkin sortunut noihin "laihdutus kuureihin" usein, mutta en enää. Parhaan tuloksen sain sillä Atkinsonin dieetillä, (20kg) jossa vähennetään hiilihydraatit olemattomiin, joten virtsan ketoaineet nousevat ja se vasta vaarallista onkin.

      Pahinta mitä tein, en jaksanut pitää säännöllistä ruokailua, vaikka limuja, pizzoja, karkkeja ym. roskaruokaa en usein syönyt, mutta aamukahvin jälkeen oli vaatimaton eväs päivällä ja illalla sitten lasten kanssa syötiin.

      No, mennyt mikä mennyt ja painokin on noussut, ei kuitenkaan mihinkään "taivaisiin", sillä vaateet sopivat edelleen, siis niitä vanhojakin ja niitähän riittää!D

      Verenpaine, sokeri ja kolesteroli lääkitys on ollut, vaikka tuosta kolesteroli lääkityksestä kieltäydyin. Sokerin vuoksi välttelin kaikkea makeaa, kunnes tuli lapsuus mieleen, että pullahan se oli aamulla hopeateen, tai maidon kanssa, joten pullaa poskeen.

      Oli siis joskus 2 pilleriä aamulla ja kaksi illalla joka vähennettiin lopulla yhteen, mutta yllätys olikin suuri, kun viimeksi kävin labrassa ja lääkärillä, niin hän sanoi, että sokerit on jo liian alhaiset, eikä uusinut enää reseptiä niihin.

      Siis, kun tunnustin tuon pullansyöntini, niin hän sanoi , että minun ikäiseni saa syödä mitä mieli tekee. Ei hän myöskään soimannut tupakoinnistani, saati alkoholin käytöstäni, kun vain varon, että; jos otan, niin verenpaine lääkettä en ota. Se nimittäin laskee huomattavan paljon, joten voi huimata. Tietenkin sekin huimaa, jos juo sen "pullopäivässä", mikäli se ei ole "keskaria, jota en juo.

      Tulin aivan terveeksi, sillä hän lähtiessä kehui minun harmaita hiuksiani, koska hän muisti minut vielä brunettina.

      • Meillä oli työssä eräs iso ja paksu kaveri, ehkä nelikymppinen, joka alkoi silmissä kuihtua ja tulla huonovointisen oloiseksi. Olimme kaikki hänestä huolestuneita ja arvuuttelimme, mikä miestä vaivaa, itse ei mitään sanonut olostaan.
        Muutaman kuukauden kuluttua hän sitten puuskahti kahvitauolla, että ette tekään mitään huomaa ettekä sano, vaikka hän on pitänyt dieettiä kuukausikaupalla ja paino putoaa. Nyt on jo mennyt 20 kg. Olimme helpottuneita ja onnittelimme ja kyselimme, ja hän kertoi laihtuneensa Atkinsin dieetillä.
        En muista jatkuiko hänen dieettinsä kauan, taisimme joutua toisille osastoille sittemmin, mutta en usko mitenkään, että Atkins on terveellinen. Tämä mies todella oli ihan harmaaihoinen, väsynyt ja haluton koko talven. Luulimme, että sairastaa syöpää.


    • Pienet annokset ja useita aterioita päivässä, eikös se ole se nykyinen suositus ?

      Oma painoindeksini on sallituissa rajoissa vaikka en sitä erityisesti tarkkaile. Samoin minä pidän etuoikeutena syödä maukasta ruokaa, voita ja kermaa säästämättä. Karkkeja enkä limsoja ole harrastanut koskaan, suklaakin näyttää jääneen.
      Joskus makea leivonnainen, mielialan kohottamiseksi, saattaa maistua, mutta harvoin sekään.
      Enempi ongelmia on siinä, ettei ruoka oikein maistu. Ystävien kanssa ollaan siunailtu sitä. että ruuanlaittotaito on menetetty, vaikka taitaa vain olla kyse siitä, että makuaisti on heikentynyt kuten ikääntyessä kuulemma käy.
      Silti kehopositiivisuutta tarvittaisiin kun joskus katselen kroppaani ja huomaan sen muutokset: on pömppövatsaa ja velttoa nahkaa siellä täällä - ainakin kriittisellä silmällä katseltuna ja entiseen kehonkuvaan verrattuna...
      "Herra auta meitä hyväksymään nämäkin muutokset" abbedissan runkousta muunnellen..))

    • Anonyymi

      Alotukseen:

      Samoja vaivoja on rahikaisellaki,
      lihakset kipeitä nivelissä kolotusta, s e l k ä erittäin heikko ja joka ikinen kerta kun istualtaan nousee tekee ristiselästä alaspäin kipeetä hiivatisti,
      aina pitää nousta varovasti istualtaan liikkeelle,
      kyllä harmittaa, nimen omaan se kun liikkiminen tuottaa tuskaa,
      kaikki tekeminen on muuttunu hittaksi,
      kaikesta huolimatta harrastan vielä vesijuoksua pari kolmeketaa viikossa,
      se on ainoa liikunta muoto joka vielä onnistuu,
      ennen vielä seiten-vitosena tein kymmenen kilometrin kävelylenkkejä,
      nyt se harrastus on muisto vain,
      tosi harrmillinen juttu,
      kyllä vanhan ihmisen pitää tulla huonoon kuntoon enenkuin henki lähtee,

      tänä aamuna herätessä mietin, kuolisin jos tietäisin keinon miten sen tekeisin, niin pahoin on kivut vienee elämän halun,

      mutta,
      huomenna uimaan ja lapraan verikokeisiin,
      pakko koittaa tässä sekavassa terveskeskuksenki toiminnassa
      jotenki vaan sinnitellä,
      saa nähdä saanko asiallista hoitoa vielä,
      vaikka lääkäristä ei ole tietokaan saanko lääkäriin vastaanottoa ja jos niin milloin, kun vaki lääkkeetki on loppu, eikä niitä ole edes uusittu vaikka olen asian ilmoittanu pyytäny,
      huolestuttavaa on vanhan elämä, ainaki omalla kohdallani,

      • Anonyymi

        Jos et itse osaa uusia lääkkeitäsi Omakannassa, apteekissa se tehdään, maksaa tosin 2 euroa/resepti.
        Kyllä lääkäriin pääsee parissa viikossa, jos on aihetta. Mutta jos on nivelrikot kaikkialla kropassa, niille ei paljon muuta voi tehdä kuin särkylääkkeitä syödä. Vanhat ei kestä isoja leikkauksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos et itse osaa uusia lääkkeitäsi Omakannassa, apteekissa se tehdään, maksaa tosin 2 euroa/resepti.
        Kyllä lääkäriin pääsee parissa viikossa, jos on aihetta. Mutta jos on nivelrikot kaikkialla kropassa, niille ei paljon muuta voi tehdä kuin särkylääkkeitä syödä. Vanhat ei kestä isoja leikkauksia.

        Asiallinen ja hyvä vastaus!


    • Anonyymi

      "Eikös eräs kainuun muori kertonut kymmenien kilojen laihdutuksesta täällä. Varmaan häneltä saat hyviä neuvoja." Tiesi joku kertoa.

      Joo laihduin ja paino pitää, mutta syynä ei ollut laihdutuskuuri vaan se divetikutiitti diagnoosi joka karsi punaisen lihan käyttöä. Liha ei ole laihduttajan kamu. Sokerit ja hipleet eivät lihota jos niiden käytön sanelee pienet mielihalut.

      Viinit ovat elämän suolaa ja en kehtaa edes hienostella, että nautin lasillisen roseeta..hah huh...pullo punkkua tai valkkista niin jopa vatsa toimii.🤣 Ei ummeta eikä vatsa pönkötä.

      Ohjeistaa korppis

      • Anonyymi

        Kyllä sokeri lihottaa enemmän, kuin liha, jos ei nyt pekonia oteta lasketa.

        Eihän lihassa ole paljoakaan kaloreita itsessään.


      • Anonyymi

        Älä siinä pilkkaa palomaa, hyvä ettei maksaansa pilaa viinaksilla kun on vielä krooninen sairauskin lääkkeineen rasittamassa. Suurkuluttajalla menee pullo kerralla, elimistö on niin alkoholiin tottunut ettei lasillinen tai pari edes tunnu missään. No kirroosi odottaa, vanhuksilla surullisen paljon lisääntynyt vakava tila.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sokeri lihottaa enemmän, kuin liha, jos ei nyt pekonia oteta lasketa.

        Eihän lihassa ole paljoakaan kaloreita itsessään.

        Juurikin näin. Kana on lähes rasvatonta, samoin riistalihat. Siasta ja naudasta voi ottaa pois rasvaa sisältävät paikat.


      • Kiitos vain hyvistä neuvoista, mutta minulle sopii tää viinavapaa dieetti tosi hyvin ja vatsakin toimii ongelmitta ilman punkkua tai valkkaria. Ei se sitä tarkoita ettenkö voisi innostua nostamaan maljoja kun hyvien kamujen kanssa tavataan, mutta nyt koronan aikaan on sitäkin herkkua ollut vähemmän.
        Sokerit ja "hipleet" eivät kauheesti lihota pienissä määrissä, mutta diabeetikkona joudun rajoittamaan niiden käyttöä. Punaista lihaa tai sikaa syön noin pari kertaa viikossa, aina pieniä annoksia esim. jauhelihakastiketta tai pienen pihvin. Minun verensokerini reagoi lähinnä nopeisiin hiilareihin: leipä, peruna, pasta ja makeat hedelmät. Kaikki pullat ja kakut ja piirakat nostavat verensokerin tosi nopeasti, tosin tää nykyinen lääkitys on niin tehokas että muutaman tunnin sisällä verensokeri on taas normaali.
        Meillä on nyt paljon porukkaa talossa ja kaikki nuoria miehiä joilla on suuri ruokahalu. Viime yönä oli kansainvaellus rappuja alas kun yönälkään etsittiin jotain hyvää ja helppoa. Muroja ja sämpylöitä, maitoa ja snakseja ja mun tekemä peltilihapiirakka katosivat nopeasti. Tarvii olla tarkkana tän logistiikan kanssa kun kauppaankin on matkaa ja säilytystilat pienet.
        Mutta oli se mukavaa kun pojat sanoivat pihaan ajettaessa että oi, miten olemme kaivanneet tätä paikkaa!


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Kiitos vain hyvistä neuvoista, mutta minulle sopii tää viinavapaa dieetti tosi hyvin ja vatsakin toimii ongelmitta ilman punkkua tai valkkaria. Ei se sitä tarkoita ettenkö voisi innostua nostamaan maljoja kun hyvien kamujen kanssa tavataan, mutta nyt koronan aikaan on sitäkin herkkua ollut vähemmän.
        Sokerit ja "hipleet" eivät kauheesti lihota pienissä määrissä, mutta diabeetikkona joudun rajoittamaan niiden käyttöä. Punaista lihaa tai sikaa syön noin pari kertaa viikossa, aina pieniä annoksia esim. jauhelihakastiketta tai pienen pihvin. Minun verensokerini reagoi lähinnä nopeisiin hiilareihin: leipä, peruna, pasta ja makeat hedelmät. Kaikki pullat ja kakut ja piirakat nostavat verensokerin tosi nopeasti, tosin tää nykyinen lääkitys on niin tehokas että muutaman tunnin sisällä verensokeri on taas normaali.
        Meillä on nyt paljon porukkaa talossa ja kaikki nuoria miehiä joilla on suuri ruokahalu. Viime yönä oli kansainvaellus rappuja alas kun yönälkään etsittiin jotain hyvää ja helppoa. Muroja ja sämpylöitä, maitoa ja snakseja ja mun tekemä peltilihapiirakka katosivat nopeasti. Tarvii olla tarkkana tän logistiikan kanssa kun kauppaankin on matkaa ja säilytystilat pienet.
        Mutta oli se mukavaa kun pojat sanoivat pihaan ajettaessa että oi, miten olemme kaivanneet tätä paikkaa!

        Kumma kun paikkaa kaipasivat, ei mummua. No onhan sinulla siellä tarjoilut yölläkin ja brunssi kuin viiden tähden hotellissa.
        Aika harvoin sinulla syytä maljoja kohotella, sanoit juuri että kerran tai kaksi vuodesa. Miksi teillä yöllä valvotaan ja rapuissa ravataan, eikö ne anna vanhuksille kaivattua yön lepoa?


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Kiitos vain hyvistä neuvoista, mutta minulle sopii tää viinavapaa dieetti tosi hyvin ja vatsakin toimii ongelmitta ilman punkkua tai valkkaria. Ei se sitä tarkoita ettenkö voisi innostua nostamaan maljoja kun hyvien kamujen kanssa tavataan, mutta nyt koronan aikaan on sitäkin herkkua ollut vähemmän.
        Sokerit ja "hipleet" eivät kauheesti lihota pienissä määrissä, mutta diabeetikkona joudun rajoittamaan niiden käyttöä. Punaista lihaa tai sikaa syön noin pari kertaa viikossa, aina pieniä annoksia esim. jauhelihakastiketta tai pienen pihvin. Minun verensokerini reagoi lähinnä nopeisiin hiilareihin: leipä, peruna, pasta ja makeat hedelmät. Kaikki pullat ja kakut ja piirakat nostavat verensokerin tosi nopeasti, tosin tää nykyinen lääkitys on niin tehokas että muutaman tunnin sisällä verensokeri on taas normaali.
        Meillä on nyt paljon porukkaa talossa ja kaikki nuoria miehiä joilla on suuri ruokahalu. Viime yönä oli kansainvaellus rappuja alas kun yönälkään etsittiin jotain hyvää ja helppoa. Muroja ja sämpylöitä, maitoa ja snakseja ja mun tekemä peltilihapiirakka katosivat nopeasti. Tarvii olla tarkkana tän logistiikan kanssa kun kauppaankin on matkaa ja säilytystilat pienet.
        Mutta oli se mukavaa kun pojat sanoivat pihaan ajettaessa että oi, miten olemme kaivanneet tätä paikkaa!

        Minun lapsenlapseni ja 5 kaveria ovat parhaillaan mökilläni lomailemassa. Täällä mummi toivoo, että ovat ymmärtäneet ottaa tarpeeksi sapuskaa mukaan, Kyllä maaseudun rauhassa ruoka maistuu.
        Perheessäni oli parhaimmillaan 5 henkeä, ja mökillä on yhä koko poppoolle vuoteet, yhden pitää nukkua lattialla, mutta onneksi patjat kuitenkin riittävät.

        Minä en osallistu dieettiruokakeskusteluunne, sillä katson ohittaneeni sen ajan, jolloin kaloreja piti vahtia. Kyllä olen lähes oman painoni verran kiloja pudottanut elämäni aikana. Kun Painonvartijat vielä olivat olemassa, kävin siellä ja sain kyllä hyvät ohjeet ja tuen. Mutta asia on niin, että ihmisen rasvasolut ovat ja pysyvät. Eivät ne mihinkään katoa, vaikka pienenevätkin. Ne odottavat vain aikaa parempaa ja alkavat taas kerätä rasvaa heti, kun tilanne sen sallii. Sen vuoksi dieetit eivät jää pysyviksi., jollei lopun elämäänsä punnitse ruoka-annoksia ja vältä kaikkea epäterveellistä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Kiitos vain hyvistä neuvoista, mutta minulle sopii tää viinavapaa dieetti tosi hyvin ja vatsakin toimii ongelmitta ilman punkkua tai valkkaria. Ei se sitä tarkoita ettenkö voisi innostua nostamaan maljoja kun hyvien kamujen kanssa tavataan, mutta nyt koronan aikaan on sitäkin herkkua ollut vähemmän.
        Sokerit ja "hipleet" eivät kauheesti lihota pienissä määrissä, mutta diabeetikkona joudun rajoittamaan niiden käyttöä. Punaista lihaa tai sikaa syön noin pari kertaa viikossa, aina pieniä annoksia esim. jauhelihakastiketta tai pienen pihvin. Minun verensokerini reagoi lähinnä nopeisiin hiilareihin: leipä, peruna, pasta ja makeat hedelmät. Kaikki pullat ja kakut ja piirakat nostavat verensokerin tosi nopeasti, tosin tää nykyinen lääkitys on niin tehokas että muutaman tunnin sisällä verensokeri on taas normaali.
        Meillä on nyt paljon porukkaa talossa ja kaikki nuoria miehiä joilla on suuri ruokahalu. Viime yönä oli kansainvaellus rappuja alas kun yönälkään etsittiin jotain hyvää ja helppoa. Muroja ja sämpylöitä, maitoa ja snakseja ja mun tekemä peltilihapiirakka katosivat nopeasti. Tarvii olla tarkkana tän logistiikan kanssa kun kauppaankin on matkaa ja säilytystilat pienet.
        Mutta oli se mukavaa kun pojat sanoivat pihaan ajettaessa että oi, miten olemme kaivanneet tätä paikkaa!

        Eihän mikään ruoka lihota pienissä määrissä nautittuna.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kumma kun paikkaa kaipasivat, ei mummua. No onhan sinulla siellä tarjoilut yölläkin ja brunssi kuin viiden tähden hotellissa.
        Aika harvoin sinulla syytä maljoja kohotella, sanoit juuri että kerran tai kaksi vuodesa. Miksi teillä yöllä valvotaan ja rapuissa ravataan, eikö ne anna vanhuksille kaivattua yön lepoa?

        Mummua ja bonuspappaa he ovat tavanneet kevään mittaan kotonaan ja me olemme heille tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, mutta täällä mummolassa he eivät ole käyneet melkein kahteen vuoteen. Vapaa ilmapiiri, omat kaverit naapurissa ja iso piha ja kylänraitti, plus joki ja uintimahdollisuus ja veneilemäänkin pääsee ovat mukavaa vaihtelua kasvavalle nuorisolle, Plus että isompi poika sai ensi kerran kokeilla mopoa, tosin omassa pihassa vain, koska hänelle on aika tilattu mopoajokorttia varten syyskuussa.
        Ei ole tarjoilua, mutta omatoimisesti saa hakea ruokaa vuorokauden ympäri, kun vain siivoaa jälkensä ja hoitaa tiskinsä tiskikoneeseen. Minä aamulla sitten tarkistan jääkaapin onko mitään jäljellä :)
        Hehehehehehe vanhukset tässä talossa ovat viimeisinä hereillä, minä tosin menen nukkumaan jo kohta puolen yön jälkeen, joskus vasta puoli kahden tienoilla. Lego taisi tulla nukkumaan joskus kolmen jälkeen viime yönä Siihen aikaan nuoriso on jo täysin simahtanut.
        Maljoja on tullut kohoteltua todella harvaan näiden koronavuosien aikana, taisi olla omissa häissäni helmikuussa viimeiksi. Mutta jospa tilanne vielä paranee?


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Mummua ja bonuspappaa he ovat tavanneet kevään mittaan kotonaan ja me olemme heille tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, mutta täällä mummolassa he eivät ole käyneet melkein kahteen vuoteen. Vapaa ilmapiiri, omat kaverit naapurissa ja iso piha ja kylänraitti, plus joki ja uintimahdollisuus ja veneilemäänkin pääsee ovat mukavaa vaihtelua kasvavalle nuorisolle, Plus että isompi poika sai ensi kerran kokeilla mopoa, tosin omassa pihassa vain, koska hänelle on aika tilattu mopoajokorttia varten syyskuussa.
        Ei ole tarjoilua, mutta omatoimisesti saa hakea ruokaa vuorokauden ympäri, kun vain siivoaa jälkensä ja hoitaa tiskinsä tiskikoneeseen. Minä aamulla sitten tarkistan jääkaapin onko mitään jäljellä :)
        Hehehehehehe vanhukset tässä talossa ovat viimeisinä hereillä, minä tosin menen nukkumaan jo kohta puolen yön jälkeen, joskus vasta puoli kahden tienoilla. Lego taisi tulla nukkumaan joskus kolmen jälkeen viime yönä Siihen aikaan nuoriso on jo täysin simahtanut.
        Maljoja on tullut kohoteltua todella harvaan näiden koronavuosien aikana, taisi olla omissa häissäni helmikuussa viimeiksi. Mutta jospa tilanne vielä paranee?

        Paloma kerroit tuolla ketjun alussa että käytät Ozempicia. Itselläni on juuri mietintä käynnissä alkaisinko käyttää sitä kun lääkäri suositteli. Lähinnä mietityttää pistoksiin siirtyminen kun olen tähän saakka tabletteja käyttänyt.

        Ozempic kai vaikuttaa painoa alentavasti, sikäli se olisi hyvä. Taitaa vaan olla aika hintava lääke.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Paloma kerroit tuolla ketjun alussa että käytät Ozempicia. Itselläni on juuri mietintä käynnissä alkaisinko käyttää sitä kun lääkäri suositteli. Lähinnä mietityttää pistoksiin siirtyminen kun olen tähän saakka tabletteja käyttänyt.

        Ozempic kai vaikuttaa painoa alentavasti, sikäli se olisi hyvä. Taitaa vaan olla aika hintava lääke.

        Aloitin Ozempicin pari kuukautta sitten ja sokeriarvoni ovat nyt lähes normaalit. Otan myös insuliinia pistoksina, mutta saan todennäköisesti lopettaa sen kokonaan kohta, nyt ensin puolitin annoksen itse ja sitäkin voi vielä pienentää. Syön myös metformiinia ja repaglinidia (pieniä annoksia) ja ainakin repaglinidin saan luultavasti lopettaa.
        Lääke on tehokas mutta kuten sanoit, hintava. Minulle tulee kuitenkin hintakatto vastaan aika nopeasti ja sitten kustannukset laskevat.
        Ozempicin piikki on paljon pienempi kuin insuliinin ja sen pistäminen ihon alle kerran viikossa ei ole mikään paha kokemus. Edes minulle joka inhoan piikkejä.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Aloitin Ozempicin pari kuukautta sitten ja sokeriarvoni ovat nyt lähes normaalit. Otan myös insuliinia pistoksina, mutta saan todennäköisesti lopettaa sen kokonaan kohta, nyt ensin puolitin annoksen itse ja sitäkin voi vielä pienentää. Syön myös metformiinia ja repaglinidia (pieniä annoksia) ja ainakin repaglinidin saan luultavasti lopettaa.
        Lääke on tehokas mutta kuten sanoit, hintava. Minulle tulee kuitenkin hintakatto vastaan aika nopeasti ja sitten kustannukset laskevat.
        Ozempicin piikki on paljon pienempi kuin insuliinin ja sen pistäminen ihon alle kerran viikossa ei ole mikään paha kokemus. Edes minulle joka inhoan piikkejä.

        Kiitos Paloma vastauksestasi.


    • Anonyymi

      Kyllä ne ruokaa sulattavat kuidut olisi hyvä saada muualta kuin viinaksista.
      Juurekset, vihannekset, hedelmät ja täysjyvävilja puhdasta vettä unohtamatta.
      Ovat myös vähäkalorisia toisin kuin alkoholi.

      • Anonyymi

        Alkoholi panee mahan kuralle, viittaa maksavaurioon. Ja ne omatekoiset on epäpuhtaita, kiljuun verrattavia myrkkyjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkoholi panee mahan kuralle, viittaa maksavaurioon. Ja ne omatekoiset on epäpuhtaita, kiljuun verrattavia myrkkyjä.

        On se kumma mitä epäpuhtauksia ja moskaa ihminen kehoonsa laittaa sisään ja ulkokuoreen.
        Eiköhän niissä tienpinetareilta kerätyissä vastaksissa ole pöyn lisäksi autojen pakokaasujen moskaa ja raskasmetalleja, ties mitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se kumma mitä epäpuhtauksia ja moskaa ihminen kehoonsa laittaa sisään ja ulkokuoreen.
        Eiköhän niissä tienpinetareilta kerätyissä vastaksissa ole pöyn lisäksi autojen pakokaasujen moskaa ja raskasmetalleja, ties mitä.

        Onko se sinulle joku ongelma, mitä moskaa kukin sisäänsä tai ulkokuoreensa laittaa?

        Kerrohan miten se häiritsee sinun päivittäistä oloasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko se sinulle joku ongelma, mitä moskaa kukin sisäänsä tai ulkokuoreensa laittaa?

        Kerrohan miten se häiritsee sinun päivittäistä oloasi?

        "Kerrohan miten se häiritsee sinun päivittäistä oloasi?"

        Ei häiritse yhtään minun päivittäistä, viikottaista eikä elämääni ollenkaan.

        Keskustelupalstan ollessa kysymyksessä ja aloituksen aihe dieetit. Kehon ollessa kyseessä on itsestään selvää, että kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu niin sisältäpäin kuin ulkoapäin tuleva kuormittuminen.

        Häiritseekö sinua, että huonosta kehonhuollosta otetaan esimerkkejä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se kumma mitä epäpuhtauksia ja moskaa ihminen kehoonsa laittaa sisään ja ulkokuoreen.
        Eiköhän niissä tienpinetareilta kerätyissä vastaksissa ole pöyn lisäksi autojen pakokaasujen moskaa ja raskasmetalleja, ties mitä.

        Joo, ja koirankakkaa, humalaisten oksennusta ja kusta, huumeneuloja, ihmispaskaa, juomatölkkejä, lasia, muovia ja tupakannatsoja. Puhumattakaan punkeista ja muista tuhohyönteisistä. Pitää olla täydet suojavarusteet että voisi mitään poimia tien poskesta. Mutta en niitä oksia saunaani likaamaan toisi ja ihooni imeyttäisi, vaikka olisi luvallistakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko se sinulle joku ongelma, mitä moskaa kukin sisäänsä tai ulkokuoreensa laittaa?

        Kerrohan miten se häiritsee sinun päivittäistä oloasi?

        Se koira älähtää jne. Kyllä se veronmaksajaa häiritsee, kun yhteiskunta maksaa näitä elintapasairauksien seuraamuksia. Typerä lause, että jokainen kantaa itse kilonsa. Ei kanna, tarvitaan leikkauksia polviin ja lonkkiin, sairaslomia, työkyvyttömyyseläkkeitä jne.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo, ja koirankakkaa, humalaisten oksennusta ja kusta, huumeneuloja, ihmispaskaa, juomatölkkejä, lasia, muovia ja tupakannatsoja. Puhumattakaan punkeista ja muista tuhohyönteisistä. Pitää olla täydet suojavarusteet että voisi mitään poimia tien poskesta. Mutta en niitä oksia saunaani likaamaan toisi ja ihooni imeyttäisi, vaikka olisi luvallistakin.

        Suomessa ollaan huomattavasti siistimpiä. Metsät ovat laajat, ja ne paljonpuhutut voimalinjat kaukana asutuksesta, joten meillä ei ole pelkoa tuollaisesta roskaamisesta kuin kerrot.
        Onneksi.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Suomessa ollaan huomattavasti siistimpiä. Metsät ovat laajat, ja ne paljonpuhutut voimalinjat kaukana asutuksesta, joten meillä ei ole pelkoa tuollaisesta roskaamisesta kuin kerrot.
        Onneksi.

        Ei voimalinjoilla ole tuollaista, vaan teiden varsilla joista joku katkoo koivun oksia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei voimalinjoilla ole tuollaista, vaan teiden varsilla joista joku katkoo koivun oksia.

        Olen liikkunut Suomen teillä vuosikymmenien ajan, koska olen käyttänyt loma-aikani matkailuun Suomessa ja kesämökkielämään. Missään en ole nähnyt kuvailemiasi tienpientareita, ja voin vakuuttaa, että Suomessa ei ole tuollaista roskaamisen kulttuuria.
        Tuntuu oudolta, että joku tekisi saunavastansa ojanpientareiden koivuista. Itse en ole sellaista havainnut.
        Roskaaminen on kyllä alkanut vaikeuttaa kaupunkilaisten elämää. Lehdissä on juuri kerrottu helsinkiläisten viikonloppuroskaamisesta.
        Tuntuu käsittämättömältä.
        Ehkä muualta maailmalta opitut tavat nyt ovat rantautumassa tännekin.


      • Anonyymi
        Mak-Ris kirjoitti:

        Olen liikkunut Suomen teillä vuosikymmenien ajan, koska olen käyttänyt loma-aikani matkailuun Suomessa ja kesämökkielämään. Missään en ole nähnyt kuvailemiasi tienpientareita, ja voin vakuuttaa, että Suomessa ei ole tuollaista roskaamisen kulttuuria.
        Tuntuu oudolta, että joku tekisi saunavastansa ojanpientareiden koivuista. Itse en ole sellaista havainnut.
        Roskaaminen on kyllä alkanut vaikeuttaa kaupunkilaisten elämää. Lehdissä on juuri kerrottu helsinkiläisten viikonloppuroskaamisesta.
        Tuntuu käsittämättömältä.
        Ehkä muualta maailmalta opitut tavat nyt ovat rantautumassa tännekin.

        Monessa muissa maissa on erittäin siistiä. Ihmiset eivät heitä roskia maahan
        eivätkä nuoret makoile ja kännää puistoissa jättäen kaatopaikan jälkeensä.
        Nuoria kännääjiä pidetään alkoholisteina ja sivistymättöminä
        kuten aikuisiakin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Monessa muissa maissa on erittäin siistiä. Ihmiset eivät heitä roskia maahan
        eivätkä nuoret makoile ja kännää puistoissa jättäen kaatopaikan jälkeensä.
        Nuoria kännääjiä pidetään alkoholisteina ja sivistymättöminä
        kuten aikuisiakin.

        Täällä ylempänä mainittiin tienvarsien loppumattomat roskat, oksennukset ja ulostukset. Täytyy olla muistoja muista maista, koska ei Suomessa tuollaista tapaa.
        Sitä minä vaan.
        Ja nyt koronalievityksen mukana on varmaan Helsinkiin saapunut ulkomaisia turistilaumoja, koska siellä on niin roskattu puistot ja katujen varret.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, ja koirankakkaa, humalaisten oksennusta ja kusta, huumeneuloja, ihmispaskaa, juomatölkkejä, lasia, muovia ja tupakannatsoja. Puhumattakaan punkeista ja muista tuhohyönteisistä. Pitää olla täydet suojavarusteet että voisi mitään poimia tien poskesta. Mutta en niitä oksia saunaani likaamaan toisi ja ihooni imeyttäisi, vaikka olisi luvallistakin.

        Tässä kohtaa Makriina kyllä ällistyy ruokalistastasi. Etkö löydä kauppaan?


    • Kieltämättä hymy karahti kasvoilleni kun luin oletetuista korven elämän vaaroista.

      Mitä kaupunkilaisille tarkoittaa mökkitien varsi?
      Ihmispaskaa, kusta, huumeneuloja, ilmaston saasteita jne.

      Viiniä kukin lipittää määränsä ja onhan heitäkin joille alkoholi ei käy, tai laukaisee ryyppyputken.

      Piha juhannuskunnossa. Vein nuusi säkillistä roskia ja vanhoja mattoja keräilypisteeseen.
      Seuraava kauhistelun aihe. Keräyspisteen säännöt, kaksi säkkiä kerralla, vaan kun oli kuusi kyydissä niin jätin kerralla 🤣

      Muistakaa myös, että ohjeistukseni ovat yleisellä tasolla ei kenellekään henkilökohtaisesti. Ja puskat nyt eivät ole uskottavia.

      • Anonyymi

        Miten se voi olla noin vaikeata???

        Jos säännöt antavat luvan kahdelle säkille, niin sinä onneton jätät surutta 6 säkkiä.
        Eivätkö säännöt sitten koske sinua, vai oletko todella noin piittaamaton?
        Jos se on periytyvää, niin poikasikin varmasti istua könöttivät Mannerheimintiellä.
        Eihän ne lait ja ohjeistukset heitä koske, jos olet hyvin kouluttanut.

        Tuntuu tuo elämäsi olevan melko kaoottista ja muista piittaamatonta näpertelyä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten se voi olla noin vaikeata???

        Jos säännöt antavat luvan kahdelle säkille, niin sinä onneton jätät surutta 6 säkkiä.
        Eivätkö säännöt sitten koske sinua, vai oletko todella noin piittaamaton?
        Jos se on periytyvää, niin poikasikin varmasti istua könöttivät Mannerheimintiellä.
        Eihän ne lait ja ohjeistukset heitä koske, jos olet hyvin kouluttanut.

        Tuntuu tuo elämäsi olevan melko kaoottista ja muista piittaamatonta näpertelyä.

        No, ehtoota, kirkolta. Olipa mukava pötkähtää työpäivän jälkeen kierreportaiden alle vilpoiseen huoneeseeni. Vatsa täynnä ja väsyneenä.

        Näin ne poikanikin oppivat työnteon tärkeyden, eivät he kaduilla istu, työtä tekevät ja itsensä elättävät.

        Kun ajelin sinne jätepisteeseen mietin jos tulee sanomista, jätän kaksi säkkiä ja ajan hautuumaalle tarkistamaan vanhempieni haudan huollon. Palaan ja jätän toiset kaksi säkkiä ja ajelen lähikauppaan ostoksille ja palaan jättäen ne viimeiset kaksi säkkiä. Eli kaksi säkkiä kerrallaan 😁.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        No, ehtoota, kirkolta. Olipa mukava pötkähtää työpäivän jälkeen kierreportaiden alle vilpoiseen huoneeseeni. Vatsa täynnä ja väsyneenä.

        Näin ne poikanikin oppivat työnteon tärkeyden, eivät he kaduilla istu, työtä tekevät ja itsensä elättävät.

        Kun ajelin sinne jätepisteeseen mietin jos tulee sanomista, jätän kaksi säkkiä ja ajan hautuumaalle tarkistamaan vanhempieni haudan huollon. Palaan ja jätän toiset kaksi säkkiä ja ajelen lähikauppaan ostoksille ja palaan jättäen ne viimeiset kaksi säkkiä. Eli kaksi säkkiä kerrallaan 😁.

        Johan sen ikäisten pitäisi jo perhe elättää eikä vain itseään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Johan sen ikäisten pitäisi jo perhe elättää eikä vain itseään.

        Kun olin naimisissa ja perheenäiti, yli 30-vuotias, kävin työssä kuten miehenikin, yhdessä lapsiamme elätimme 😁Esikoinen ja hänen vaimonsa samoin yhdessä kortensa kekoon kantaa.

        Kuopus opiskelee, mutta kesät tekee töitä.

        Sinä olet vissiin siipeillyt miehen elättäessä sinut ja lapsesi?


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Kun olin naimisissa ja perheenäiti, yli 30-vuotias, kävin työssä kuten miehenikin, yhdessä lapsiamme elätimme 😁Esikoinen ja hänen vaimonsa samoin yhdessä kortensa kekoon kantaa.

        Kuopus opiskelee, mutta kesät tekee töitä.

        Sinä olet vissiin siipeillyt miehen elättäessä sinut ja lapsesi?

        Jos hoitaa kotia ja pieniä lapsia miehen käydessä töissä ja tehdessä uraa, se ei ole siipeilyä vaan rakkautta. Muutaman vuoden voi nainen perheen hyvinvoinnille antaa omasta urastaan. Kyllä sitä ehtii vielä työelämään kymmeniksi vuosiksi, varsinkin kun on hoitanut opiskelut ja perheen perustamisen ajallaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos hoitaa kotia ja pieniä lapsia miehen käydessä töissä ja tehdessä uraa, se ei ole siipeilyä vaan rakkautta. Muutaman vuoden voi nainen perheen hyvinvoinnille antaa omasta urastaan. Kyllä sitä ehtii vielä työelämään kymmeniksi vuosiksi, varsinkin kun on hoitanut opiskelut ja perheen perustamisen ajallaan.

        Miksi urputat, keskity omaan elämääsi ja suureen rakkauteesi. Minä loin uraa ja hoidin lapseni rakastettiin, riideltiin ja erottiin😂


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Miksi urputat, keskity omaan elämääsi ja suureen rakkauteesi. Minä loin uraa ja hoidin lapseni rakastettiin, riideltiin ja erottiin😂

        Itse vithuilit siipeilystä. Noinko koville ottaa, jos jollain on rakkaus kestänyt ja perhe ehjänä säilynyt eikä ole yksinhuoltajaksi joutunut. Säälittävä tapaus olet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse vithuilit siipeilystä. Noinko koville ottaa, jos jollain on rakkaus kestänyt ja perhe ehjänä säilynyt eikä ole yksinhuoltajaksi joutunut. Säälittävä tapaus olet.

        Nuasjärven Noita marinoituu omassa liemessään.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Kun olin naimisissa ja perheenäiti, yli 30-vuotias, kävin työssä kuten miehenikin, yhdessä lapsiamme elätimme 😁Esikoinen ja hänen vaimonsa samoin yhdessä kortensa kekoon kantaa.

        Kuopus opiskelee, mutta kesät tekee töitä.

        Sinä olet vissiin siipeillyt miehen elättäessä sinut ja lapsesi?

        Ompas siinä kateellinen kommentti. Mitä pahaa siinä on, jos mies elättää vaimonsa ja lastensa äidin lasten ollessa pieniä?
        Ei tuo ikuinen opiskelukaan eläkkeitä kerrytä ja kuluttaa valtion tukirahoja.


    • Anonyymi

      Narsistin liitot eivät kestä. Ei kai kenenkään 70 henkilön lapsukainen enää
      "opiskele ja käy kesätöissä" ?

      • Anonyymi

        Yhdistin työn, opiskelun ja perheen 80-luvun lopulla. Suoritin Tampereen yliopiston alaisessa, kesäyliopistossa aikuiskasvatuksen appron, tarkoituksena jatkaa opettajan tutkintoon. Olin neljäkymppinen. Toinen raskaus muutti suunnitelmia. Sain kuopuksen 42-vuotiaana.

        Aikuiskasvatuksen opinnoissa painotettiin jo tuolloin jatkuvan opiskelun mallia. Tiedostettiin yhteiskunnan muutokset, ymmärrettiin, että se ensimmäinen työpaikka/ammatti ei suinkaan antanut enää loppuelämälle turvaa.

        Näin on monet aikuiset lapsenne/perheelliset ja sinkut joutuneet opiskelemaan lisää, joko työn ohella tai heittäytyneet uudelleen koulutettavaksi uuteen ammattiin aikuisiällä.

        Omani ovat nuorempia kuin teidän ikäisten lapset. Kai vielä silloin kuin he valmistuivat ammattiin, kävelivät suoraan työpaikkaan, josta jäävät tai jo jäivät eläkkeelle. Nuoremmille sukupolville työelämässä ja samoissa kuvioissa pysyminen on haasteellisempaa.

        Esikoisen urapäätös oli jo lapsena selkeä. Käveli 18-vuotiaana ylioppilaana eka työpaikkaan sai työn ja jatkoi alalla, opiskellen työn ohella lisää suorittaen loppututkinnon.

        Kuopus empi, kirjoitti ylioppilaaksi suorittaen kaksointutkinnon, mutta ei oikein tiennyt mikä hänestä isona tulisi, joten hän päätyi työelämään ja suoritti erilaisia opintoja, oli vakituisessa työsuhteessa yli 6-vuotta. Neljä vuotta sitten hän haki yliopistoon lukemaan alaa jonka vihdoin koki omakseen.

        Tiedän kirjoittajissa muitakin joiden lapset ovat joutuneet vaihtamaan alaa jopa perheellisiä.
        Se on yätä päivää. Itsekin työnohella opiskelleena ja kesälomat ulkomailla kieliopinnoissa viihtyneenä tiedän, että siihen eivät kaikki kykene.

        Ystävämme poika sanoutui irti yliopistosta tutkijan työstä, sai tarpeekseen ja jäi perheen isäksi. Vaimolla on yritys ja hän tuo leivän perheen pöytään.

        Perinteiset sukupuoliin sidotut työjaot ovat monissa perheissä kääntyneet isästä on tullut koti-isä ja äidistä hyväpalkkainen perheen elättäjä.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhdistin työn, opiskelun ja perheen 80-luvun lopulla. Suoritin Tampereen yliopiston alaisessa, kesäyliopistossa aikuiskasvatuksen appron, tarkoituksena jatkaa opettajan tutkintoon. Olin neljäkymppinen. Toinen raskaus muutti suunnitelmia. Sain kuopuksen 42-vuotiaana.

        Aikuiskasvatuksen opinnoissa painotettiin jo tuolloin jatkuvan opiskelun mallia. Tiedostettiin yhteiskunnan muutokset, ymmärrettiin, että se ensimmäinen työpaikka/ammatti ei suinkaan antanut enää loppuelämälle turvaa.

        Näin on monet aikuiset lapsenne/perheelliset ja sinkut joutuneet opiskelemaan lisää, joko työn ohella tai heittäytyneet uudelleen koulutettavaksi uuteen ammattiin aikuisiällä.

        Omani ovat nuorempia kuin teidän ikäisten lapset. Kai vielä silloin kuin he valmistuivat ammattiin, kävelivät suoraan työpaikkaan, josta jäävät tai jo jäivät eläkkeelle. Nuoremmille sukupolville työelämässä ja samoissa kuvioissa pysyminen on haasteellisempaa.

        Esikoisen urapäätös oli jo lapsena selkeä. Käveli 18-vuotiaana ylioppilaana eka työpaikkaan sai työn ja jatkoi alalla, opiskellen työn ohella lisää suorittaen loppututkinnon.

        Kuopus empi, kirjoitti ylioppilaaksi suorittaen kaksointutkinnon, mutta ei oikein tiennyt mikä hänestä isona tulisi, joten hän päätyi työelämään ja suoritti erilaisia opintoja, oli vakituisessa työsuhteessa yli 6-vuotta. Neljä vuotta sitten hän haki yliopistoon lukemaan alaa jonka vihdoin koki omakseen.

        Tiedän kirjoittajissa muitakin joiden lapset ovat joutuneet vaihtamaan alaa jopa perheellisiä.
        Se on yätä päivää. Itsekin työnohella opiskelleena ja kesälomat ulkomailla kieliopinnoissa viihtyneenä tiedän, että siihen eivät kaikki kykene.

        Ystävämme poika sanoutui irti yliopistosta tutkijan työstä, sai tarpeekseen ja jäi perheen isäksi. Vaimolla on yritys ja hän tuo leivän perheen pöytään.

        Perinteiset sukupuoliin sidotut työjaot ovat monissa perheissä kääntyneet isästä on tullut koti-isä ja äidistä hyväpalkkainen perheen elättäjä.

        Korppis

        Mikähän tuom vuodatuksen tarkoitus on? Jos itse olet mummoiässä lapsesi tehnyt, miksi sitä niin korostat? 70kymppisillä on normaalisti aikuisia tai lähes aikuisia lastenlapsia, lapsilla on korkeat koulutukset, hyvät ammatit, talot ja rahaa matkustella. Ei tuo seikkailu maailmalla ja oman suunnan etsiminen vuosikymmeniä mitään hienoa ole,senvoi jättää väliin. Tunnut olevan katkera niille, joilla avioliitto on kestänyt ja mies pääasiallisena elättäjänä. Voi nainenkin ottaa vetovastuun, mikäs siinä. Mutta keskustelu lähti kun ivasit kirjoittajaa miehensä elätiksi, vaikket tiedä hänestä mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhdistin työn, opiskelun ja perheen 80-luvun lopulla. Suoritin Tampereen yliopiston alaisessa, kesäyliopistossa aikuiskasvatuksen appron, tarkoituksena jatkaa opettajan tutkintoon. Olin neljäkymppinen. Toinen raskaus muutti suunnitelmia. Sain kuopuksen 42-vuotiaana.

        Aikuiskasvatuksen opinnoissa painotettiin jo tuolloin jatkuvan opiskelun mallia. Tiedostettiin yhteiskunnan muutokset, ymmärrettiin, että se ensimmäinen työpaikka/ammatti ei suinkaan antanut enää loppuelämälle turvaa.

        Näin on monet aikuiset lapsenne/perheelliset ja sinkut joutuneet opiskelemaan lisää, joko työn ohella tai heittäytyneet uudelleen koulutettavaksi uuteen ammattiin aikuisiällä.

        Omani ovat nuorempia kuin teidän ikäisten lapset. Kai vielä silloin kuin he valmistuivat ammattiin, kävelivät suoraan työpaikkaan, josta jäävät tai jo jäivät eläkkeelle. Nuoremmille sukupolville työelämässä ja samoissa kuvioissa pysyminen on haasteellisempaa.

        Esikoisen urapäätös oli jo lapsena selkeä. Käveli 18-vuotiaana ylioppilaana eka työpaikkaan sai työn ja jatkoi alalla, opiskellen työn ohella lisää suorittaen loppututkinnon.

        Kuopus empi, kirjoitti ylioppilaaksi suorittaen kaksointutkinnon, mutta ei oikein tiennyt mikä hänestä isona tulisi, joten hän päätyi työelämään ja suoritti erilaisia opintoja, oli vakituisessa työsuhteessa yli 6-vuotta. Neljä vuotta sitten hän haki yliopistoon lukemaan alaa jonka vihdoin koki omakseen.

        Tiedän kirjoittajissa muitakin joiden lapset ovat joutuneet vaihtamaan alaa jopa perheellisiä.
        Se on yätä päivää. Itsekin työnohella opiskelleena ja kesälomat ulkomailla kieliopinnoissa viihtyneenä tiedän, että siihen eivät kaikki kykene.

        Ystävämme poika sanoutui irti yliopistosta tutkijan työstä, sai tarpeekseen ja jäi perheen isäksi. Vaimolla on yritys ja hän tuo leivän perheen pöytään.

        Perinteiset sukupuoliin sidotut työjaot ovat monissa perheissä kääntyneet isästä on tullut koti-isä ja äidistä hyväpalkkainen perheen elättäjä.

        Korppis

        Sanoit varmaankin tälle ystäväsi pojalle, että hän nyt elää sitten vaimonsa siivillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhdistin työn, opiskelun ja perheen 80-luvun lopulla. Suoritin Tampereen yliopiston alaisessa, kesäyliopistossa aikuiskasvatuksen appron, tarkoituksena jatkaa opettajan tutkintoon. Olin neljäkymppinen. Toinen raskaus muutti suunnitelmia. Sain kuopuksen 42-vuotiaana.

        Aikuiskasvatuksen opinnoissa painotettiin jo tuolloin jatkuvan opiskelun mallia. Tiedostettiin yhteiskunnan muutokset, ymmärrettiin, että se ensimmäinen työpaikka/ammatti ei suinkaan antanut enää loppuelämälle turvaa.

        Näin on monet aikuiset lapsenne/perheelliset ja sinkut joutuneet opiskelemaan lisää, joko työn ohella tai heittäytyneet uudelleen koulutettavaksi uuteen ammattiin aikuisiällä.

        Omani ovat nuorempia kuin teidän ikäisten lapset. Kai vielä silloin kuin he valmistuivat ammattiin, kävelivät suoraan työpaikkaan, josta jäävät tai jo jäivät eläkkeelle. Nuoremmille sukupolville työelämässä ja samoissa kuvioissa pysyminen on haasteellisempaa.

        Esikoisen urapäätös oli jo lapsena selkeä. Käveli 18-vuotiaana ylioppilaana eka työpaikkaan sai työn ja jatkoi alalla, opiskellen työn ohella lisää suorittaen loppututkinnon.

        Kuopus empi, kirjoitti ylioppilaaksi suorittaen kaksointutkinnon, mutta ei oikein tiennyt mikä hänestä isona tulisi, joten hän päätyi työelämään ja suoritti erilaisia opintoja, oli vakituisessa työsuhteessa yli 6-vuotta. Neljä vuotta sitten hän haki yliopistoon lukemaan alaa jonka vihdoin koki omakseen.

        Tiedän kirjoittajissa muitakin joiden lapset ovat joutuneet vaihtamaan alaa jopa perheellisiä.
        Se on yätä päivää. Itsekin työnohella opiskelleena ja kesälomat ulkomailla kieliopinnoissa viihtyneenä tiedän, että siihen eivät kaikki kykene.

        Ystävämme poika sanoutui irti yliopistosta tutkijan työstä, sai tarpeekseen ja jäi perheen isäksi. Vaimolla on yritys ja hän tuo leivän perheen pöytään.

        Perinteiset sukupuoliin sidotut työjaot ovat monissa perheissä kääntyneet isästä on tullut koti-isä ja äidistä hyväpalkkainen perheen elättäjä.

        Korppis

        Jaa että ihan kesäyliopiston appro! Kestikö kurssi viikon vai kaksi?🤣🤣🤣


      • Anonyymi

        No...

        Tulihan se lempeä ja ystävällinen luonne taas esille.
        Jos jo palstalta saa sinusta epämiellyttävän käsityksen, niin kuinkahan kauhea mahtaa olla todellinen luonteesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa että ihan kesäyliopiston appro! Kestikö kurssi viikon vai kaksi?🤣🤣🤣

        Tutustu yliopistoissa tutkintoihin vaadittaviin opintoviikkoihin, lisäksi ne pitää hyväksyttävästi suorittaa, lue ja kirjoita wikitietoa niin voit piilottaa tyhmyytesi.

        korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaa että ihan kesäyliopiston appro! Kestikö kurssi viikon vai kaksi?🤣🤣🤣

        Taisi mennä selkä kanttuvei jo ensimmäisenä päivänä ja loppu suoritettiin kirjekurssin kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutustu yliopistoissa tutkintoihin vaadittaviin opintoviikkoihin, lisäksi ne pitää hyväksyttävästi suorittaa, lue ja kirjoita wikitietoa niin voit piilottaa tyhmyytesi.

        korppis

        Tuo oli pilkkaa, kun aprrosta eli alimmasta arvosanasta ylpeilet. Ei sitä missään noteerata.
        Onko sinulla yhtään cumua tai laudaturia, oletko suorittanut niihin kuuluvat opinnäytetyöt? Tuskin on.
        En tarvitse wikiä, tiedän muutenkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo oli pilkkaa, kun aprrosta eli alimmasta arvosanasta ylpeilet. Ei sitä missään noteerata.
        Onko sinulla yhtään cumua tai laudaturia, oletko suorittanut niihin kuuluvat opinnäytetyöt? Tuskin on.
        En tarvitse wikiä, tiedän muutenkin.

        Käy nyt kuitenkin wikissä ja tarkista mistä opinahjosta saa cum laude approbatur arvosanoja.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käy nyt kuitenkin wikissä ja tarkista mistä opinahjosta saa cum laude approbatur arvosanoja.

        Korppis

        Niitä saa lukiosta ja ennen myös yliopistossa oli käytössä a, cl ja l. Nykyisin puhutaan kai opintoviikoista. Mutta ethän sinä tunne kuin sen appron.


    • Anonyymi

      En pidä siipeilynä kotiäidin osaa, sillä siinä joutuu tarkkaan laskemaan talousmenonsa ja useinkin hoitamaan lapsensa ilman muiden tukea. Muistan, että 5-6 vuoteen en ollut omista lapsistani erossa koskaan , sillä minulla ei ollut sukulaisia eikä ystäviä niin lähellä, että heistä olisi voinut saada lapsenhoitoapua.
      Pahinta kotiäidin osassa on, että siitä ei eläkevuodet kerry, vaikka työtä vuorotta tekeekin. Jokainen kotiäitinä lapsiaan hoitanut joutuu tyytymään pieneen eläkkeeseen, vaikka sitten lasten kasvettua onkin mennyt ansiotyöhön.
      Mkr.

      • Anonyymi

        Riippuu lasten määrästä ja ajoituksesta. Itse tein kaksi lastani 1,5 vuoden välein ja olin kotona yhteensä 4 vuotta heitä hoitamassa. Äitiysloma oli silloin 6 kk ja otin palkatonta virkavapaata lisäksi. Mies sai tehdä uraa koko ajan ja hänellä on suuri eläke. Omiakin työvuosia tuli 36 ja ihan kohtuueläke siitä koitui. Mutta kun yhdessä eletään, koituuhan miehen iso eläke minunkin hyväksi. Hyvin riittää ja jää perinnöksikin omaisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riippuu lasten määrästä ja ajoituksesta. Itse tein kaksi lastani 1,5 vuoden välein ja olin kotona yhteensä 4 vuotta heitä hoitamassa. Äitiysloma oli silloin 6 kk ja otin palkatonta virkavapaata lisäksi. Mies sai tehdä uraa koko ajan ja hänellä on suuri eläke. Omiakin työvuosia tuli 36 ja ihan kohtuueläke siitä koitui. Mutta kun yhdessä eletään, koituuhan miehen iso eläke minunkin hyväksi. Hyvin riittää ja jää perinnöksikin omaisuutta.

        Tämän päivän nuoret ovat jatkuvan muutoksen keskellä. Harva nuori voi peruskoulun jälkeen mennä työpaikkaan), jossa voi olla eläkeikään saakka. Jatkuva opiskelu on monella edessä. Työpaikat vaihtuvat, nyt monet ovat siirtyneet kokonaan etätöihin. Tunnen pudonneeni kyydistä. Työelämä ei ole enää samanlainen kuin omana aikanani. Silloin juhlapuheissa sanottiin, että työntekijät ovat firman suurin voimavara. Nyt ei sellaista uskotella. Työelämä on muutosten kourissa
        On helppo olla sivustakatsojan roolissa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän päivän nuoret ovat jatkuvan muutoksen keskellä. Harva nuori voi peruskoulun jälkeen mennä työpaikkaan), jossa voi olla eläkeikään saakka. Jatkuva opiskelu on monella edessä. Työpaikat vaihtuvat, nyt monet ovat siirtyneet kokonaan etätöihin. Tunnen pudonneeni kyydistä. Työelämä ei ole enää samanlainen kuin omana aikanani. Silloin juhlapuheissa sanottiin, että työntekijät ovat firman suurin voimavara. Nyt ei sellaista uskotella. Työelämä on muutosten kourissa
        On helppo olla sivustakatsojan roolissa.
        Mkr.

        Parasta ollakkin sivustakatsojana eikä todistella että ne omat ratkaisut oli parhaita ja omien lasten ja lastenlasten ratkaisut parhaita. Ei ne ainakaan yleisille palstoille kuulu.


      • Anonyymi

        No makriina äläpäs nyt yleistä, jos itsellesi kävi noin. Tuskin ikinä kovin hyvin palkattu olit, josmuutaman vuoden takia eläkkeesi jäi hyvin pieneksi. Siihen aikaan ei ollut kunnallisia hoitopaikkoja, munullakin meni puolet palkasta kotiapulaisen palkkaan ja alkuun oli yhteisverotus. Ei jäänyt käteen paljoa moneen vuoteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No makriina äläpäs nyt yleistä, jos itsellesi kävi noin. Tuskin ikinä kovin hyvin palkattu olit, josmuutaman vuoden takia eläkkeesi jäi hyvin pieneksi. Siihen aikaan ei ollut kunnallisia hoitopaikkoja, munullakin meni puolet palkasta kotiapulaisen palkkaan ja alkuun oli yhteisverotus. Ei jäänyt käteen paljoa moneen vuoteen.

        Juu eläkkeeni on pieni. en muuta väitäkään. Irtisanoin itseni esikoisen syntyessä, joten ei minulla mitään äitiyslomaa ollut, menin taas töihin, kun kuopus meni kouluun.
        Eläkevuosia minulle laskettiin 22. Aika vähän, kun täyden eläkkeen eläkevuodet po. 40.
        Työnantajani tosin oli maksanut lisäeläkkeen, joten vähän helpotusta arkeen siitä tuli.
        Ennen kotiäitiaikaani tehtyjä työvuosia ei eläkevuosiini laskettu, siinä oli eläkeuudistuksen rajapyykki juuri kohdalla..
        Mkr.


    • Anonyymi

      Aineenvaihdunta hidastuu. Koita sie vain kolloo vettää ja ottaa lunkisti.

    • Mikä ihmeen tarve joillakin on jatkuvasti arvostella ja mitätöidä jonkun tuntemattoman ihmisen valintoja elämässä, jos ne eivät aivan täsmää omien valintojensa kanssa ja asettaa omat valintansa ja kokemuksensa joksikin normiksi ja ihanteeksi ja kaikki jotka eivät ole toimineet sen normin (joka ei muutenkaan ollut normi) ovat tehneet väärin ja jotenkin huonompia yksilöitä ja heidän elämänkokemuksensa ei ole jotain mitä saisi arvostaa eikä varsinkaan jakaa keskustelupalstalla?

      • Anonyymi

        Niin, miksi arvostella kotiäitejä siipeilijöiksi?0


      • Anonyymi

        No sitä minäkin ihmettelen, miten joku alentaa siivellä eläjäksi naisen , jonka mies elättää hänet, lastensa äidin ja hoitajan..


      • Anonyymi

        Kyllä se tarve tulee, kun aikansa seuraa yhden huithapelin kehumista omasta elämästään ja itsensä nostamisesta joksikin jokapaikan ammattitekijäksi.
        Jos joku ei sitä arvosta, niin kohta tulee haistattelemiset ja toisten elämän mollaaminen.

        Muuten:
        Luulisi jo sinunkin oppineen lyhentämään lauseita, eikä lykkäävän niitä yhteen pötköön.
        Täällä ei oikolukijoita ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, miksi arvostella kotiäitejä siipeilijöiksi?0

        Varmaan siksi, kun jäi itse yksinhuoltajaksi ja on kade, kun monen muun mies elättää ja hoitaa perhettään, on siinä läsnä,


      • Anonyymi

        Kun seuraa ketjun kirjoittelua tajuaa, miten häijy luonne on tuolla kaikkeen puuttuvalla nälvijällä!
        Korppis sentään tihkuu iloa ja tekemisen onnea, kannustavat terveiset hänelle!

        lukija


    • Anonyymi

      Täysatkinsilla kilot alas hieman alle tavoitetason.
      Ennen ko. kuuria on suunniteltava sen jälkeinen elämä ja varsinkin se kaikki mitä suuhunsa laittaa.
      Tämä atkins on ehoton. Ei grammaakaan hiilaria missään muodossa eikä yhtään!
      Seuranta ketosliuskoilla.
      Tämä sopii huonosti suomalaisille koska yleinen meininki on, ettei tämän vertainen merkitse mitään. Tässä se merkitsee.
      Pudotin 6:ssa viikossa painoa 16kg ja olisin voinut jatkaa mutta tavoitteeni oli -15kg.
      Opetellassani syömään suunnittelemallani tavalla tuli takaisin 2kg mutta pysähtyi siihen.
      Ne jotka eivät ymmärrä ravintoaineien koostumusta ja mm. sitä, että sinapeissa ja ketsupeissakin on sokeria, niin älkööt yrittäkö.

      Liuskaseuranta on lahjomaton! Jos liuskat eivät värjäydy niin silloin suukkiin on pantu jotain sopimatonta, Vaikkapa pala tomaattia omenalohkosta puhumattakaan.

      • Anonyymi

        Miksi ei yhtään luonnollistakaan sokeria ei saisi olla? Se ei ole kielletty kokonaan diabeetikoltakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ei yhtään luonnollistakaan sokeria ei saisi olla? Se ei ole kielletty kokonaan diabeetikoltakaan.

        Kaikki sokeri on "jalostettua". Mitä on luonnollinen sokeri ?
        Sokeri ei ole ihmiselle tarpeellista. Luonnollisimmassa muodossa sitä saa ehkä esim.
        hedelmistä, jotka on lähes pelkkää sokeria, ei mitään laihduttajan ruokaa ainakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ei yhtään luonnollistakaan sokeria ei saisi olla? Se ei ole kielletty kokonaan diabeetikoltakaan.

        Olkoon hiilari missä muodossa tahansa, luonnollista tai luonnotonta, niin ketosprosessi ei käynnisty ja on ketonen on päällä niin ainakin keskeytyy.

        Tuossa on juuri kyse siitä, ETTEI YHTÄÄN!
        Eri lihalaatuja ja kaloja rajattomasti mutta ilman höysteitä. Kananmunia.
        Suojaravinteet purkeista. Suoliston toiminnan vuoksi apteekista jotain hyytelöityvää granulaattia.
        Helppo kuuri. Ei tarvitse ajatella muuta kuin noita muutamaa ravintoainetta ja olla ehdoton.
        Ei tarvitse punnita syömisiään eikä ajankohtia. Ei laskea kaloreja.
        Joo. Ei ole terveellistä mutta ei ole tarkoituskaan omaksua elämän tavaksi.

        Omalla kohdallani liuskat alkoivat värjääntymään kolmantena päivänä.
        Vaimoni ja eräs tuttavani ymmärsivät asian sisällön ja ehdottomuuden. He onnistuivat. Muutama muu tuntemani yrittänyt sortui tuohon "eihän tämän vertainen merkitse mitään". Kaikki eivät myöskään tajua missä kaikessa on hiilihydraatteja.
        Joo.Porkkana ei ole sokeria mutta se on hiilaria. Yms. kuten vaikkapa myynnissä olevissa silleissä.
        Nuukuuttani aloitin silakoilla mutta sain niistä pitkäaikaisen rokotuksen. Pyrin kalavoittoiseensyömiseen mutta toisessa päässä paistelin nälkääni illalla 20:n tienoissa pannulla kahta porsaankyljystä. Ja paino putosi.

        Vaimollani painon poistuma näkyi selvimmin pakaroiden kohtuullistumisena.


    • Anonyymi

      Tässä ketjussa käsitellään (omaa) ylipainoa, ja painoindeksiä , mutta itse kukin välttää niiden mainitsemista.
      Meikäläinenkin kuuluu pullottavamahaisiin, painoa on 88 kg ja painoindeksi on 27 ja risat.
      Eihän tämä mitenkään erikoista tässä seurassa ole kun keskustelijain joukossa on epäilemättä monia sellaisia, joilla painoindeksi ylittää 30. Vaan kukapa uskaltaa sen tunnustaa?
      Mitä häpeilyä muuten painonsa tunnustamisessa
      julkisesti on?

    • Painoindeksini on 25,2 ja menossa alas. Liikunta lähes minimi, mitä pihalla kävelen ja kasvimaalla, kaupoissa ja auton ovelle. Sisällä treenaan niveliä ja joskus hetken kuntopyörällä, Poika tuli toissapäivänä juhannuksen viettoon ja sanoi että äiti, sinua on kerta kerralta aina vain vähemmän jäljellä.

      • Anonyymi

        Voi paloma miten murheelliselta tuo poikasi sanoma kuullostaa. Miksi paino tahattomasti laskee, onko sitä selvitetty? Tietysti jos lihasmasa katoaa, se laskee painoa. Kerrot myös painoa laskevasta lääkkeestä, mihin sillä pyritään jos olet jo laiha?


      • Anonyymi

        Mistä te saatte tietonne tuohon painoind.?

        Netissä on toki laskureita, mutta ei meidän ikäluokalle?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voi paloma miten murheelliselta tuo poikasi sanoma kuullostaa. Miksi paino tahattomasti laskee, onko sitä selvitetty? Tietysti jos lihasmasa katoaa, se laskee painoa. Kerrot myös painoa laskevasta lääkkeestä, mihin sillä pyritään jos olet jo laiha?

        Painoni on laskenut pikkuhiljaa viimeiset kymmenen vuotta, nyt viime aikoina tosin nopeammin lääkitykseni vaihduttua. Minä olen vain hyvilläni, koska olen normaalipainoinen ja aamun verensokeri 4-5, joka yksinkertaistaa elämistä kun ei tarvi joka suupalaa vahdata samalla tavalla ja koska ruokahaluni ovat muutenkin vähäiset ja pienikin ateria tyydyttää ruokahaluni ja täyttää aivan liikaakin, niin painonhallinta on tullut helpoksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mistä te saatte tietonne tuohon painoind.?

        Netissä on toki laskureita, mutta ei meidän ikäluokalle?

        Eiköhän ne laskurit ole kaikille ikäluokille.
        Nyt Maailman terveysjärjestö, WHO, suosittelee että ne rajat suhteutettaisiin ikään, elikkä meidän iässämme normaali painoindeksi olisi 24-28,9.
        Ålder BMI Normalvikt
        (19-24 år BMI 19.0-23.9
        25-34 år BMI 20.0-24.9
        35-44 år BMI 21.0-25.9
        45-54 år BMI 22.0-26.9
        55-64 år BMI 24.0-27.9
        Över 65 år BMI 24.0-28.9)


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Eiköhän ne laskurit ole kaikille ikäluokille.
        Nyt Maailman terveysjärjestö, WHO, suosittelee että ne rajat suhteutettaisiin ikään, elikkä meidän iässämme normaali painoindeksi olisi 24-28,9.
        Ålder BMI Normalvikt
        (19-24 år BMI 19.0-23.9
        25-34 år BMI 20.0-24.9
        35-44 år BMI 21.0-25.9
        45-54 år BMI 22.0-26.9
        55-64 år BMI 24.0-27.9
        Över 65 år BMI 24.0-28.9)

        Meillä noissa laskureissa on tämä kommentti: arvio vain 20 - 60-vuotiaille


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä noissa laskureissa on tämä kommentti: arvio vain 20 - 60-vuotiaille

        Juurikin noin. Vanhuksilla lihasten tilalla on usein rasvaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meillä noissa laskureissa on tämä kommentti: arvio vain 20 - 60-vuotiaille

        Meillä niissä lukee ainoastaan että yli 70-vuotiaille suositellaan 25-30 on mahdollisesti terveydelle parempi kuin alipaino, mutta arvot voivat vaihdella henkilön lihaskunnosta, terveydentilasta jne. riippuen.


    • Anonyymi

      Jos ei ruokavaliota muuta, paino laskee iän myötä, koska lihakset kuihtuvat.

      • Anonyymi

        Miten ruokavalion muuttaminen estäisi ikääntymisen myötä tulevan lihasten menetyksen?
        Läskiä keräämällä voi vaikuuttaa painoonsa mutta onko siinä tolkkua?
        Jos on joskus hankkinut lihasta niin onpahan jotain mistä menettää.
        Minua säälittävät ne joilla tuota varaa ei ole. Lihasrihmojen näivettyminen korostaa laardikerroksia ja haittaa kaikkea olemista.


    • Anonyymi

      Painoindeksi-ihanne-trendi terrorisoi ihmisiä ja painoindeksitaulukot on hirveitä.
      Olen mielestäni alipainoisuuden rajalla ja teke-lääkäri ehdotti minulle iäkkäälle
      ihmiselle, että "muutaman kilon voisit pudottaa".

      Olin tyrmistynyt. Painoni tuppaa menemään alaspäin väkisin muutenkin,
      enkä vatsavaivojeni takia en tahdo saada syödyksi ravinto-opillisesti oikein.
      Turhaa mössöä en syö, en makeita enkä paljon rasvaa.

      Kysyinkin lekurilta:
      "Onko henkilö mielestäsi niin ylipainoinen, että täytyy alkaa laihduttaa,
      jos pituutta on 168 cm ja paino on 56-58 kiloa ???"

      Indeksin mukaan saisin kuulemma olla hoikempi.

      Teki mieli sanoa sille nuorelle lekurille,
      että tunge indeksisi ihan mihin haluat, mutta minä en ala laihduttaa.

      • Anonyymi

        Pelkkien numeroiden perusteella olet mielestäni alipainon rajoilla.
        Lääkärin määräyksestä 158cm mittainen vaimoni nosti painonsa 52kg > 58kg.
        Oli 52v ikäinen ja lekuri väitti, että yksi ainoa vakavampi mahatauti voi olla kohtalokas.
        Tuossa mitassa 58kg ei ole hirveä paino koska huomattava osa vieläkin on entisen sprintterin reisissä ja pakaroissa.

        Indeksit olen kehoittanut työntämään hanuriinsa jos niiden yksioikoisen tulkinnan perusteella tekee ratkaisuja, tai edes harkitsee.
        Muiden kuin kilpaurheilijoiden rasvapitoisuus riippuu sukupuolesta. Naiset ovat rakenteensa vuoksi "rasvaisempia". Pituuteen nähden vähemmän lihasta kuin miehillä.

        Kehon koostumuksen vaikutusta kuvaa myöskin se, että painoni ollessa testihetkellä 90,7kg
        oli BMI 29,3 mutta rasva oli 16% ja vatsaontelo jonkin sortin yleisessä tavoitearvossa 100.
        Tavoitepaino olisi ollut 89,6kg.
        Kun 5 vuotta myöhemmin paino oli vastaavassa tilanteessa 82,2kg oli rasva vielä 16%, vatsaontelo luopunut rasvasta ollen 67,8 ja BMI 27,8.
        Tavoitepaino 81,3kg.

        Yli 90 painavana Inbody indeksini oli 97 pistettä.
        Kevyenä indeksi oli 93 pistettä.

        Asia ei ole yksiselitteinen vaan siinä on useampia muuttujia. Vaakaan uskominen saattaa johtaa pahasti harhaan mutta senlukemaan on helpointa vaikuttaa.

        Lihaskuntoilua harrastamattomat lääkärit ovat TÄYSIN ULALLA näissä asioissa. Olen todennut muutaman kerran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelkkien numeroiden perusteella olet mielestäni alipainon rajoilla.
        Lääkärin määräyksestä 158cm mittainen vaimoni nosti painonsa 52kg > 58kg.
        Oli 52v ikäinen ja lekuri väitti, että yksi ainoa vakavampi mahatauti voi olla kohtalokas.
        Tuossa mitassa 58kg ei ole hirveä paino koska huomattava osa vieläkin on entisen sprintterin reisissä ja pakaroissa.

        Indeksit olen kehoittanut työntämään hanuriinsa jos niiden yksioikoisen tulkinnan perusteella tekee ratkaisuja, tai edes harkitsee.
        Muiden kuin kilpaurheilijoiden rasvapitoisuus riippuu sukupuolesta. Naiset ovat rakenteensa vuoksi "rasvaisempia". Pituuteen nähden vähemmän lihasta kuin miehillä.

        Kehon koostumuksen vaikutusta kuvaa myöskin se, että painoni ollessa testihetkellä 90,7kg
        oli BMI 29,3 mutta rasva oli 16% ja vatsaontelo jonkin sortin yleisessä tavoitearvossa 100.
        Tavoitepaino olisi ollut 89,6kg.
        Kun 5 vuotta myöhemmin paino oli vastaavassa tilanteessa 82,2kg oli rasva vielä 16%, vatsaontelo luopunut rasvasta ollen 67,8 ja BMI 27,8.
        Tavoitepaino 81,3kg.

        Yli 90 painavana Inbody indeksini oli 97 pistettä.
        Kevyenä indeksi oli 93 pistettä.

        Asia ei ole yksiselitteinen vaan siinä on useampia muuttujia. Vaakaan uskominen saattaa johtaa pahasti harhaan mutta senlukemaan on helpointa vaikuttaa.

        Lihaskuntoilua harrastamattomat lääkärit ovat TÄYSIN ULALLA näissä asioissa. Olen todennut muutaman kerran.

        Täydennys asiaan "vaimon paino". Nämä 20 vuotta minä olen suunnitellut ja hoitanut meidän kahden ruokahuollon marketista valmistuksen kautta pöytään.
        On harrastukseni. Olen taitavampi ja tiedän enemmän. Vaimollani ei ole mitään hinkua keittiöön.
        Olen jo aikaisemmin ollut tietoinen hänen rajoituksistaan. Laktoosihäiriö, silakka-allergia, rautaa ja K-vitamiinia sisältävien elintarvikkeidenhallinta. Ensin mainittujen kohtuullinen välttäminen ja toisen määrän vakioiminen päivätasolla.
        On kiva olla hyvä!
        Nyt se tyhjentää kolinasta päätellen tiskaria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täydennys asiaan "vaimon paino". Nämä 20 vuotta minä olen suunnitellut ja hoitanut meidän kahden ruokahuollon marketista valmistuksen kautta pöytään.
        On harrastukseni. Olen taitavampi ja tiedän enemmän. Vaimollani ei ole mitään hinkua keittiöön.
        Olen jo aikaisemmin ollut tietoinen hänen rajoituksistaan. Laktoosihäiriö, silakka-allergia, rautaa ja K-vitamiinia sisältävien elintarvikkeidenhallinta. Ensin mainittujen kohtuullinen välttäminen ja toisen määrän vakioiminen päivätasolla.
        On kiva olla hyvä!
        Nyt se tyhjentää kolinasta päätellen tiskaria.

        Suolisto valmistaa K-vitamiinia, mutta mistä se sitä valmistaa ?
        Tehoaako purkista otettu K-vitamiini ? En voi syödä niitä tuotteita juuri ollenkaan,
        mistä K-vitamiinia saisi.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?

      Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https
      Maailman menoa
      354
      4041
    2. En sitten aio sinua odotella

      Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e
      Ikävä
      83
      1759
    3. Muistatko kun kerroin...

      että palelen..? Myös nyt on kylmä. Tahtoisin peittosi alle.
      Ikävä
      43
      1530
    4. Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"

      Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      61
      1497
    5. En vain ole riittävä

      Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o
      Ikävä
      28
      1338
    6. Oon pahoillani että

      Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(
      Ikävä
      58
      1315
    7. Kuka sinä oikeen olet

      Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej
      Ikävä
      51
      1312
    8. Persut vajosivat pinnan alle

      Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka
      Maailman menoa
      199
      1282
    9. Hei, vain sinä voit tehdä sen.

      Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change
      Ikävä
      6
      1190
    10. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      26
      1187
    Aihe