"Ajan voi käsittää myös nopeudeksi, jolla eri ilmiöt tapahtuvat. Esimerkiksi suuressa painovoimakentässä aika kuluu suhteellisuusteorian mukaan hitaammin kuin pienessä painovoimakentässä, mikä näkyy esimerkiksi kemiallisten reaktioiden ja kellojen käynnin hidastumisena. Ihmiset eivät kuitenkaan itse huomaa ajan kulumisessa tapahtuvia muutoksia lähiympäristössään, sillä aivot ja havainnot toimivat samalla aikaan sidotulla nopeudella."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aika#Aika_fysiikassa
Kellohan on ihmisen suunnittelema ja valmistama laite joka ei korreloi niin haluttaessa minkään sen ulkopuolisen tekijä suhteen. Etenkin jos kello on vielä täysin digitaalisesti toteutettu vailla ainuttakaan liikkuvaa osaa ja sen käyntinopeus on absoluuttisesti aina sama. Voisin jättää tämän kysymättäkin, mutta jos todella kellon käynti hidastuu tietyissä olosuhteissa, voidaanko se selittää kohtuullisen yksinkertaisesti?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aika#Aika_fysiikassa
Kellohan on ihmisen suunnittelema ja valmistama laite joka ei korreloi niin haluttaessa minkään sen ulkopuolisen tekijä suhteen. Etenkin jos kello on vielä täysin digitaalisesti toteutettu vailla ainuttakaan liikkuvaa osaa ja sen käyntinopeus on absoluuttisesti aina sama. Voisin jättää tämän kysymättäkin, mutta jos todella kellon käynti hidastuu tietyissä olosuhteissa, voidaanko se selittää kohtuullisen yksinkertaisesti?
Vastaukset 85
Vanhimmat
Koska aika on suhteellista.
Kello (hyvä sellainen) käy aina samaa vauhtia verrattuna omaan koordinaatistoonsa. Jos se kello on vaikka omassa ranteessasi, sekunti on mielestäsi tavallisen sekunnin mittainen.
Gravitaatio tai nopeus sen sijaan muuttavat muissa koordinaatioissa olevien ajan kulun sinuun verrattuna. Heidän aikansa etenee siis oikeasti eri vauhtia kuin sinun, ja sama toisin päin.
Suhteellisuusteoria ennusti tämän, ja kokeellisesti se on varmistettu ensimmäisen kerran jo vuosikymmeniä sitten, lennättämällä atomikelloja.
Kello toimii fysiikaalisten vuorovaikutuslakien mukaan.
Koordinaatit ovat ihmisten mieleisekseen (laskujen helpottamiseksi) keksittyjä, siis täysin eri maailmasta.
Näistä en väittelisi samana päivänä. Monen muunkaan ei kannattaisi.
Ilmeisesti tosi tarina kertoo ensimmäisistä GPS satelliiteista, etteivät jenkki-insinöörit täysin luottaneet suhteellisuusteoriaan. Suhteellisuusteorian mukaan GPS sateliittien kelloihin pitää tehdä einsteinlaiset korjaukset, jotta satelliitit antaisivat oikean paikkatiedon. Insinöörit asensivat ensimmäisiin satelliitteihin ohjelman, jolla suhteellisuustearian korjaukset olisi saatu ohitetuksi.
Ei tarvinnut ohittaa.
Satua!
Kyllä näin tosiaan on, esimerkiksi GPS satelliiteissa olevat atomikellot käyvät eri nopeudella kuin täysin samat atomikellot maan pinnalla.
Tuo atomikellojuttu on vain sitkeästi elävä urbaanilegenda, kyllä ne kellot käyvät samaa aikaa niin taivaalla kuin maassakin.
Ei ole legenda vaan täyttä totta, googlaamalla vaikka "time dilation gps satellites" löytyy lisätietoa, esimerkiksi tämä artikkeli:
https://physicscentral.com/explore/writers/will.cfm
Ja höpön höpö.
Atomikellot käyvät täsmälleen samaa tahtia, omaan paikkaansa verrattuna. Aikadilataatiossa eivät kellon ominaisuudet muutu, vaan itse aika.
Tietenkin tiesit tämän, muuten olisit todellinen kansakoulupudokas. Halusit vain trollata.
Jos otetaan satelliitin kello alas kiertoradaltaan takaisin maahan, kyllä se kello on samassa ajassa kuin koko ajan maassa ollut kello. Höpöä siis nuo jutut ajan kulumisesta eri tahtiin.
Tottakai se on samassa ajassa, koska sitä aikaa korjataan. Se on tuolla ylempänä kerrottu tarkemmin.
Jos kello on laadukas, ei sen käyntiä tarvitse korjata maassa eikä taivaalla. Sitkeästi on tuo urbaani legenda iskostunut joidenkin mieliin.
Väitit virheellisesti: "Jos otetaan satelliitin kello alas kiertoradaltaan takaisin maahan, kyllä se kello on samassa ajassa kuin koko ajan maassa ollut kello."
Aikaeron tuottamiseen ei tarvita edes noin korkealle nostettua kelloa eli se syntyy erityisen suhteellisuusteorian puitteissa. Tuo koe on tehty jo vuonna 1971 kierrättämällä atomikelloja lentokoneilla Maapallon ympäri vastakkaisiin suuntiin osan kelloista ollessa paikallaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hafele-Keating_experiment
Kierrätyksen jälkeen paikallaan olleet ja liikkeellä olleet atomikellot näyttivät eri aikaa ja aikaerot olivat erityisen suhteellisuusteorian ennustuksen mukainen. Kellot mittasivat paikallista aikaansa joka poikkesi toisistaan.
Tuon ajan potkurikoneilla kyyti oli niin kuoppaista että siinä häiriintyy atominkin resonanssit, eli koe ei todista vielä mitään.
Artikkelissa kerrotaan että koe uusittiin vuosina 1996 ja 2010 ja joka kerta tulos oli suhteellisuusteorian mukainen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hafele–Keating_experiment#Repetitions
"Because the Hafele–Keating experiment has been reproduced by increasingly accurate methods, there has been a consensus among physicists since at least the 1970s that the relativistic predictions of gravitational and kinematic effects on time have been conclusively verified."
Luulen että kyse on satelliitin etäisyydestä vastaanottimeen.
https://www.e-education.psu.edu/geog862/node/1714
"kellot käyvät samaa aikaa niin taivaalla kuin maassakin."
Riippuu siitä, mitä tarkoitat ajan käymisellä.
Ainoan eron tekee ajan nopeus. Kellot käyvät keskenään samaa vauhtia verrattuna kellon omaan koordinaatistoon.
Ei 1971 mitään potkurikoneita kaytetty. Lisäksi oleellista ei ollut eri, vaan että se vastasi teoriaa.
Et taida olla penaalin terävin kynä.
Eikö edes teoriassa ole konstia jolla ajan hidastumisen vaikutukset kyettäisiin sivuttamaan? Tyyliin kello tuntuisi käyvän nopeammin kaiken muun hidastuessa?
Tietenkin "kelloja" voidaan tehdä vaikka minkälaisia, mutta mitä ne mittaisivat?
Olisivatko ne edes "kelloja"?
Ihmiset rakentavat kelloja jotain tarkoitusta varten, niillä mitataan jotain.
Ainakin tällä hetkellä voidaan sanoa, että suhteellisuusteorian aika-avaruus
on tämän universumin oikea kuvaus.
Tässä tapauksessa kellojen on syytä käydä relativistisesti.
"Eikö edes teoriassa ole konstia jolla ajan hidastumisen vaikutukset kyettäisiin sivuttamaan? Tyyliin kello tuntuisi käyvän nopeammin kaiken muun hidastuessa?"
Edes teoriassa tämänlaisen kellon* rakentaminen ei ole mahdollista. Hypoteettisesti voit tehdä esim. kellon joka laittaa itse mitattuun aikaan tarvittavat kertoimet (jos tahdot esim. tietää mitä kello on toisessa vertailukohdassa).
Teoriassa voit käyttää myös muualla olevaa kelloa (esim. maapallolta lähetetään tietyn pituisia signaaleja juuri tietyllä erolla näiden välissä) ja laite käyttää näiden signaalien aikaeroa kertomaan sinulle miten aika kulkisi lähetyspaikassa. Joskin sinun kannaltasi jos esim. kiihdytät tai muutat nopeuttasi nämä ajat tuntuisivat oudolta.
*Kello on laite joka mittaa ajan kulkemista käyttäen omia fysikaalisia ominaisuuksiaan vertailukohtana.
https://en.wikipedia.org/wiki/Gravitational_time_dilation
Maapallon gravitaation ja gravitaatiopunasiirtymän vuoksi korkeammalla Maan pinnasta olevat kellot käyvät nopeammin kuin alempana olevat. Ero on sellainen, että
- Mount Everestin huipulla oleva kello olisi Maapallon iän 4.6 miljardissa vuodessa edistänyt 39 tuntia merenpinnan tasolla olevaan kelloon verrattuna. Huipulla oleva kello siis edistää noin 30 mikrosekuntia vuodessa.
- Kerrrostalon ensimmäisessä kerroksessa ja kuudennessa kerroksessa asuvien korkeusero on noin 15 metriä. Kuudennessa kerroksessa kello edistää noin 0.05 mikrosekuntia vuodessa ekan kerroksen kelloon verrattuna. Aikaero on todellinen eli kuudennessa kerroksessa koko ajan asuva oikeasti ikääntyy 50 vuodessa 2.5 mikrosekuntia enemmän kuin alakerran asukas.
Selvä juttu, jos seinäkello edistää, siirtää vaan kelloa seinällä alemmaksi. 🤣🤣🤣🤣
Tuon voisi joo lisätä kellon käyttöohjeeseen:
"Jos NIST-F2 atomikellosi edistää niin siirrä kesiumkennoa metri alaspäin jokaista vuoden aikana kertyvää ylimääräistä 3 nanosekuntia kohti."
Jos tulee lattia vastaan niin mitäs sitten?
Parempi on hankkia sellainen atomikello, joka edistää. Sen voi teipata esimerkiksi itsestään liikkuvaan pölynimurin tai ruohonleikkurin päälle. Liikkuva kello käy hitaammin ja imurin liikenopeutta säätämällä voi rukata kellon näyttämään oikein.
Siis jos merenpinnan tasolla aurinko laskee kello 18.00 niin mount everestin huipulla se laskee mihin aikaan? Samalla pituuspiirillä.
Auringon laskuhetki riippuu tietenkin perspektiivistä. Jos tarkastelupiste on korkeammalla niin aurinko laskee myöhemmin. Tällä aikaerolla ei ole mitään tekemistä gravitaatiopunasiirtymän tai suhteellisuusteorian kanssa.
Sen sijaan: Jos katselee esimerkiksi kaukana olevan pulsarin lähettämää pulssimaista radioaaltoa niin Mount Everestin huipulla havaittu pulsarin pulssitaajuus on matalampi kuin sama havainnoituna merenpinnan korkeudella. Tämä ilmiö aiheutuu gravitaatiopunasiirtymästä. Alhaalta ylöspäin katsottuna maailma on sinisempi.
"Ajan voi käsittää myös nopeudeksi, jolla eri ilmiöt tapahtuvat. Esimerkiksi suuressa painovoimakentässä aika kuluu suhteellisuusteorian mukaan hitaammin kuin pienessä painovoimakentässä, mikä näkyy esimerkiksi kemiallisten reaktioiden ja kellojen käynnin hidastumisena. Ihmiset eivät kuitenkaan itse huomaa ajan kulumisessa tapahtuvia muutoksia lähiympäristössään, sillä aivot ja havainnot toimivat samalla aikaan sidotulla nopeudella."
Looginen seuraus tuosta tarkoittaa myös sitä että ns. valonnopeuden "vakio" vaihtelee myös voimakkaiden gravitaatiokenttien läheisyydessä hidastuen lähelle nollaa ns. "mustien aukkojen" läheisyydessä. Tästä seuraa että mahdollisimman kaukana kaikista voimakkaista gravitaatiokentistä eli ns. "syvässä avaruudessa" valonnopeuden "vakio" voi lähestyä ääretöntä.
Kaikki valonnopeuden mittaukset on tehty tähän mennessä joko maan pinnalla tai korkeintaan lähiavaruudessa jolloin esim. oletetaan että valo kaukaisista tähdistä ja galakseista "matkustaa" miljardeja tai miljoonia vuosia tänne ja että sen takia uskomme näkevämme tähdet ja galaksit sellaisina kuin ne olivat hyvin kauan sitten.
Mutta jos valonnopeus kaukana voimakkaista gravitaatiokentistä onkin lähes ääretön niin näemmekin oikeasti avaruuden kohteen sellaisina kuin ne olivat vain hetki sitten.
Tästä ajatuskokeesta seuraa sitten että suurin osa nykyisestä fysiikasta, tähtitieteestä ja kosmologiasta on reilusti pielessä ja olemme vain virheellisesti yleistäneet paikalliset valonnopeuden mittaukset koskemaan myös olosuhteita joissa gravitaation valonnopeutta hidastava merkitys on vähäinen.
Minusta esittämäni skenaario on hyvinkin mahdollinen vaikka sen verifiointi edellyttää mahdollisuutta matkustaa mittaamaan valonnopeutta mahdollisimman kauas kaikista massakeskitymistä.
Oma ongelmansa on myös se että atomikellotkin hidastuvat ja nopeutuvat samalla tavalla joten mittaustulokseksi saadaan aina se tuttu ja turvallinen n. 300 000 km/sek koska metrin mittakin on määritelty valonnopeuden mukaan eli metrin määritelmä on kehäpäättelyn omaisesti linkitetty valonnopeuteen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_of_light
Tällainen hyvin kerettiläinen ajatus juolahti tänään mieleeni enkä viitsi enkä jaksa vängätä tästä kenenkän kanssa koska kyse on ainakin toistaiseksi uskonasiasta koska luullaan maapallolla mitattujen vakioiden pätevän kaikissa mahdollisissa olosuhteissa kaikkialla.
TrustNo1 (":-D")
Nykytiedon mukaan, ei se atomikello hidastu vaan aika itse. Hidastumisen syytä ei tiedetä.
Jos aika hidastuu niin atomikello, jonka taajuus ei muutu, edistää.
Valonnopeus riippuu kahdesta luonnonvakiosta; tyhjiön permittiivisyydestä ja tyhjiön permeabiliteetista. Ei ole mitään syytä olettaa, että ne muuttuisivat gravitaation muuttuessa.
Jos ajatuksellasi olisi vähänkin mahdollisuusksia olla totta, olisi se hypoteesina fysiikassa ilmeisyytensä takia. Mutta näin ei ole. Olet mitä suurimmalla todennäköisyydellä väärässä.
Ei edistä. Atomikello mittaa erittäin tarkasti aikaa juuri kellon kohdalla. Sen taajuus muuttuu samassa suhteessa kuin mitä tuo paikallinen aikakin muuttuu. Esimerkiksi Maapalloa kiertävällä radalla satelliittien atomikellot käyvät pienemmän gravitaation vuoksi selvästi nopeammin kuin maanpinnalla. Siihel päälle tietenkin liikkeestä aiheutuva ajan muuttuminen jne.
Tämä ilmiö on nykyään ihan arkinen ja jokapäiväisessä käytössä puhelimen satelliittinavigaattorissa (gps paikannus). Se toimii juuri niinkuin suhteellisuusteorian mukaan sen kuuluisikin toimia.
"Valonnopeus riippuu kahdesta luonnonvakiosta; tyhjiön permittiivisyydestä ja tyhjiön permeabiliteetista."
Onko olemassa aitoa tyhjiötä? Avaruus on täynnä kenttiä (sähkömagneettisia ja graviaatiokenttiä). Jos voimakas gravitaatiokentän vaikuttaa kaikkien prosessien nopeuteen niin miksei se voisi vaikuttaa myös siihen valonnopeuteen siinä näennäisessä tyhjiössä voimakkaan gravitaatiokentän läheisyydessä.
"Ei ole mitään syytä olettaa, että ne muuttuisivat gravitaation muuttuessa."
Onko esim. Maan pinnalla tai lähiavaruudessa tyhjiössä mitattu valonnopeus varmasti sama kuin jossain kaukana kaikista voimakkaista gravitaatiokentistä jossa sitä ei ole edes vielä mitattu mutta oletettu siellä olevan sama vakio?
"Avaruuden kaareutuminen" = valon hidastuminen voimakkaan gravitaatiokentän läheisyydessä eli ts.
kaareutunut avaruus valonnopeuden vakiolla c = kaareutumaton avaruus vaihtuvalla valon nopeuden "vakiolla" c
Eli mikään nykyisin oikeasti toimiva fysiikan kaava ei kumoudu vaikka tulkinta muuttuu aika dramaattisesti eli ei olisi enää mitään periaatteellista syytä miksi ei esim. voitaisi matkustaa jollekin toiselle tähdelle kohtuullisessa ajassa tai kommunikoida niin kauas ja sieltä voisi myös matkustaa tänne mikä selittäisi osittain runsaat ufohavainnot sen jälkeen kuin ensimmäiset atomipommit räjäytettiin.
"Jos ajatuksellasi olisi vähänkin mahdollisuusksia olla totta, olisi se hypoteesina fysiikassa ilmeisyytensä takia. Mutta näin ei ole. Olet mitä suurimmalla todennäköisyydellä väärässä."
Niin vain siinä tapauksessa että nykyinen fysiikkaa olisi jo täysin ymmärrettyä perusteidensa osalta eikä mitään uutta ja niitä perusoletuksia mullistavaa ei enää koskaan voisi löytyä eli se tällä palstallakin usein nähty hokema "kaiken järjellisen epäilyn" yläpuolella olemisesta olisi aikuisen oikeasti paikkansapitävä eikä vain joidenkin tutkijoiden pelkkää omakehua kuten minusta usein tuntuu:D
Tuo vaihtelevan valonnopeuden idea oli muuten alunperin jo Einsteinin itsensä esittämä vielä 1920-luvulla vaikkakin vähälle huomiolle jostain syystä jäänyt silloin ja harvojen nykyään tuntema fakta.
"Variable speed of light- his first idea about general relativity
Unified field theory with torsion"
https://youtu.be/BdnhvjyLV1w
TrustNo1
Miten olet tarkistanut että asia on juuri noin?
Käyttämällä satelliittinavigaatiota. Jos aika ei satelliittien kohdalla kulkisi eri tahtiin kuin maanpinnalla niin gps-paikannus ei toimisi käyttäen paikan määritykseen niitä yhtälöitä joita nyt käytetään. Suhteellisuusteoriaa ei vielä ole osoitettu vääräksi joten...
Gps - paikannuksen matemaattiset perusteet löytyvät netistä. Esimerkiksi R Thompson mathematics of gps receivers
Aina nämä esimerkit edellyttävät atomikelloa. Onko ihan varma, että nopeus tai painovoima eivät ole häiriötekijöitä atomikellolle ja atomikellon käyttäytyminen häiriökentässä vain tunnetaan hyvin, mutta tehdään siitä väärä oletus, että aika myös todellisuudessa käy eri nopeudella?
Tuo on hyvä kysymys.
Atomikellot ovat tuoneet uutta keskustelua suhteellisuudesta ja
Einsteinin postulaateista.
Atomikello tuntee nopeuden ja gravitaation, mutta ei kiihdytystä.
Atomikelloon täytynee liittää myös digitaalisen informaation siirto.
Tällöin Einsteinin postulaatit häviävät, kellojen tahdistamisen ongelmat,
absoluuttisen samanaikaisuuden kieltäminen, aikadilataatio, suhteellinen
liike, valittavat koordinaatistot, pituuskutistuminen.
Einstein joutui tekemään lisämääritelmiä saadakseen teoriansa kasaan,
loogisesti katsottuna teoria on ruma.
Nykyisin ajatellaan että atomikellon käyttäytymien gravitaatiokentässä
johtuu kentän vaikutuksesta kellon atomien energiaan, ei ajan nopeuden
muutoksesta. Einstein sanoi kellon mittaavan aikaa, antamatta mitään
perusteita ajatukselleen, hän ei ole kertonut millainen kellon pitäisi olla,
jotta se voisi toimia kellon tavoin.
Nykyään mainitaan aikadilataation sijaan "kellodilataatiosta", miten aika
vaikuttaisi kelloon kun mitään kausaalista vaikutusta ei ole havaittavissa.
Aikadilataatiosta puhuvat Einsteinin vannoutuneet kannattajat.
Atomikello ja digitaalinen informaation siirto, muuttavat koko kellon ja
ajan suhteen ajattelun. Digitaalisen siirron takia tiedämme miten kellot
käyvät muualla, vaikka Marsissa. Enää ei tarvitse pähkäillä miten
kellot käyttäytyvät kun voimme lukea niitä suoraan.
Atomikellon käynti muuttuu gravitaatiokentässä, ehkä myös ihmisen
elimistön toiminta atomitasolla.
Valokello/fotonikello kiihtyvässä liikkeessä tai gravitaatiossa:
https://www.youtube.com/watch?v=1ENkP0h8nAg
Kuten lopussa piirretään, ei ole kyseessä gravitaatio, joka saa heiketä, kun siinä siirrytään johonkin muualle.
Kaksoisparadoksissa (ilman kiihtymistä ja joskus sen kanssa) kello on yleensä poikittain liikkeeseen nähden, ja silloinkin nähdään kahden havaitsijan nopeudesta johtuva aikaero, jossa esiintyy joka hetki kellojen vertailun resiprokaalisuus. Myös kiihtyvyydessä ja gravitaatiossa kannattaisi katsoa fotoneja näin päin ettei tule ylimääräisiä efektejä. Ensimmäinen ongelma on kuitenkin, että valo ei osu enää suoraan toiselle puolelle vaan alkaa kaartua (kiihtyvän havaitsijan katsoessa). Ajatuskokeessa uuden fotonin voi aina luoda keskeltä peiliä oikealla hetkellä.
Kun objekti kiihtyy tai gravitaatio on kaikkialla sama, ajassa tapahtuvat erot ovat palautettavissa nopeuden eroihin, joita vain kasvatetaan tasaisesti. Tulisi siis ensimmäisenä keksiä, miten nopeudella voi häiritä jotain asiaa, ja kenen mielestä häirintä on edes olemassa, jos kaikki eivät näe nopeutta yhtä suurena. Samalla tavalla tosin oikeat kentät ovat nopeuden suhteen muuttuvia, kun verrataan lähteen tai samanveroisen vastinkappaleen nopeuteen. Mikä on kentän lähde kappaleelle joka liikkuu tyhjiössä, ja missä eri havaitsijat (jotka ovat immateriaalisia eivätkä kentän lähteitä) sanovat tällä olevan eri nopeus ja siten eri häiriö? Miksei kenttä voi olla aika-avaruus? Tämä aika-avaruus on huom. se, minkä kiihtyvä havaitsija kokee eri tavalla ja sen takia valo näyttää kaartuvalta eli siltä kuin sitä valoa olisi häiritty. Tavalliset havaitsijat näkisivät saman valon tavallisena.
Gravitaatiohiukkasten ominaisuudet.
"Aika" on ihmisen keksimä sovellus, jossa sen yksiköt on aina tietyn pituisia. Koska nämä yksiköt mitataan fyysisesti fyysisillä laitteilla, ne ovat alttiita mittausolosuhteille. Esim. voimakas säteily, gravitaatio, lämpötila, paine jne. voi vaikuttaa mittalaitteen toimintaan. Esimerkkinä kaksi samaan aikaan laitettua kelloa, joista toinen pysyy maan päällä ja toinen viedään avaruuteen. Kun tämän jälkeen aikoja verrataan, niissä on pienen pieni ero, ja tämä tulkitaan virheellisesti tyyliin "aika kulkee eri nopeudella eri olosuhhteissa". Avaruudessa, kuten missään muuallakaan, ei ole aikaa, mikä kulkisi "eri nopeudella eri olosuhteissa", vaan erilaiset olosuhteet vaikuttavat mittalaitteeseen ja siten mittaustulokseen. Samankaltaisen tuloksen saat viemällä metrimitan hyiseen pakkaseen ja sieltä sitten korventavaan kuumuuteen. Seurauksena on hieman eri mittaustulokset. Miksi? Koska olosuhteet vaikuttavat fyysiseen mittalaitteeseen.
Aikaa ei ole olemassa muuten kuin käsitteenä ja sovelluksena. Toki kuka tahansa voi todistaa tämän vääräksi esittelemällä menetelmän/laitteen, jolla ympärillämme oleva aika voidaan havaita. Samalla selviää myös se, mitä "ainetta" aika on.
Taas jälleen "aika on vain käsite ja sovellus" teemaa.
Tällä kertaa tosin teemalla, " kellot näyttävät vain olosuhteiden vaikutusta."
Taustalla tosin lähes myönnetään, että olisi aikaa, mitä kellot mittaavat,
pelastukseksi tulee olosuhteiden häiriöt.
Siis, tiedemiehet ehkä hoksaavat laajentuneiden ja kutistuvien metrimittojen
olemassa olon.
Mutta kellojen kanssa he ovat täysiä tumpeloja.
Miten GPS systeemi voi yleensä toimia, jos olet oikeassa, siellähän on lähes
kaikki häiriöt mitä luettelit, kylmyys, kuumuus, gravitaatioerot ja päälle
nopeuserot, et näköjään lue toisia viestejä ollenkaan, tai et välitä niistä,
ne kun ovat karkeaa väärin ymmärrystä.
Eräässä vakavasti otettavassa tieteen alassa, esiintyy sellainen asetelma,
jonka pitäisi saada sinutkin miettimään kommenttejasi.
Siellä mainitaan, että on olemassa eräs aika, joka on ideaalitapaus, jota mikään
kello ei mittaa. Kyse on alasta, jossa ovat todelliset ajan mestarit.
Mutta tätähän et ole edes huomannut.
Mutta miksi metrimitta ei taida edelleenkään olla oikea metrin mitta? Oikealla tarkoitan nyt sitä mittaa joka alun perin sen mitaksi määriteltiin mutta jollaisena sitä ei käyttöön otettu?
Kyllä niitä GPS-satelliitteja pystytään säätämään maasta käsin ihan riippumatta jostain gravitaatiosta tai suhteellisuusteoriasta. Olisipa jännä sellainen GPS-satelliitti, joka itse tietäisi karkaussekuntienkin sijainnin.
Kerro vielä se, mikä metrimitta on semmoinen metrimitta joka ei ole metrimitta.
Mitat pyritään määrittelemään luonnonvakioiden avulla.
Aikaisemmin kilon perusmitta oli Pariisissa, muut maailmalle
jaetut kilot ovat siinä lähellä kiloa, ehkä.
Metri on määritelty neljä kertaa, joista ensimmäinen perustui
maapallon mittoihin.
Oikean metrin mitta on nyt määritelty metri.
"Kyllä niitä GPS-satelliitteja..."
Pystytään, mutta ei ilmeisesti tehdä niin.
GPS-sateliitit käyvät atomiajan mukaan, siinä ei ole karkaussekunteja,
se on vain sekuntipötköä,
Vain UTC ajassa on karkaussenkunnit.
Mistä tiedät, mkä on ilmeistä? Oletko ihan oikea GPS-operaattori?
Ei ilmeisesti tehdä muita säätöjä, nuo relativistiset poikkeamat
ovat tarkkuuteen liittyviä, mahdolliset tietokone ja rautaan
liittyvät ongelmat ovat eri juttu, niitä ei säädellä jatkuvasti.
Eikö gravitaatio vaikuta valon nopeuteen? Mielenkiintoinen ajatus tuolla aiempana, että valo kulkisikin avaruudessa pääosin ääretöntä nopeutta. Tai jotenkin näin sen ymmärsin.
Valon äärettömässä nopeudessa ei ole mitään mielenkiintoista nykytiedon valossa. Se on pelkkä aivopieru.
Suhteellisuusteoriat eivät voisi toimia valonnopeuden ollessa ääretön arvoltaan.
No, jos ei aivan aivopieru, Newtonin aika-avaruudessa valon nopeus
oli äärettömän suuri.
Einsteinin aika-avaruudessa on toisin.
Ei Newtonilla ollut mitään aika-avaruutta.
Newton ei nimittänyt sitä aika-avaruudeksi, mutta kyllä se
oli sellainen.
Ajalla tietty ominaisuus, avaruudella tietty ominaisuus,
kokonaisuus käyttäytyy tietyllä tavalla.
Newtonin aika-avaruus ei ole tämän universumin ominaisuus,
tämän tiedon mukaan Einsteinin aika-avaruus on tämän universumin
ominaisuus.
Nyt olet löytänyt omia keksintöjä. Aika-avaruus on tasan Einsteinin juttuja.
Newtonilainen avaruus oli absoluuttinen. Einsteinlaisessa avaruudessa sekä aika, että etäisyyskoordinaatisto ovat suhteellisia, mutta aika-avarus on absoluutti. Periaatteellinen ero on suuri.
En voi ottaa kunniaa muiden keksimästä käsitteestä.
Sitä paitsi Einstein ei keksinyt aika-avaruuskäsitettä,
aika-avaruus oli Minkowskin työtä, Einstein kyllä huomasi
keksinnön hyödyn.
Newton ei tietenkään käyttänyt aika-avaruus käsitettä,
kun tarkastellaan kokonaisuutena Newtonin teoriaa, se täyttää
aika-avaruus idean täysin.
Julian Barbour kirjassaan "The End of Time" käsittelee Newtonin
käsityksiä ajasta ja avaruudesta Newtonin aika-avaruutena.
Kelpaa minulle.
Newtonilainen aika-avaruus, jos sitä sellaiseksi haluaa kutsua, oli sekä ajan että avaruuden koordinaatiston kannalta joustamaton. Einstein otti (opettajansa Minkowskin opastamana ) teoriaansa käsitteet joustavasta ajasta ja joustavasta metrisestä koordinaatistosta ja se oli mullistava muutos newtonilaiseen mekniikkaan.
Mitenkä se Newtonin mekaniikkaa mullisti?
Kyllä Newtonin mekaniikka on edelleen ihan sama mekaniikka kuin syntyessään ilman mitään aika-avaruutta.
Newtonin tarkka mekaniikka osoittautui erityistapaukseksi, joka on "arkisissa" tilanteissa aivan riittävä likiarvo. Itse mekaniikka ei mullistunut, mutta käsitys maailmankaikkeuden luonteesta kyllä.
Mikä on Newtonin tarkka mekaniikka? Enpä ole tuommoisesta aikaisemmin kuullutkaan. Onko olemassa joku epätarkka Newtonin mekaniikka? Kenties Heisenbergin tekosia?
Newtonin liikelait ovat tarkkoja pienillä nopeuksilla, mutta kun lähestytään relativistisia nopeuksia, Newtonin lait alkavat heittää. Sitä kai tuossa tarkoitettiin.
Kyllä minä heittoliikkeen ymmärrän mutta sitä en tajua miten jjoku Newtonin laki synnyttäisi heittoliikkeen.
Newtonilla aika ja avaruus ovat puhtaasti aksiomaattisia matemaattisia käsitteitä.
Einstein sekoitti aikaan ja avaruuteen reaalisia teikjöitä kuten atomaarisisessa aineessa ja sähkömagneettisen säteilyn etenemisessä ilmenevän gravitaation vaikutuksen ja päätyi ratkkamatkojen mietinnöissään (Bronowsky) suhteellisuusteorioihin yms. Soppaa sumentaa vielä näiden ilmiöiden käyttäminen mittareina kuten edelläkin sanonnassa atomit mittaavat aikaa satelliitissa yms.
Joskus kuulee fyysikoidenkin pyrkivn aksiomaattiseen järjestelmään. Tällaisen puolesta veikkaavia hörhöjä riittäisi tuottavaan veikkausbisnekseen...
Välimeren lomalta ostettu digitaali kello jätätti 5min/vrk kylmissä oloissa.
Jos olisit kuussa, olisi kuusta katsoen maapallon kellon viisareiden kulku tunti per kahteen sekuntiin verrannollinen.
Jos maleksisit kuussa riittävän pitkän aikaa, säilyisit nuorena, kun palatessasi maahan ystäväsi ja kylän miehet olisivat vanhentuneet roimasti itseesi verrattuna.
Jos ei menekään kuuhun vaan kiertää oikein vinhaa vauhtia ympäri kuuta, niin kello rupeaa käymään takaperin.
Mikäli kykenisi kiertää maata vastasuuntaan nopeammin kuin maa pyörii, voisi myös aika pysähtyä. Yritä jomman kumman navan kohdalla saavuttaa nopeus, ja sitten ei muuta ongelmaa kuin se, kestäisikö solut.
Ei aika siitä pysähtyisi. Eihän se vaatisi päiväntasaajallakaan vauhtia kuin 1666 km/h, joka on hävittäjällä helppo saavuttaa. Miksi ihmeessä aika pysähtyisi?
Solut kestävät paljon suurempiakin nopeuksia.
Ja taas tulee täyttä fuulaa. Noin pienet erot gravitaatiossa ovat miltei merkityksettömiä.
Minulle on aivan samantekevää kestääkö solut vai ei. Riittää kun olut kestää.
Saahan tuolla fuulan syytämisellä palstalle jonkin verran huomiota, mikä lienee trollin tarkoituksena.
Jatka samaan tahtiin.
Gravitaatio aiheuttaa ajan kulussa muutoksen (gravitaatiopunasiirtymä). Tuon muutoksen suuruus etäisyydellä r gravitaation aiheuttavasta massasta M olisi sellainen, että kun kaukana aikaa kuluisi määrä Δt niin gravitaatiolähteen (Maapallo, Aurinko, musta aukko jne) lähellä aikaa kuluisi määrä Δt'
Δt' = Δt*sqrt(1 - 2MG/rc²),
missä G = 6.67430(15)×10⁻¹¹ m³/kg⋅s² (yleinen gravitaatiovakio).
Jos hyvin kaukana gravitaation lähteistä aikaa kuluisi vuoden verran eli 31536000 sekuntia niin sellaiseen ympäristöön siirretyn Maapallon pinnalla aikaa kuluisi 31557599.978 sekuntia eli kello jätättäisi 0.022 sekuntia vuodessa planeetan oman massan vuoksi. Auringon pinnalla kello vastaavasti näyttäisi aikaa kuluneen 31535933 sekuntia eli se jätättäisi vuodessa peräti 67 sekuntia. Maapallon radan etäisyydellä Auringosta samainen kello jätättäisi 0.22 sekuntia.
Meillä täällä Maapallon pinnalla kello jätättää vuodessa suuruusluokkaa 0.02 sekuntia Maapallon oman massan aiheuttaman gravitaation vuoksi ja luokkaa 0.2 sekuntia Auringon massan vuoksi.
Jos mietit omaa vanhenemistasi, niin vauhti ei auta sen hidastamisessa. Oma koordinaatistosi on mukanasi, oma sekuntisi on ihan tavallisen sekunnin mittanen.
Jos sen sijaan haluat vanheta hitaammin muihin verrattuna, reipasvauhtinen avaruusmatka auttaa.
Iltalehden artikkeljn mukaan reipasvauhtinen 10000 askelta päivittäin riittää. Kuinka paljon jalkojen heiluttelu avaruudessa vaikuttaisi ajan hidastumiseen?
Paljonko mahtaa oikeasti nuorentua kun kävisi avaruudessa kuntosalilla verrattuna siihen että kävisi jossain Mellunmäessä kuntoilemassa
Etkö todella ymmärrä lukemaasi, vai ymmärrätkö tahallasi väärin? Kumpikin edustaa typeryyttä, joten voit vapaasti valita.
1) On tyhmää trollata, mitä siis tuo jalkojenheiluttaja harrasti, mutta
2) on myös tyhmää vastata trolleille keskusteluun millään tavalla, kun myös negatiivinen huomio on juuri sitä trollinruoka mitä ne palstoilta ovat etsimässä.
Kun siis seuraavan kerran jollakin palstalla törmäät trollaukseen niin älä vastaa siihen millään tavalla. Mikäli trollaus on todella asiaton niin ilmoita viesti asiattomaksi mutta älä silloinkaan kommentoi trolliviestiä. Näin riistät trollilta huomion saamisen tuottaman tyydytyksen.
Ei voi olla kelloa jossa ei ole liikkuvia osia, koska kaikki on tehty atomeista, ja atomit liikkuu, ja siksi atomikellotkin kulkee hitaammin voimakkaammassa painovoimassa.
Muinaiset roomalaiset tiesivät että tempus fugit eli aika rientää. Onko aika jotain ainetta jossa on liikkuvia osia?
Onhan se hyvä että tiedämme senkin tosiasian että kello ja aika ovat synonyymejä.
Jos laitamme kellon junaan ja lähetämme sen Helsingistä Rovaniemelle niin se varmaankin etenee nopeammin kuin Postin kuljettamana Käpylään.
Olen empiirisesti tutkimalla todennut, että aika on suhteellinen käsite. Töissä aika kulkee hitaasti ja vapaa-ajalla nopeasti. Perjantaisin ja sunnuntaisin sen huomaa parhaiten. Sama koskee suhteellista ajan kulkemista myös erittäin huonossa tai erittäin hyvässä seurassa. En sitten suhteellisesti tiedä, onko tämä objektiivinen vai subjektiivinen kokemus introvertille tai ekstrovertille. Laittakaa kommenttia.
Intissä tuli joskus lusmuilluksi kellarissa suuremman painovoiman vallitessa ja aika kulki aika hitaasti. Autohallin rasvamontussa se kulki todella hitaasti.