Kasvaako PÄÄ ikuisesti?

Anonyymi kirjoitti:

Lapsen geenien ylläpitämä tieto ja taitovakio, josta pää vain laajene ja omaksuu kosmista kaikkeutta.

Voiko pää kaulassa kasvaa ikuisesti?
Järki olla rajaton.

Mitä tapahtuu todella älykkäille ihmisille?

On ennakkoluulo, että älykkäät saattavat olla onnettomia.

Ei olla koulutuslaitoksissa mietitty ja esitetty oma aineensa siitä, mitä älykkyys tuo tulleessaan, koska älykkyyttä pystyy nopeauttaa.
Älyä luo sosiaalinen konteksti, opiskelu, totuus....ja käytännölliset asiat kuten Internetti.

Äly pakkaa energiaa itseensä.
Tuolta kantilta filosofisesti voi sanoa, että energian on manifestoitava todellisuuteen.
Järkeä on osattava käyttää.
Suuri tieto on suurta toimintaa.
Siten järjen kasvun estosyy on se, että ei osaa panna todeksi sen, mitä tietää.
Alkaa autopsy.

Yhteiskunnalliset ongelmakohdat saattavat olla siinä, ettei ole mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseksi.

Avoin interraktiivinen kommunikaatio on elämän edellytys, niin korkeaksi voi sen lotota.
Kriisiajassa kuten tänään, henkilökohtainen interraktiivinen media on epäkunnossa.
Yhteiskunta ei pääse toteuttaa itseään ja laantu.

Muu mikä itseäni kiinnostaa älyn ominaisuuksissa on psykofysiologinen energia.
Kun energia pakkautuu kehoon, miten se vaikuttaa ympäristöön.
Samalla tavoin kuin kappale kuumenee fysiikassa, niin tapahtuu reaktio.

Järki voi kääntää identiteetti muualle.
Tästä jatkona, että onko huippuälykkäissä seksuaalista perverssiä?

Seskuaalinen lisääntyminen on energian poistoa.
Lasten syntymä on luonnollinen normalisoituminen.
Taso laskee niin matalaksi, että kyse lapsen syntymän jälkeen ei ole enää järjestä.
Tämä tieto heille, jotka kokevat järjen rajoittavan heitä.

Järki psyykkisenä energiana saa ympäristön galaksin tavoin pyörimään oman kulkusuuntansa mukana.

Järki tuntuu sellaiselta, että olisi kuin madonreikä keskellä harmonista luontoa.
Järki luo reijän ympäröivään tilaan.
Järki tekee jotakin, mikä juuri kiinnostaa minua, mitä se on.
Kovan järjen ympärillä on epäonnea, koska luonnolliset tapahtumat eivät tarraudu, mutta toisinpäin alkavat hylkiä, poistua näkyvistä.

Tässä se pimeä reikä on, että yksilö voi vaipua itsesääliin.
Siten huippuälykkään ihmisen pitää olla itsevarma.

Kun puhutaan itsevarmuudesta, niin alkaa olla ulospääsy järjen pääkallosta.
Itsevarmuuteen liittyy elämäntaidot.
Elämän taitoihin liittyy kaikkea muuta kuin järjellistä loogista tieteellistä toimintaa.
Kun löytää onnea, niin luopuu järjen voitosta ja perustaa perheen, tulee sosiaalisemmaksi.

Miksi ihmeessä järjellinen olento ei ole sosiaalinen?
Iso kysymys.

Ehkä epäsosiaalisuus liittyy vain toisiin järjen ja logiikan osaalueisiin kuten tekniikkaan.
Koska sosiaalinen vapautuneisuus liittyy nimenomaan älyyn yhtä lailla.
On tyhmää kärsiä ja on älyä olla täysipainoinen ihminen sosiaalisessa kontekstissä.

Siten lopputulokseksi jää kenties vain TEKNINEN ÄLY.
Aiheuttaako tekninen äly mielialahäiriöitä - pitää tutkia erikseen.

Huom! Että kyseinen kirjoitus on vain humanistin fiiliksen pohjalta tehty ajattelu.

Tekniikassa keskitytään koneisiin, eikä ihmisiin.
Koneet eivät puhuu, tuntee ym. Siksi tekniikko on autisti.
Onko teknistyneelle yhteiskunnalle annettu ansaitsevansa arvion?


Älykäs voi kysyä, mikä on älyn funktio luonnossa?
Onko äly luontoa?
Koska luonto kärsii niin ikään on fiilis älyn toiminnasta.
Äly kuin tuhoase.
Mutta kaikesta huonoa, että äly nujertaa käyttäjänsä.
Energiataso on liian iso sietäkseen sitä.
Äly voi olla käyttäjän omatuhonsa.

Siten kysymys on miten saadaa äly tasapainoon luonnon kanssa?
Älyn pitää palvella luontoa, universumia, eikä olla sitä vastaan.
Siinä on kysymys Intian joogeille, joilla on mitä opettaa lännen järjelle.

Mielenkiintoinen kysymys myös järjen saavutuksista.
Ehkä järjellä on syynsä miksi se on.
Järjellä on syy ja seurauksensa.
Järjen pitää päästää päämäärään, jotta se lakkaa olemasta.
Onko järki pääsyt päämäärään, mitä se on tavoitellut?
'Ihan kuin vieras voima ohjaisi, pakottaisi ihmistä ajattelemaan henkensä edestä'.
Koska kun päämäärä on tiedossa, niin voi punnita järjen kannattavuutta.
Järjen pitää saavuttaa se asia.

Voi kritisoida, että suuressa maailmaassa ei ole yliluonnollisia ihmisiä, mutta yleisen kaavan mukaan voi sanoa, että kaikki suuren piirtein samanarvoisia, niin suuren järjen saavutus on kuitenkin sosiumin rajoissa. Henkilökohtaisesti järki kuitenkin on luomassa rajoja rikki.
Tästä päätelleen järkeä ei pidä pelätä käyttää, mutta testata rajoja jumalallisen luonnon sallimuksesta.

Teknisyys on geeneissä, joka vielä sukupolvien jälkeen näkyy ja kuuluu.

Mutta kun tahdotaan että pää kasvaa ikuisesti, pitää astua maapallosta ulos avaruuteen.
Entä kun ihminen on sosiaalinen olento, niin miten yksilö selviää yksin avaruudessa?

Entä kun yksilöllä on iso pää ja hän tahtoo laskeutu pienelle planeetalle elää, estäiskö sen pää sitä sopeutumasta planeettaan.

Ja onko ihmisten pään koko suhteessa maapallon kokoon?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä