Uusi vs hallintojohtaja jo kulkee nuorassa

Normi käytäntö kunnassa. Eihän sitä muuten olisi edes valittu mutta kun nuolijat saivat tehtävän kouluttaa.

Lukekaa tästä. Ei ole terve tämä valittajaukko. Lukekaa ennenkaikkea Juuan kunnan vastaus valitukseen. Todella jykevää tekstiä. Lisäksi ukko lytätään maanrakoon kunnan vastauksessa.
Puolangan "el chapo" oli työttömänä tuolloin. Juuan kunta viittaa työpajaan (= Rautiaiseen).


http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/juuka/kokous/202193-13-3005.PDF

http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/juuka/kokous/202193-13-2938.PDF

Juuan kunnanhallitus
Poikolantie 1
83900 JUUKA
[email protected]

Itä-Suomen hallinto-oikeus
PL 1744 70101 KUOPIO

Itä-Suomen hallinto-oikeuden asiakirja -ja lausuntopyyntö Juuan kunnanhallitukselle dnro 20100/2021/ Kunnallisvalitus Juuan kunnanvaltuuston päätös 14.12.2020 § 31.

Juuan kunnanhallitus lausuu Itä-Suomen hallinto-oikeudelle kunnioittavasti seuraavaa:

Valittaja toteaa valituksessaan virkavaalissa tapahtuneen menettelyvirhe, jonka perusteella päätös tulisi kumota. Valittajan näkemyksen mukaan Juuan kunnanvaltuusto ei ole perustellut valintaa.
Koska käsillä olevassa asiassa kysymys oli monijäsenisen toimielimen suorittamasta vaalista, perusteluvelvollisuudesta voidaan myös poiketa (HL 45 §:n 2 momentin 2 kohta). Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään todennut, että perusteluvelvollisuudesta voidaan kunnanvaltuuston osalta muutoinkin poiketa, mikäli hakijoiden ansioita on muutoin kuin kirjallisesti vertailtu (KHO:2019:151). Näin ollen asiassa ei ole tapahtunut virkavaaliin liittyvää menettelyvirhettä. Juuan kunta ottaa seuraavaksi kantaa väitettyyn kunnanhallituksen esittelijän Markus Hirvosen esteellisyyteen. Valituksessa valittaja viittaa Tanskasen ja Hirvosen yhteiseen opiskeluhistoriaan hallinto-oikeuden pääaineessa Itä-Suomen yliopistolla sekä Facebook-kaveruuteen. Näiden seikkojen johdosta Hirvonen olisi asiassa esteellinen.

Valituksesta ei tarkoin ilmene mihin hallintolain esteellisyysperusteeseen valittaja vetoaa. Juuan kunta toteaa, ettei Hirvonen ole suhteessa Tanskaseen esteellinen minkään hallintolain 28 §:n 1 momentin 1–6 kohtien perusteella, joten valituksessa ilmeisesti viitataan saman pykälän ja momentin 7 kohtaan eli ns. yleislausekkeeseen. Lain esitöiden (HE 26/1997) mukaan yleislausekkeen mukainen jääviys syntyy, jos luottamus virkamiehen puolueettomuuteen muusta erityisestä edellisiin verrattavasta syystä vaarantuu. Esitöissä kuitenkin korostetaan sitä, että lähtökohtaisesti puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen on kuitenkin oltava suunnilleen samantasoinen kuin hallintolain 28 §:n 1 momentin 1–6 kohdissa määritellyissä esteellisyysperusteissa. Muissa jääviyttä koskevissa kohdissa esteellisen virkamiehen on täytynyt edes jollakin konkreettisella tavalla hyötyä tehdystä päätöksestä joko suoraan tai välillisesti.

Valittaja ei ole osoittanut millä tavalla Hirvonen olisi saanut suoraa tai välillistä hyötyä Tanskasen valinnasta. Valittajan antamasta selvityksestä ei myöskään ilmene millä tavoin Hirvonen olisi ollut Tanskasen ohjaus- tai valvontavallan alaisena kunnanjohtajan valintaa koskevassa asiassa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että Hirvonen oli itse jäänyt vuosilomalle ja sittemmin siirtynyt maakuntajohtajaksi pian asian valmistelun ja esittelyn jälkeen, hänellä ei ole ollut edes intressiä tai tarvetta suosia valmistelussa ja esittelyssä Tanskasta.

Käsillä olevassa asiassa Tanskanen ja Hirvonen ovat opiskelleet Itä-Suomen yliopistossa vain satunnaisilla kursseilla yhtenä lukukautena useita vuosia sitten. Sen jälkeen Hirvonen on siirtynyt Juuan kunnan palvelukseen ja Tanskanen Maahanmuuttovirastoon Lappeenrantaan. Myös Markus Hirvonen on ilmoittanut Juuan kunnalle valituksessa esitettyyn esteellisyysväitteeseen liittyen, että hän on Henri Tanskasen kanssa opiskellut kauan aikaa sitten yhdessä yksittäisiä kursseja. Sen jälkeen ei ole ollut mitään yhteydenpitoa, joten ystävyyssuhdetta heidän välillään ei ole. Hirvonen aloitti Juuan kunnan palveluksessa jo vuonna 2016. Tuon jälkeen Hirvonen ja Tanskanen ovat tunteneet toisensa vain Facebookin kautta, kuten valittajakin. Juuan kunta huomauttaa Pohjois-Karjalan maakuntajohtajaksi siirtyneellä Markus Hirvosella olevan tuhansia henkilöitä ns. Facebook-kaverina, mukaan lukien valittaja.

Laista, lain esitöistä tai oikeuskäytännöstä ei ole saatavilla tukea valittajan väitteeseen siitä, että pelkkä vuosien takainen yhteinen opiskelu aiheuttaisi esteellisyyden. Juuan kunnan näkemyksen mukaan Facebook-ystävyys ei ole laissa tarkoitettu kiinteä suhde.1 Korkein hallinto-oikeus on lyhyessä ratkaisuselosteessaan 15.10.2020/H445 korostanut, ettei esimerkiksi esimies-alaissuhdekaan yleensä muodosta asiaa käsittelevälle viranhaltijalle esteellisyyttä. Asiassa on lisäksi huomioitava se, että Hirvonen esitteli asian kunnanhallitukselle myös valittajan kannalta suotuisalla tavalla, sillä päätöksessään kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle valinnan tapahtuvan
1 HE 72/2002 vp, s. 82.

henkilöistä Pasanen, Tanskanen ja Rautiainen. Näin ollen, mikäli valinta olisi kohdistunut valittajaan, myös tätä koskeva päätös olisi syntynyt virheellisessä menettelyssä.

Hirvonen ei siten ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään kunnanhallitukselle kunnanjohtajan valintaa koskevaa asiaa. Asiassa ei ole tapahtunut kokonaisuudessaan menettelyvirhettä.

Seuraavaksi Juuan kunta ottaa kantaa siihen, väitteeseen ettei Tanskanen ole kelpoinen kunnanjohtajan virkaan. Ehdottomina edellytyksinä Juuan kunta on edellyttänyt ylempää korkeakoulututkintoa sekä kokemusta julkishallinnon johtavista tehtävistä.

Henri Tanskaselle on hallintotieteiden maisterin tutkinto, joten hänellä on kunnanjohtajan virkaan edellytetty ylempi korkeakoulututkinto.

Valittaja vetoaa valituksessaan myös siihen, ettei Tanskasella ole kokemusta julkishallinnon johtavista tehtävistä. Valittaja on tuonut väitteenään esiin tarkentavasti sen, että kyse on ylitarkastajan perustehtävästä, johon sisältyy tiiminvetäjän tehtäviä. Valittaja korostaa, että johtavat tehtävät ovat sidottuja tiettyihin nimikkeisiin, kuten toimiston päällikkyyteen. Valittaja tuo esiin Tanskasen kirjoittaneen itse Vaarojen sanomien valituksensa liitteenä olevan artikkelin, jonka pohjalta valittaja kertoo tehneensä päätelmiä.

Tanskanen on toiminut vuodesta 2018 tiiminvetäjänä Maahanmuuttovirastossa. Juuan kunta toteaa, ettei johtavasta tehtäväkokonaisuudesta tai yksittäisistä johtamistehtävistä säädetä laintasoisella säädöksellä, mutta esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön työneuvosto on lausunnossaan 26.3.2009 katsonut, että harkittaessa jo pelkästään henkilön johtavaa asemaa ratkaisevaa ei ole hänen muodollinen tehtävänimikkeensä. Työneuvosto katsoi, että asianomaisella tulee olla työtehtäviensä puolesta työnantajaorganisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai työehtoja koskevaa ohjaus- tai päätäntävaltaa. Olennaista on työneuvoston mielestä henkilön työnkuva, johon on liityttävä muiden henkilöiden johtamista. Myös Helsingin hovioikeus on ratkaisussaan 3.2.2017 nro. 139 todennut johtavien tehtävien arvioinnin olevan aina kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon muun muassa se onko henkilöllä määrättyjä alaisia tai työnjohdollista valtaa suhteessa muihin.

Maahanmuuttoviraston tiiminvetäjä käyttää normaalia työnjohtovaltaa suhteessa ylitarkastajiin, tarkastajiin sekä apulaistarkastajiin. Asema sisältää siten johtamistehtäviä. Tiiminvetäjällä on tietty määrätty ylitarkastajaryhmä tiimissään. Tehtävä on itsenäinen, laaja-alainen ja se sisältää esimerkiksi tiimin töiden organisointia, töiden jakamista ja niiden valvontaa, rekrytointia, tulostavoitteiden toteutumisen seurantaa, vuorolistojen tekemistä sekä ylitarkastajien ohjeistamista. Tiiminvetäjä käyttää myös päällikkötason ratkaisuvaltaa ylitarkastajien esittelemiin päätösesityksiin.2
2 Päällikköratkaisusta ks. esim. Laakso et al. 2006, s. 215–216, 220.

Myös valituksessa tuodaan esiin se, että Tanskasen työtehtäviin on kuulunut hieman esimiestyötä. Asia on tältä osin siten riidaton.

Juuan kunta on edellyttänyt hakijoilta kokemusta julkishallinnon johtavista tehtävistä. Käsite on laaja ja viime kädessä kunta tapauskohtaisesti päättää siitä, mitkä kriteerit se ottaa viran täytössä huomioon. Tätä ei voida kunnallinen itsehallinto huomioiden tulkita suppeasti.


Artikkelin sisältö ei tarkoita valittajan kertomaa, sillä kyse on tiiminvetäjän tehtävästä, johon voi sisältyä työtilanteen mukaan myös muita kuin tiiminvetäjän tehtäviä. Valittaja on käsittänyt asian väärin. Konkreettisesti tiiminvetäjä voi toimia tilapäisesti ylitarkastajan perustehtävässä vain poikkeuksellisesti. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin kun hallintotuomioistuimen suulliseen käsittelyyn ei ole lähetettävissä ylitarkastajan tasoista virkamiestä. Kyse ei siis ole ylitarkastajan tehtävä, joka tilapäisesti sisältäisi johtamistehtäviä. Kyse on kokoaikaisesta tiiminvetäjän tehtävästä. Tanskanen on tuonut esiin täsmennyksenä, että artikkelin muotoilu muutoin viittaa hänen toimimiseen ylitarkastajan vakituisessa virassa. Tiiminvetäjän tehtävä on ollut määräaikainen virkasuhde ja tehtävää on jatkettu määräaikaisena aina siihen asti, kunnes Tanskanen on irtisanoutunut sekä vakituisesta virastaan että määräaikaisesta virkasuhteestaan.

Tanskanen täyttää molemmat kunnanjohtajan viran kelpoisuusehdot.

Juuan kunnanjohtajan virkaa haki yhteensä 18 henkilöä. Kunnanhallitus nimesi haastatteluryhmän, johon kuului kunnanhallituksen ja valtuustonpuheenjohtajiston lisäksi edustajat kaikista valtuustoryhmistä, jotka eivät ole edustettuina kunnanhallituksessa. Haastatteluryhmä haastatteli 16.11 ja 17.11.2020 yhteensä 9 hakijaa. Liitteenä haastattelussa esitetyt kysymykset. Kaikille haastatetuille esitettiin samat kysymykset. Painoarvoa haastatteluissa on annettu mm. sille, millainen tilannekuva hakijoilla oli Juuan kunnan nykyisestä tilanteesta ja kysymyksiä esitettiin hakijoille myös johtamiseen liittyen hyvin laaja-alaisesti. Juuan kunta korostaa, ettei valintaa tehty minkään yhden vastauksen perusteella vaan hakijoilta kysyttiin useita kysymyksiä eri kunnan toimintoihin ja kunnanjohtajan tehtäviin liittyen.

Jokainen haastatteluryhmän jäsen laittoi haastellut hakijat haastattelujen jälkeen järjestykseen sijoille 1–3. Ohessa on esitetty kolmen parhaiten menestyneen hakijan pisteet.

ykköstilat kakkostilat kolmostilat 1–2–3 yhteensä
Petri Pasanen 6 2 4 12
Henri Tanskanen 3 5 4 12

Esko Rautiainen 2 5 1 8

Em. haastattelijoiden suorittaman arvioinnin jälkeen kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle, että kunnanjohtaja valitaan seuraavista henkilöistä: Petri Sakari Pasanen, Esko Rautiainen tai Henri Tanskanen. Kunnanvaltuusto haastatteli 10.12.2020 em. kolme hakijaa etäyhteydellä. Liitteenä haastattelussa 10.12.2020 esitetyt kysymykset. Kunnanvaltuuston kokouksessa 14.12.2020 kunnanvaltuusto valitsi kunnanjohtajan virkaan yksimielisesti Henri Tanskasen. Juuan kunnan hallintosäännön 6 luvun 7 § mukaisesti kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto.

Juuan kunta korostaa, että käsillä olevassa asiassa on kysymys kunnanjohtajan valinnasta, jossa valitun henkilön tulee nauttia valitsijoidensa erityistä luottamusta. Tästä säädetään erikseen kuntalain 43 §:ssä. Tällaisessa valintatilanteessa voidaan painottaa myös hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka tulevat parhaiten ilmi haastattelussa. Ja koska käsillä olevassa tapauksessa hakijoita on kuultu kahteen otteeseen ensin kunnanhallituksen ja sittemmin koko kunnanvaltuuston toimesta, on Juuan kunnalla ollut erityisen hyvä näkemys hakijoiden ominaisuuksista.

Seuraavaksi Juuan kunta ottaa kantaa valittajan esittämiin väitteisiin ikäsyrjinnästä sekä siitä, ettei Tanskasella ole näyttöä kunnan arvostamista muista viran kannalta olennaisista taidoista, kuten johtamistaidosta, elinkeinoelämän ja kuntien välisen yhteistyön tuntemisesta, juridisesta osaamisesta sekä johtamiskokemuksesta kunnalliselta alalta.

Juuan kunta toteaa kunnan olevan täysin sitoutunut työllistämään kaikenikäisiä henkilöitä ja on osaltaan pyrkinyt estämään ikään perustuvaa työsyrjintää muun muassa erilaisilla työttömien aktivointiohjelmilla. Valittajan ikäsyrjintää koskeva väite on perusteeton, eikä valittaja esitä tarkempia perusteluja väitteestään. Ikäsyrjintäolettaman syntyminen tulee kyseeseen vain, jos valittajalla olisi esittää konkreettisia tosiseikkoja ikäsyrjinnän tueksi. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, ettei pelkkä väite tai epäily riitä siirtämään todistustaakkaa.3 Lisäksi, kun kysymys on monijäsenisen elimen suorittamasta valinnasta, valittajan olisi tullut näyttää tosiseikkoihin perustuen se, miltä osin valittaja ikä olisi vaikuttanut valintaan kunkin valitsijan kohdalla. Kullakin valitsijalla on ollut täysi oikeus äänestää ketä tahansa kolmesta ehdokkaasta tai jopa näiden ulkopuolista henkilöä, mikä ilmenee kunnanhallituksen päätöksestä.

On riidatonta valittajalla olevan pitkä kokemus lukuisten eri kuntien tehtävistä, ja joihin on kuulunut myös johtamistehtäviä. Jos Tanskasen ja valittajan kunta-alan johtamiskokemusta vertaillaan työvuosien perusteella, on valittaja Tanskasta ansioituneempi. Juuan kunta kuitenkin toteaa, ettei valittajan pitkälle kokemukselle eri johtavista tehtävistä voida antaa suurta painoarvoa, sillä oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti todettu perustuslaissa säädetyn kyvyn osalta voitavan arvioitavan myös pitkän ajan kuluessa hankitun kokemuksen ajantasaisuutta. Virantäyttötilanteessa
3 Puronurmi 2009, s. 140.

viranhakijan todellisen kyvykkyyden selvittämisvelvollisuus on nimittävällä viranomaisella.4 Kyvykkyyttä käsillä olevassa tapauksessa on selvitetty haastatteluiden avulla, asiakirjavertailulla sekä muutoin. Hakija ei valituksessaan ole näyttänyt sitä, miltä osin selvittämisvelvollisuutta ei ole noudatettu. Työkokemus kunnalliselta alalta ei ole ollut ehdoton edellytys kunnanjohtajan tehtävään.

Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin hakija, jolla on eniten työkokemusta. Tanskasella on useita suosittelijoita aiemmasta työpaikastaan virkamiehenä, mikä antaa vahvan perusteen olettaa hänen selviytyvän menestyksekkäästi myös kunnanjohtajan viran hoitamisesta.

Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että nimitysperusteiden soveltamiseen liittyy aina harkintavaltaa.5 Kunnanvaltuustolla on siten laaja harkintavalta valita kunnanjohtajan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Kuten mainittua, käsillä olevassa asiassa on kysymys kunnan monijäsenisen toimielimen suorittamasta valinnasta. Valituksi on tullut yksimielisesti Henri Tanskanen. Oikeuskäytännössä on vahvasti painotettu vaaleilla valittujen edustajien oikeutta valita pätevin henkilö kunnanjohtajaksi.

Elinkeinoelämän ja kuntien välisen yhteistyön tuntemista Tanskanen on opiskellut laaja-alaisesti yhteiskuntapolitiikan sivuaineessa. Tanskasella on useita opintoja taloudesta, yhteiskunnasta ja hän on myös käsitellyt elinkeinolupa-asioita työuransa aikana. Hänen työkokemuksensa on laaja-alaista. Valittaja ei ole osoittanut millä tavoin Tanskanen ei tuntisi elinkeinoelämää tai kuntien välistä yhteistyötä.

Valittaja arvostelee lisäksi sitä, ettei Tanskasella ole näyttöä juridiikan osaamisesta. Tältä osin valittaja ei ole tuonut esiin tätä tukevia argumentteja. Tanskanen on toiminut ennen vuodesta 2016 alkaen Maahanmuuttovirastossa sekä esittelijän että ratkaisijan tehtävissä. Hän on toiminut kouluttajana perehdyttäen uusia ylitarkastajia muun muassa esittelijän tehtävistä sekä kansainvälisestä oikeudesta. Hän on sertifioitu EASO-inclusion kouluttaja. Työssään Maahanmuuttovirastossa Tanskanen on laatinut oikeudellista osaamista vaativia lausuntoja hallintotuomioistuimiin sekä maistraattiin. Hän on esiintynyt useita kertoja hallinto-oikeuden suullisissa käsittelyissä edustaen valtiota.

Tanskanen on valmistunut hallinto-oikeuden pääaineesta hallintotieteiden maisteriksi kiitettävin arvosanoin. Hänen pro gradu -tutkielmansa on julkaistu oikeudellisessa tietopankissa Edilexissä.6 Tämän lisäksi hän suorittaa oikeustieteen maisterin syventäviä opintoja niin ikään kiitettävin arvosanoin Lapin yliopistossa. Oikeuskirjallisuudessa tutkinnon arvosanoineen ja suorittamisaikoineen on todettu olevan näyttö henkilön yleisestä kyvykkyydestä.7 Oikeudellisia opintoja Tanskasella on erityisesti julkisoikeudesta, jolla on erityinen merkitys kunnanjohtajan virkaa
4 Puronurmi 2009, s. 95. 5 Miettinen – Muukkonen 2006, s. 527-528. 6 https://www.edilex.fi/opinnaytetyot/21875 7 Kulla 1991, s. 110.

täytettäessä. Tanskanen suorittaa lisäksi julkisten hankintojen sekä johtamisen lisäopintoja Itä-Suomen yliopistossa tutkinnon ulkopuolisella opinto-oikeudella. Kunnanjohtajan viran menestyksekäs hoitaminen edellyttää usein hyvää tai erinomaista juridiikan tuntemusta. Etenkin kunnallisoikeuden ja julkisoikeuden tuntemus korostuu kunnanjohtajan viran hoitamisessa. Tästä syystä juridiikan osaamiseen viitataan erikseen hakuilmoituksessa ja juridiikan osaamisesta on myös kysytty erikseen haastatteluissa. Valittajalla ei ole koulutuksensa tai työnsä kautta merkittävää julkisoikeudellista osaamista.

Juuan kunta on objektiivisesti arvioinut ja vertaillut hakijoita perustuslain 125.2 §:ssä säädetyistä edellytyksistä käsin. Juuan kunta on arvioinut Tanskasen vahvimmaksi hakijaksi.

Juuan kunta esittää valituksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Oikeudenkäyntikuluja koskevaa vaatimusta ei tule hyväksyä.

Tämä ukko ei hallitse itseään. Se on varma. Haki 2015 Mikkelin kaupunginjohtajaksi. Arvaapa kuinka kävi? Kuluvana vuonna ei kelvannut edes Pelkosenniemen kuntaa päiväködin tädiksi. Siihen valittiin ansioituneempi naishenkilö.

Nyt tarkkana työsopimuksen ja erorahojen kanssa ☝️

Pätkäukkeli nusasi Askolan kunnalta erorahat, kun ymmärsi, että potkut on tulossa. Askolan kunta vähensi erorahasta eMBA koulutuksen jonka kunta kustansi tälle höperölle. Heti perään Puolangan kunnalta eroraha, kun tuli sieltäkin potkut. Siksi tämä ukko ei kelpaa mihinkään enää tässä maassa. Varokaa hyvät ihmiset tätä syrjäisten pikkukuntien putsaajaa! Pätkä oleillut Puolangan potkujen jälkeen pääasiassa työttömänä työnhakijana.

P..kapuhetta. Tiukan seulan läpi CV:n tarkasti läpi syynäten, yksi henkilö päätti ja valitsi parhaan kaikista hakijoista. Kateellisten panettelua...

Kaukana tämä terveestä on. Pelkkä riitelijä. Siis tämä persu-pätkäukko. Taas haki itselleen turpaan. Nyt Puolangalla.
"Puolangan kunnan pormestarina jatkaa keskustan Harri Peltola . Hänen lisäkseen ehdolla oli Puolangan entinen kunnanjohtaja Esko Rautiainen (ps.), joka toimii tällä hetkellä Enontekiön hallintojohtajan viransijaisena.

Valinnasta äänestettiin keskiviikkoiltana, Puolangan uuden kunnanvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa. "

Ei niitä olisi muuten edes valittu.kunnanjohtaja tarvitsee näitä talutusnuorakoiria että saa tahtonsa läpi

Tämä pätkäukkeli ajattelee vain omaa etuaan ja lompakkoaan. Kunnan asiat on toissijaiset kun saa vain jonkun pikkukunnan lypsylehmäkseen.

Äkkiä eroon tästä riitapukarista.
https://yle.fi/uutiset/3-12078694

Kyltimän mikään ääniharava ollut. Palojärvi sai yli 2 kertaa enemmä ääniä. Kyltimä sai vain sukunsa ääbet.

Älkäähän nyt innostuko haukkumaan hallintojohtajaa, ollu täälä vasta pari-kolme viikkoa ja hakee vielä paikkaansa. Uskon että mies kohillansa

Potkuista potkuihin edennyt rähisijä teki kolme vuotta sitten rikosilmoituksen. Milloinkaan asiaa ei alettu esitutkia. Poliisitkin tuntee tämän hepun. Syy on aina muissa, kun tuodaan julki miten kääpi... korjaan hujoppi on tunaroinut julkisessa tehtävässään. Tästä saa kääpi...korjaan hujoppi tehdä vapaasti rikosilmoituksen... ja puheissa mennä jälleen....päätyyn asti. Kääpi---llä korjaan hujopilla on tunnetusti Napoleon kompleksi. Kuvittelee itsestään liikoja. Mopolla ei mennä mahdottomiin.

https://yle.fi/uutiset/3-10354534
"Rautiainen kertoi myös Twitter-tilillään, ettei hänen tarvitse kaikkea kestää ja aikoo mennä asian kanssa päätyyn asti."

Voi voi siellä Puolangan pimeässä kylässä. On teillä murheet. Eikö jo Kuntaliitto puutu tuohon hallintomalliin jos kepulit alkaa yksinvaltiaiksi. Kyllä äänestäjiä pitää kuulla. Käy vielä niin että vas ja persut ottaa vallan.
Ja mitä tulee Esko Rautiaiseen. Me muut kainuulaiset äänestetään poika eduskuntaa. Toivottavasti sen jälkeen Puolangasta on vain muisto vain, Suomussalmen sivukylä. Pormestari voi mennä lapioimaan p**kaa navettaansa.

Saamelaisten uutisia katsoessani olen pannut merkille just tuon että aina käräjillä istuvat. Tietty hyvä että ihmiset ei haudo asioitaan pääkopassa ja sairastu siitä vaan nostavat kissan pöydälle.

Joten... Esko saatava takaisin Puolangalle, ihan ytimeen. Hyvä kun asettui ehdokkaaksi ja sai kunnon kannatuksen. Taitaa kepuleilla ja pormestaripellellä olla kylmä rinki takapuolessa.

Esko on oppinut lappalaisilta miten asioita hoidetaan maaliin. Saanut siinä sivussa koulutuksen ihan ilmaiseksi. Eikä hymistellä: mitäpä tämä hyvejää -tyyliin.

Tämä pikkujellikka laitetaan mäkeen. Kovat puheet on jellikalla. Näytöt puuttuu. Paitsi saatujen potkujen määrässä.

Tänne kuntaan tulee kaikki johtohenkilöt jotka ei muualle pääse tai saaneet potkut. Tervetuloa Enontekiöllä.

Ennen Puolangan kunnasta saamiaan potkuja pätkäesko sai lukuisia huomautuksia Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Huomautukset tulivat lain ja hyvän hallintotavan rikkomisesta. Näillä meriiteillä ei valita mihinkään itseään kunnioittavaan kuntaan.

Onko pikkujellikka kehunut itseään vitterissä? Ja kuvannut itseään siellä?
Pikkujellikan taudinkuva on selvä.

Potkupellestä ei tullut Puolangan kunnan pormestaria. Hänet äänestettiin enemmistöllä kumoon. Pelle leuhkii olevansa seuraava Enontekiön johtaja? Kovat luulot itsestään tällä pätkä-potku-ukolla!

Kylällä kulki, eikä ollut talutusnuorassa.

Pikkujellikka paukutelee henkseleitä Puolangalla ja sepittelee, että hän on seuraava Enontekiön johtaja.

Hyvä tyyppi, varmaan meän tuleva kj jos JR valitaan Kittilään

Joko Eskomatti sai potkut?

Mitä hel...?
Tämä kummeliukko kirjoitti lehdessä tullessaan Puolangan kuntaan (ennen potkuja) että on kirjoilla aina siinä kunnassa, jossa työskentelee. Asian voi tarkistaa edelleen lehtijutusta. Nyt kummeliukko kusettaa rahat Enontekiön kunnalta ja kirjoilla Puolangalla. Rähisee ja riitelee katkeroituneena Puolangan valtuustossa. Persuna.

Höpö, höpö! Esko on hyvä tyyppi ja mahdollinen uus kj

Pikkujellikka jättänyt 2.12.2021 hakemuksen Pukkilan kunnanjohtajaksi. Varmasti ei valita Pukkilaan, sillä naapurikunnan Askolan jutut siellä tiedetään. Taas yksi kunta lisää pitkään mutta tuloksettomaan hakulistaan. Epätoivoista sanon minä.

Lukijan mielipide: Missä ja kenen kanssa neuvotellaan eläkevastuukiistan ratkaisemiseksi?
Julkaistu: 9.11.2021 klo 9:45


Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton valtuutetut pyysivät 25.8.2021 kuntalain 94 § 2 momentin mukaan valtuustoa kutsuttavaksi koolle esittämiensä asioiden takia. Eräs vaatimuksista oli saada selvyys Kainuun soten kanssa ennen vuotta 2005 olleista Kainuun sairaanhoitopiirin eläkevastuista, jonka suuruus on 1 319 818 euroa ja ne koskevat vuosia 2013-2020.

Esittäessäni kesäkuussa eri sanomalehdissä mielipiteeni, jossa kummastelin sekä asian käsittelyn hitautta että salamyhkäisyyttä, sain pormestarin ja entisen kunnanjohtaja Seppo Rajalan vastauksen, että Puolangan kunta olisi käynyt useita neuvotteluita Kainuun soten kanssa ja että asian ratkaisemiseksi on palkattu ulkopuolista neuvotteluapua.

Minulla ei ollut mahdollisuutta osallistua etäällä olevan (n. 550 km/ suunta) työni takia kunnanhallituksen kokoukseen, jossa asia oli esillä. Muutenkin yleistä kummastusta Puolangalla herättää se, että miksi juuri Puolangan kunnanhallituksessa ei enää ole mahdollisuutta osallistua kokouksiin etäyhteyden välityksellä, kun se muualla on mahdollista.

Esitimme vaatimuksen siitä, että neuvottelumuistiot tulisi saada käyttöömme, mutta niitä emme saaneet. Johtuikohan se kenties siitä, ettei neuvotteluja tietämäni mukaan pandemian alkamisen jälkeen ole käyty Kainuun soten toimivan johdon kanssa, jolla on sekä valmistelu- että esittelyvastuu asiassa? Siis yli puoleentoista vuoteen.

Kuntalain 83 § 1. momentti määrää: "Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina ja jotka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 6 ja 7 §:n mukaan eivät ole vielä julkisia, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu."

Miksi Puolangalla ei haluta noudattaa voimassa olevaa lakia?

Pyysin myös sivistysjohtaja Anna-Kaarina Uusitalolta varhaiskasvatuksen osalta samoja tietoja kuin mitä valtuuston koollekutsumisvaatimuksessamme oli. Hänen vastauksensa kuului: "Ymmärtääkseni kunnanhallitus on käsitellyt kyseisen kirjeen eikä ole pyytänyt siihen liittyen sivistystoimelta erillisiä selvityksiä, joten minulla ei ole siihen liittyen toimitettavaa materiaalia."

Toinen kysymys on, että tietävätkö Kainuun muiden kuntien kaupunkien ja kunnanhallitukset ja kuntajohtajat, missä ja kenen kanssa neuvotteluja käydään? Nimittäin Kainuun soten tilinpäätökset on menneiltä vuosilta hyväksytty ja vastuuvapaudet myönnetty yksimielisesti. Niissä ei ole mainintaa erimielisyydestä eivätkä kyseiset vastuut näy menojääminä, koska Kainuun sote pitää Puolangan kunnan vaatimusta aiheettomana. Näin ollen niitä ei ole tarvinnut merkitä mitään tilinpäätöksiin.

Ja syy, miksi Kainuun muiden kuntien tulee olla asiasta kiinnostunut, piilee siinä, että jos sote päätyy jotain Puolangalle maksamaan, niin sen laskun maksavat Kainuun muut kunnat. Kiinnostaa myös tietää, että mitä asiasta ajattelee P aavo Oikarinen , joka on sekä Kainuun sote-hallituksen että Ristijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Mielestäni Puolangan kunnan tulee saada se, mikä sille lain ja solmittujen sopimusten perusteella kuuluu. Sen pitää myös osaltaan kantaa ne vastuut ja velvoitteet, jotka niiden perusteella sille lankeavat.

Esko Rautiainen

kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (ps.)

Puolanka

Esko Rautiainen
@eskorautiainen
·
14. elok. 2018
Ihan kaikkea ei tarvitse sietää. Mennään nyt sitten päätyyn saakka.
kuntalehti.fi
****
Kummeliukko uhoili 14.8.2018 tehneensä rikosilmoituksen ja menevänsä päätyyn saakka. Ilmoitusta ei edes ryhdytty tutkimaan. Kummeliukoilla on kummelijutut.

"Väliaikainen" jätti Pukkilan kunnanjohtajahakemuksen 2.12.2021. Ei ollut vaikea päätellä kuinka tällä kierroksella tulee käymään.

9. joulukuuta kello 20.34 ·
Kunnanjohtajan valinta etenee
Haastatteluryhmä on tänään tavannut ja käynyt mm. kunnan elinvoimaan, tulevaisuuteen ja johtamiseen kuuluvia asioita läpi kuuden kunnanjohtajuuttamme tavoittelevan henkilön kanssa.
Kunnantalolla vajaan tunnin haastatteluissa kuulimme Pekka Kivilevon, Jukka Malilan, Esko Rautiaisen, Juha Liukkosen, Katariina Helanderin ja Christoffer Hällforsin ajatuksia esim. johtajuudestaan, osaamisestaan ja näköaloista kuntamme tulevaisuudesta.
Valmisteluryhmän työ jatkuu huomenna perjantaina, kunnianhimoisena tavoitteenaan tehdä viimeistään tulevana maanantaina esitys kunnanvaltuuston kokoukseen 13.12. valittavasta henkilöstä.
Hakuajan jälkeen ovat suostumuksensa virkaan antaneet Malila ja Hällfors, jotka siis tänään haastateltiin.
Kuuden tunnin yhteisen tekemisen jälkeen haastatteluryhmä kuvassa vasemmalta lukien Nina Alaranta, Robert Almiala, Tommi Maasilta, Juha Ahola, Markus Kalliokivi, Leena Clewer, Matti Pirhonen ja Kaisa Levälampi.

Onko hakenut poroisännäksi?

Jos tämä höpöukko on mies niin minä olen silloin Kiinan keisari!

Esko Rautiainen
@eskorautiainen
·
28. marrask.
Silloin kun ulkona on -32 asteen pakkanen, niin on parempi olla sisällä ja leipoa kampanisujq, vai mitä mieltä on @AnniinaValtonen
@KKotakorpi
@MattiHuu_YLE
@SeijaPaasonen
ja muut @YleSaa
? #combscones #kampanisu #Lapland

Joululahjauutisia kuntalaisille.
Väliaikainen kunnansihteerikkö vie verotulot Puolangalle. Koska kirjoilla siellä. Puolangalla yksikään ei kaipaa tätä sihteerikköä, sillä elokuusta alkaen tehtaillut persuna valtuustoaloitteita ja mitälie valituksia. Niin ja yritti jo kalifiksi kalifin paikalle pormestariksi. Kävi niin, kuten kaikissa kunnanjohtajahakemuksissaan. Ei valittu! Kaikki mitä maksatte tälle väliaikaiselle valuu kunnasta ulos.

Pukkilassakin tiedetään:

Persutäti antoi äänen persuhakijalle? Persuhakijalla on suomen ennätys syrjäisiin pikkukuntiin hakemisessa, sitten Puolangan kunnan potkujen. Myös mittava työttömyyshistoria em. potkujen jälkeen.

Puolangan kunnassa ei juosta joutavan pätkä-ukon perässä. Jos pätkä-ukko haluaa persuilla keskellä viikkoa Puolangalla, hän ajaa 1100 km ja persuilee. Muuten pysyy poissa puolankalaisten päättäjien haitolta.


Alla pätkä-ukon itkut Kainuun Sanomissa.

Puolangalla keskiviikkona pidettävään kunnanvaltuuston kokoukseen voi osallistua vain paikan päällä, päätettiin Puolangan kunnassa tiistaina.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Kanniainen kertoo, että hän päätti asiasta yhdessä hallintojohtajan ja pormestarin kanssa. Perusteluna lähikokoukselle on se, että tartuntatilanne Puolangalla on rauhoittumassa ja määrätyt karanteenitkin monelta osin loppuneet.

Kokous pidetään normaalista poiketen koulukeskuksen auditoriossa, joka on Kanniaisen mukaan iso tila ja jossa etäisyydet pystytään pitämään. Kokouksessa käytetään myös maskeja.

– Itsekin sanoin palaverissa, että kokousta on helpompi johtaa, kun henkilöt ovat paikan päällä, Kanniainen sanoo.

Puolangan kunnanvaltuuston kokouksia ei videoida YouTubeen, kuten esimerkiksi Vaalassa tehdään, eikä niihin voi osallistua Teamsin kautta. Koronapandemian alkuvaiheessa Teams-osallistuminen oli mahdollista.

Puolangan kunnanvaltuutettu Esko Rautiainen (ps.) harmittelee tehtyä päätöstä. Hän työskentelee Enontekiöllä eikä voi osallistua Puolangan kunnalliseen päätöksentekoon sieltä asti.

Hän myös viittaa Puolangan korkeaan koronailmaantuvuuslukuun, joka on samoissa lukemissa kuin pääkaupunkiseudulla.

– Leikitään puolankalaisten terveydellä. Suuri osa valtuutetuista on yli 60-vuotiaita tai he kuuluvat riskiryhmään, Rautiainen sanoo.

Hänen mielestään etäosallistuminen kokouksiin pitäisi sallia. Se onnistuu monissa muissa kunnissa.

Esko RautiainenUkrainan lippu
@eskorautiainen
5t
Tätä uutista lukiessa syntyy väkisinkin tunne, että Helsingin kaupungin organisaatioissa on pöhötautia ja tehottomuutta, kun aika riittää tällaisen pohtimiseen, vai mitä tuumii
@filsdeproust
. #helsinki
-----------------------
Tehottomuutta ja pöhötautia aiheutti Esko Matti Rautiainen puolitoistavuotta Puolangan kunnassa. Sai potkut lyhyeksi jääneen tehottomuutensa päätteeksi.
Kunnan työntekijät kertovat edelleen, että Rautiaisen aikana Puolangan kunta oli kaaoksessa.

Taasko "hujoppi" Rautiainen kokee saman, jonka järjestään Puolangan potkujen 4/2018 jälkeen? Eli vierestä viedään. Pormestaria ei valita ulkopuolelta tulleista veroeläteistä, joiden elättipalkoista verot tilitetään toiseen kuntaa kuin maksajakuntaan. Vaan paikallisista luottamushenkilöistä. Hujoppi on puolankalainen persuilija.

ETUSIVU » PAIKALLISET 23.5.2021 19:00

Askolasta tuttu Esko Rautiainen lähti Perussuomalaisten ehdokkaaksi Kainuussa

Esko Rautiainen. JUHA PERÄMÄKI
Askolan entinen, pitkäaikainen kunnanjohtaja Esko Rautiainen on lähtenyt Kainuussa ehdolle Puolangan kunnanvaltuustoon. Rautiainen on Perussuomalaisten sitoutumaton ehdokas kuntavaaleissa, mutta hän on ehdokkaana myös piskuisen 2500 asukkaan korpikunnan pormestariksi. Puolanka on Suomen väestöltään pienin kunta, jossa on käytössä pormestarimalli. Rautiainen on vaikuttanut kuntahallinnon johdon tehtävissä viimeksi Lapissa Pelkosenniemellä ja Savukoskella, ja viimeksi hän haki huhtikuussa Ylä-Savossa sijaitsevan Kiuruveden kunnanjohtajaksi.

Esko se jaksaa tyrkyttää itseään. Nyt Utsjoen kuntaan! Tähän saakka aina valittu tyrkyn sijaan ammattimaisempi.

Lukuisista kunnanelättipaikkojen potkuista tuttu "hujoppi" kuvittelee olevansa joku maailman miesoletettu? Ilmoittaa kansalaisuudekseen Ukrainan. Naurettavaa ja säälittävää...mutta todellakin henkisesti sairasta! Ilmankos sai lähdöt viimeksi Pelkosenniemen päiväkodin johtajattaren va. paikasta. Työttömänä työnhakijan tuli siihen pätkäpestiin valittua.

Esko Rautiainen🇺🇦
@eskorautiainen
·
1t
Onko merkkejä siitä, että Viron rajoituksista vapaa uuden vuoden vietto olisi lisännyt koronatartuntoja Suomessa? #Covid_19 #rajoitukset #matkailu #uusivuosi #thl

Onko Esko töissä? Työajalla kirjoittaa (witteri) -Urainalaisena esiintyen- HS:n jutusta toimittaja Vehkoosta. Eli KHO:n ratkaisusta, jossa kaupunginvaltuutettua sai puhutella natsipelleksi.

Eskollakin kokemusta vesiperän tuottamasta rikosilmoituksesta. Esko oli tietävinään "jahtaajansa" elokuussa 2018. Poliisilaitoksella röhönaurut ja Eskon sepite roskakoriin. Ketään ei kuultu milloinkaan koko Eskon mielikuvitushöpinöistä. Tällaista soopaa Esko sepitteli eräälle toimittajalle 8/2018:

"Yli kolme vuosikymmentä kunta-alan johtotehtävissä toimineella Esko Rautiaisella tuli maanantaina mitta täyteen. Suomi24-palstan henkilökohtaisuuksiin menevät nimettömät kirjoittelut saivat miehen tekemään tutkintapyynnön poliisille. Oulun poliisilaitokselta vahvistettiin tiistaina Kuntalehdelle tutkintapyyntö vastaanotetuksi.

– Viranhoitoani voidaan toki arvostella, mutta henkilökohtaisuuksiin ja seksuaalisuuteen ynnä muuhun sellaiseen meneminen täyttää mielestäni kunnianloukkauksen kriteerit.
Katson, että kirjoittelulla yritetään tuhota minut, Esko Rautiainen arvioi.

Tuoreimmat netin paskaryöpyt keväällä Puolangan kunnanjohtajan tehtävästä eronnut Rautiainen on saanut hakiessaan uusia työpaikkoja. Asiattomat kirjoittelut koskevat miehen tekemisiä, ulkoista olemusta ja seksielämää.

– Puolangalla eräs kuntalainen otti elämäntehtäväkseen solvata kunnan viranhaltijoita minä mukaan lukien. Nyt kun olen hakenut uusia paikkoja, niin minua solvataan kyseisten kuntien Suomi24-sivuilla tavalla, joka ei liity millään tavalla viranhoitoon tai työhöni.

– Minä en jaksa enää olla kohtelias ja sulattaa kaikkea. Minä olen pienikokoinen ja olen kuullut siitä jo lapsena. Olen myös kahden alaikäisen lapsen isä. Vaikka he eivät asu kanssani, niin nykypäivänä maailma on pieni ja hekin voivat joutua kantamaan tästä osansa, Esko Rautiainen pohdiskelee."

Hyvä mies! Pääsi Utsjoelle kunnanjohtajan haastattelukierrokselle

PÄÄTÖKSENTEKO
Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset vaativat pormestarimallista luopumista Puolangalla
Jorma Ylönen
30.8.2021 klo 7:32

Kuntalehdessä keskusteltiin pormestarimallista jo kesällä 2000. Uusi johtamistapa tuli mahdolliseksi Suomessa 2006 kuntalain muutoksella.

Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten valtuutettujen perustama Parempi Puolanka -ryhmä vaatii, että Puolanka luopuu pormestarimallista ja palaa kunnanjohtajamalliin. Ryhmän mielestä tarvittavat muutokset hallintosääntöön on tehtävä pikaisesti, viimeistään syyskuun 2021 aikana.

Parempi Puolanka -ryhmä katsoo, että pormestarimalli oli kokeilu, joka ei ole osoittautunut onnistuneeksi.

– Valta keskittyy liikaa yhdelle henkilölle, joten näkemykset asioiden käsittelyssä ovat kapeat eivätkä edusta välttämättä päättäjien eikä kuntalaisten näkemyksiä.

Ryhmän mielestä pormestarin virkavastuu ei toteudu, koska yleensä pormestari on valtapuolueen
edustaja ja siksi hänen tekemiään virheitä ei arvioida puolueettomasti.

– Pormestarimallissa valvonta ei toimi, koska ainoa, joka valvoo pormestarin tekemisiä ja kulkemisia on valtuuston puheenjohtaja, joka todennäköisesti on saman puolueryhmän edustaja. Kunnanjohtajalla on useampi valvoja, joilla ei lisäksi ole poliittista yhteyttä valvottavaan.

Johtamisjärjestelmän vaihdos tapahtui Puolangalla sen jälkeen, kun kunnanjohtajana toiminut Esko Rautiainen joutui jättämään tehtävänsä huhtikuussa 2018. Pormestariksi valittiin kunnanhallituksen puheenjohtajana aiemmin toiminut Harri Peltola, kesk.

Rautiainen nousi valtuustoon perussuomalaisten listalta kesäkuun kuntavaaleissa ja oli Peltolan vastaehdokas valtuuston pormestarivaalissa 25. elokuuta. Peltola sai siinä 13 ääntä ja Rautiainen 8 ääntä. Kuntavaaleissa Peltola sai 114 ääntä ja Rautiainen 84 ääntä, ja molemmat olivat puolueidensa tuloslistojen kärjessä.

Parempi Puolanka vaatii, että valtuusto on kutsuttava pikaisesti koolle. Pormestarimallista luopumisen lisäksi ryhmä haluaa käsittelyyn pormestarin palkan, Kainuun sairaanhoitopiirin eläkevastuut ja sivukylien varhaiskasvatuspalvelut. Kuntalain mukaan valtuusto on kutsuttava koolle, kun vähintään neljäsosa valtuutetuista sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Parempi Puolanka saa valtuuston koolle, sillä ryhmällä on 8 paikkaa 21-jäsenisessä valtuustossa. Vaatimuksiaan se tuskin saa läpi, sillä keskusta hallitsee valtuustoa 13 paikallaan.

Ja taas tulee Utsjoelta turpaan...
Vitterissä oli Ukrainan lippu pudonnut pois. Nyt ukko ei olekaan enää ukrainalainen (tai diggaa Ukrainaa)
Tällaista tuuliviiriä ei yksikään itseään kunnioittava pikkukunta ala loppusijoittamaan itselleen. Omaksi ongelmaksi.

No eikö sieltä löydy jonninmoista pomontapaista Näkkäläjärvi ja Palojärvi akselilta. Ei sinne kukaan täysjärkinen tule enää muualta maasta kjksi.
Kaikista järkevintä että liitysittä Muonioon tai Kittilään.
Olen selväjärkinen sivustaseuraaja muualta

Nyt hakemisen kohteen Tervon kunta. Meneekö nyt maaliin?

Samaan aikaan jättänyt hakemuksen Hailuodon kuntaan. Eli ei itsekään usko, että tulee valituksi Pohjois-Savolaiseen pikkuntaan -Tervoon.

TULI ESKOLLE LÄHTÖ
----------------------------------
Val­tuus­ton ko­kous saa­tiin pi­det­tyä vain py­kä­lään seit­se­män saak­ka, ei­kä esi­mer­kik­si kun­nan­joh­ta­jan si­jais­jär­jes­te­ly­jä kä­sit­te­le­vää py­kä­lään as­ti pääs­ty. Ko­kous päät­tyi, kun ko­kouk­ses­ta pois­tui­vat Enon­te­ki­ö­läis­ten ää­ni -yleis­lis­tan val­tuu­te­tuis­ta kun­nan­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Lee­na Pa­lo­jär­vi, Jar­mo Näk­kä­lä­jär­vi, Jar­no Vii­ta­nen, Satu-Mar­ja Ei­ra-Kes­ki­ta­lo, pe­rus­suo­ma­lais­ten Kari-Pek­ka Stoor, sekä Vih­rei­den An­ja-Mai­ja Lun­dell. Tä­män jäl­keen ko­kous ei ol­lut enää pää­tös­val­tai­nen.

Val­tuus­ton ja kun­nan­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jis­to, Bir­git­ta Ei­ra, Jar­mo Näk­kä­lä­jär­vi, Lee­na Pa­lo­jär­vi ja Pek­ka Tjä­der­ha­ne, an­toi tors­tai­na eli ko­kous­ta seu­ran­nee­na päi­vä­nä yh­tei­sen tie­dot­teen val­tuus­ton ko­kouk­sen kes­key­ty­mi­seen joh­ta­nees­ta asi­as­ta.

– Ko­kous kes­key­tyi, kos­ka sa­maan py­kä­lään (§7) oli yh­dis­tet­ty kak­si eri asi­aa, hal­lin­to­joh­ta­jan ir­ti­sa­nou­tu­mi­nen ja hal­lin­to­joh­ta­jan vi­ran täyt­tä­mi­nen. Py­kä­län 7 ot­sik­ko oli vir­heel­li­nen ja ris­ti­rii­das­sa pää­tö­seh­do­tuk­sen kans­sa, tie­dot­tees­sa to­de­taan.

Sen mu­kaan kun­nan­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja oli sel­vit­tä­nyt asi­aa vs. hal­lin­to­joh­ta­ja Es­ko Rau­ti­ai­sen kans­sa, joka oli to­den­nut, et­tei asi­as­sa ole on­gel­maa, sil­lä ai­no­as­taan pää­tö­seh­do­tus mer­kit­see ja ot­sik­ko on lä­hin­nä se­man­tiik­kaa.

– Asi­aan liit­ty­en, py­kä­läs­sä 2 Pöy­tä­kir­jan tar­kas­ta­jien va­lin­ta ja esi­tys­lis­tan mah­dol­li­ses­ti teh­tä­vät muu­tok­set, to­det­tiin pu­heen­joh­ta­jan toi­mes­ta py­kä­lään 7 liit­ty­en seu­raa­vas­ti ”Kun­nan­val­tuus­ton toi­mi­val­taan ko. py­kä­läs­sä kuu­luu ai­no­as­taan vas­taa­not­taa va­ki­tui­sen hal­lin­to­joh­ta­jan ir­ti­sa­nou­tu­mi­sil­moi­tus, pää­tö­seh­do­tuk­sen mu­kai­ses­ti. Py­kä­lä on tie­dok­si­an­to­py­kä­lä", tie­dot­tees­sa jat­ke­taan.

Bir­git­ta Ei­ra ker­too soit­ta­neen­sa vs. hal­lin­to­joh­ta­ja Es­ko Rau­ti­ai­sel­le val­tuus­ton ko­kous­ta edel­tä­vä­nä päi­vä­nä ja ker­to­neen­sa huo­les­taan kos­kien sitä, et­tä py­kä­läs­sä 7 ot­sik­ko ja pää­tö­seh­do­tus ei­vät mil­lään muo­toa vas­taa toi­si­aan ja et­tä myös se­los­tu­so­sas­sa on har­haan­joh­ta­vaa tie­toa.

– Ker­roin myös, et­tä ky­sei­nen ris­ti­rii­ta voi ai­heut­taa häm­men­nys­tä ja an­taa vää­rän ku­van, mis­tä asi­as­ta py­kä­läs­sä to­si­a­si­al­li­ses­ti toi­mi­val­lan ra­jois­sa voi­daan päät­tää. Edel­leen ky­syin, voi­daan­ko asia tek­nis­luon­toi­se­na asi­a­na kor­ja­ta vai tar­vi­taan­ko sitä var­ten kun­nan­hal­li­tuk­sen ko­kous ja siel­tä tu­le­va muu­to­se­si­tys, Ei­ra ker­too.

Hä­nen mu­kaan­sa hal­lin­to­joh­ta­jan vas­taus oli, et­tä ai­noa asia mil­lä on mer­ki­tys­tä, on it­se pää­tö­seh­do­tus ja ot­sik­ko on lä­hin­nä se­man­tiik­kaa.

– Hal­lin­to­joh­ta­jan mu­kaan kai­kil­le täy­tyy ol­la päi­vän­sel­vää, mis­tä py­kä­läs­sä on to­si­a­si­al­li­ses­ti kyse ot­si­kos­ta huo­li­mat­ta ja mi­kä­li asia ai­heut­taa se­kaan­nus­ta, meil­lä on kun­nas­sa kak­si vies­ti­jää, jot­ka voi­vat asi­aa sel­ven­tää. Asia on nor­maa­li ru­tii­ni­py­kä­lä ja kyl­lä sen kaik­ki niin ta­ju­a­vat, jo muu­toin­kin. Pu­he­lun lo­puk­si hän lu­pa­si kui­ten­kin vie­lä sel­vit­tää tek­nis­luon­toi­sen kor­jaa­mi­sen mah­dol­li­suut­ta, Ei­ra li­sää.

Ei­ra ker­too poh­ti­neen­sa asi­aa sil­ti.

– Vas­toin omaa tah­to­a­ni ja tun­net­ta py­kä­lään liit­ty­en, hy­väk­syin vas­tuu­vi­ran­hal­ti­jan vir­ka­vas­tuul­la an­ta­man vas­tauk­sen ja pää­tin, et­tä mi­kä­li muu­ta en asi­al­le voi, niin nos­tan asi­an esil­le py­kä­läs­sä 2 ja pai­no­tan sii­nä koh­taa py­kä­län pää­tö­seh­do­tus­ta ja val­tuus­ton to­si­a­si­al­lis­ta toi­mi­val­taa py­kä­län suh­teen, ja pyy­dän merk­kaut­ta­maan asi­an myös pöy­tä­kir­jaan. Näin myös toi­min val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa py­kä­läs­sä, Ei­ra to­te­aa.

Myös kun­nan­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Lee­na Pa­lo­jär­ven on­gel­man ydin on sii­nä, et­tei py­kä­län ot­sik­koa suos­tut­tu muut­ta­maan.

– Ja si­ten erot­ta­maan kak­si eri asi­aa jo alun pe­rin kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa, vaik­ka sitä siel­lä erik­seen pyy­sin, Pa­lo­jär­vi to­te­aa.

Hän tois­taa myös, et­tä vs. hal­lin­to­joh­ta­jan mie­les­tä sii­hen ei ol­lut tar­vet­ta.