Ihmettelen testini tulosta

Aikanaan kävin työvoimatoimiston "kykytesteissä", missä mitattiin älykkyyden eri osa-alueita. Avaruudellinen hahmottamiskyky oli huippuluokkaa, kielellisten suhteiden taju varsin hyvä ja muukin meni hieman keskinkertaista paremmin, paitsi numerosarjatyyppiset (logiikka) tehtävät. Taisi mennä alle keskitason.

Kun noista otetaan jonkinlainen keskiarvo, niin sillä päästään siihen tulostasoon, minkä Mensan testikin antoi.
Eli, jos alkupuheenvuorossa mainitsemani testi mittasi vain ja ainoastaan suppeata logiikan aluetta, niin silloin sen antama tulos voisi olla linjassa työvoimatoimiston logiikkaosio -testin kanssa.

Jos testi olisi vaatinut korkeaa visuaalisen muistin kapasiteettia, kuten Orbi kirjoitti, niin sehän olisi pätevä vaan nuorille - hyvämuistisille ihmisille.

Tein n. vuosi sitten TK:n kuviopäättelytestin jolloin tulos oli 131. Viime viikolla tein sen uudelleen ja tulos 118. Tällä kertaa vieläpä testiä tehdessä oli tunne, että se menee todella hyvin. Molemmemmilla kerroilla aikaa jäi tosin yli vielä n. 10 min. Voiko aivot lahota vuoden aikana noin paljon? Kovasti väitetään näiden testien korreloivan elämässä menestymisen kanssa. Mutta onkohan niillä sittenkään alkuunkaan niin paljon merkitystä kuin yleisesti väitetään? Hyvä ajattelukykyhän vaatii paljon muutakin kuin "älykkyyttä" kuten luovuutta, tietoa, kokemusta ym.

Älyykkyystesteissä auttaa oppiminen, väittäisin jos tekee samansuuntaisia testejä oppii hoksaamaan sarjat, kuin joka eka kertaa niitä tekee. Älyä on monenlaista,vai onko älykkäät hyvä muistisia. Jos osaa vielä yhdistää asioita. on luultavasti älykäs, myös muiden mielestä. Valitettavasti joistakin se tyhmyys oikein kumpuaa viimosen päälle, ei minkaanlaista asioiden yhdistely taitoa silti kaveri saattaa olla ammatissaan huippujätkä.

airfoil kirjoitti:

Älyykkyystesteissä auttaa oppiminen, väittäisin jos tekee samansuuntaisia testejä oppii hoksaamaan sarjat, kuin joka eka kertaa niitä tekee. Älyä on monenlaista,vai onko älykkäät hyvä muistisia. Jos osaa vielä yhdistää asioita. on luultavasti älykäs, myös muiden mielestä. Valitettavasti joistakin se tyhmyys oikein kumpuaa viimosen päälle, ei minkaanlaista asioiden yhdistely taitoa silti kaveri saattaa olla ammatissaan huippujätkä.

Lue lisää

"ei minkaanlaista asioiden yhdistely taitoa"

Kuten esim. ei minkäänlaista yhdyssananmuodostustaitoa.

Mitenhän nykyään niin yleinen yhdyssanavammaisuus korreloi verbaalisen älykkyyden kanssa? Jos korrelaatio on positiivinen, tuo älykkyyden laji lienee laskussa.

Väärässä siinä mielessä, että testit mittaavat älykkyyden g-tekijää, joka on yhteydessä useisiin lahjakkuuden lajeihin. Tavallista parempi lahjakkuus jossain osa-alueessa korreloi positiivisesti myös muihin lahjakkuuden lajeihin.

Kuviopäättelytestit ilman muuta suosivat visuaalisesti ja matemaattisesti lahjakkaita, ja sorsivat kielellisesti lahjakkaita. Mikään ei tietenkään estä olemasta kaikilla mainituilla tavoilla lahjakas, mutta jos vertaillaan kahta "terävää" (siis älykkäältä vaikuttavaa) ihmistä, joista toinen on lähinnä matemaattisesti lahjakas ja toinen lähinnä kielellisesti lahjakas, niin ilman muuta se matemaattisesti lahjakas saa kuviopäättelytestistä paremman tuloksen.

Oletettu g-tekijä on vain teoria, jonka jotkut ottavat vähän turhan tosissaan. Mikään ei puolla sitä, että kuviopäättelytestistä voitaisiin (edes tilastollisesti) päätellä mitään henkilön kielellisestä lahjakkuudesta. Matemaattiseen lahjakkuuteen korrelaatio saattaa hyvinkin olla olemassa.

... kirjoitti:

Kuviopäättelytestit ilman muuta suosivat visuaalisesti ja matemaattisesti lahjakkaita, ja sorsivat kielellisesti lahjakkaita. Mikään ei tietenkään estä olemasta kaikilla mainituilla tavoilla lahjakas, mutta jos vertaillaan kahta "terävää" (siis älykkäältä vaikuttavaa) ihmistä, joista toinen on lähinnä matemaattisesti lahjakas ja toinen lähinnä kielellisesti lahjakas, niin ilman muuta se matemaattisesti lahjakas saa kuviopäättelytestistä paremman tuloksen.

Oletettu g-tekijä on vain teoria, jonka jotkut ottavat vähän turhan tosissaan. Mikään ei puolla sitä, että kuviopäättelytestistä voitaisiin (edes tilastollisesti) päätellä mitään henkilön kielellisestä lahjakkuudesta. Matemaattiseen lahjakkuuteen korrelaatio saattaa hyvinkin olla olemassa.

Lue lisää

On lahjakkuuslajeja, joilla ei ole minkäänlaista korrelaatiota yleiseen lahjakkuuteen.
Jokainen tuntee älykkäitä, mutta esim. täysin musiikillisesti lahjattomia ihmisiä.

Mutta kokemukseni mukaan väittäisin, että yleensä taiteellisuus ja verbaalinen lahjakkuus kulkevat käsi-kädessä.

masa kirjoitti:

On lahjakkuuslajeja, joilla ei ole minkäänlaista korrelaatiota yleiseen lahjakkuuteen.
Jokainen tuntee älykkäitä, mutta esim. täysin musiikillisesti lahjattomia ihmisiä.

Mutta kokemukseni mukaan väittäisin, että yleensä taiteellisuus ja verbaalinen lahjakkuus kulkevat käsi-kädessä.

Lue lisää

Itse asiassa musiikillinen ja matemaattinen _erityis_lahjakkuus korreloivat hyvinkin voimakkaasti keskenään (keskitason lahjakkuudet eivät niinkään).

Ja älykkäitten ihmisten musikaalisuudesta ei välttämättä voi sanoa mitään; riippuu paljolti minkälaiseen perheeseen on syntynyt. Jos ei lapsena ole juuri ollut musiikin kanssa tekemisissä, ei musikaalisen lahjakkuuden voi odottaa "puhkeavan" aikuisenakaan.

"Taiteellisuus" on myös vaikeasti määriteltävää. Luonnollisesti verbaalikoista tulee herkemmin kirjailijoita, runoilijoita tai sanoittajia, mutta lienetkö kuitenkaan tätä tarkoittanut? Tarkoitako myös kuvataiteita tai musiikkia? Olettaisin, että kuvataiteellinen lahjakkkuus jos joku hyötyy erityisen paljon avaruudellisesta hahmottamiseta, musiikista sanoinkin jo.

masa kirjoitti:

On lahjakkuuslajeja, joilla ei ole minkäänlaista korrelaatiota yleiseen lahjakkuuteen.
Jokainen tuntee älykkäitä, mutta esim. täysin musiikillisesti lahjattomia ihmisiä.

Mutta kokemukseni mukaan väittäisin, että yleensä taiteellisuus ja verbaalinen lahjakkuus kulkevat käsi-kädessä.

Lue lisää

Taiteellisuus ja verbaalinen lahjakkuus voisivat olla yhteydessä jonkinlaisen "esteettisen yleislahjakkuuden" kautta.

Tosin kielellistäkin lahjakkuutta on eri lajeja. Vaikka olisi kieliopissa hyvä tai etevä oppimaan vieraita kieliä, ei silti välttämättä ole hyvä kirjoittaja tai puhuja.

xeer kirjoitti:

Itse asiassa musiikillinen ja matemaattinen _erityis_lahjakkuus korreloivat hyvinkin voimakkaasti keskenään (keskitason lahjakkuudet eivät niinkään).

Ja älykkäitten ihmisten musikaalisuudesta ei välttämättä voi sanoa mitään; riippuu paljolti minkälaiseen perheeseen on syntynyt. Jos ei lapsena ole juuri ollut musiikin kanssa tekemisissä, ei musikaalisen lahjakkuuden voi odottaa "puhkeavan" aikuisenakaan.

"Taiteellisuus" on myös vaikeasti määriteltävää. Luonnollisesti verbaalikoista tulee herkemmin kirjailijoita, runoilijoita tai sanoittajia, mutta lienetkö kuitenkaan tätä tarkoittanut? Tarkoitako myös kuvataiteita tai musiikkia? Olettaisin, että kuvataiteellinen lahjakkkuus jos joku hyötyy erityisen paljon avaruudellisesta hahmottamiseta, musiikista sanoinkin jo.

Lue lisää

...musikaalinen erityislahjakkuus ja matemaattinen vastaava korreloivat keskenään?

Itse opin soittamaan urkuja n. 5-vuotiaana ilman nuotteja, minkä tahansa kappaleen minkä radiosta kuulin, ja nykyisin uskoisin oppivani soittamaan lähes mitä tahansa instrumenttia tuosta noin vaan (esim haitaria aloin soittamaan kun kokeilemaan pääsin, ilman että olisin kyseiseen instrumenttiin ikinä koskenutkaan).

En osaa nuotteja, mutta osaan erinomaisen rytmitajun. Sanoisin olevani erittäin musikaalinen ihminen -mutta matematiikantajuni oli aina koulussa 5. Johtuneeko siitä, ettei kiinnostanut -mutta kumpi on ensin, kiinnostus vai osaaminen?

Olen muuten Mensan jäsen. Eli kyseiset testit eivät tunnu viittaavan ainakaan matemaattiseen älykkyyteen. Sen sijaan verbaalista kykyä löytyy.

Ja millähän perusteella... kirjoitti:

...musikaalinen erityislahjakkuus ja matemaattinen vastaava korreloivat keskenään?

Itse opin soittamaan urkuja n. 5-vuotiaana ilman nuotteja, minkä tahansa kappaleen minkä radiosta kuulin, ja nykyisin uskoisin oppivani soittamaan lähes mitä tahansa instrumenttia tuosta noin vaan (esim haitaria aloin soittamaan kun kokeilemaan pääsin, ilman että olisin kyseiseen instrumenttiin ikinä koskenutkaan).

En osaa nuotteja, mutta osaan erinomaisen rytmitajun. Sanoisin olevani erittäin musikaalinen ihminen -mutta matematiikantajuni oli aina koulussa 5. Johtuneeko siitä, ettei kiinnostanut -mutta kumpi on ensin, kiinnostus vai osaaminen?

Olen muuten Mensan jäsen. Eli kyseiset testit eivät tunnu viittaavan ainakaan matemaattiseen älykkyyteen. Sen sijaan verbaalista kykyä löytyy.

Lue lisää

myös lukutaidoton, kun onnistuin saamaan nimimerkin ja otsikonkin väärinpäin :D

Olette näköjään keskustelleet hyvinkin älykkäästi mielenkiintoisesta aiheesta. Paljon faktaa ja paljon varmasti arvailua, mutta tuskin tähänkään asiaan yksiselitteistä vastausta löytyy. Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella voin väittää yleisen lahjakkuuden, taiteellisuuden, musikalisuuden ja älykkyyden tuskin kulkevan ainakaan tiiviisti käsikädessä. En ole taiteellisesti, musikaalisesti, matemaattisesti tai kielellisesti kovin lahjakas, mutta älykkyystesteissä saan aina erittäin hyviä tuloksia. Uskon että kasvuympäristöllä on ollut jossain määrin vaikutusta (olen kasvanut ei-kannustavassa ympäristössä), mutta ei sekään ole koko totuus. Kunpa tietäisi vain miten sen "älykkyyden" sitten käyttäisi...