Heti uusi suhde ?

Joo, mulla kanssa ollut pari pitempää suhdetta ja muutama yhdenillan suhde. Olisivat yhdenillan suhteet halunneet olla pitempää, soittelivat perään jopa useita vuosia, mutta jätin ne.

Mä taas haluan nykyisin vaan yhdenillan ja yön seksiä. Seikkaan kuinka hyviä ovat kukin seksissä, sitten vilkkaan parhaimman.

Sanopa muuta.
En ole koskaan ymmärtänyt näitä pakokauhuisia jotka eivät uskalla kohdata itseään ja olla yksin, hetkeäkään. Mikähän siinä pelottaa?
Viimeisen pitkän suhteen jälkeen oli itsestään selvää etä nyt pidetään tauko ja karistellaan edellinen suhde kunnolla elämästä ennen kuin ajatellaankaan mitään uutta.
Ja muutama vuosi nyt sitten tässä on karisteltu ja eroon päästy eikä nyt sitten mitenkään kiinnostakaan enää aloittaa mitään uutta!
Kynnys uuteen suhteeseen nousee nousemistaan, ja vastenmielisyys ajatuksesta että joku yrittäisi sitoa ja kahlita on painajaista. Jos ikinä enää minkäänlaiseen suhteeseen alan, niin ehdottomasti erillissuhde missä molemmilla tarkasti erillliset huushollit ja talous ja ehdoton itsenäisyys.
Mutta tällä hetkellä en halua ajatella edes sellaista.
Ja nainen olen, seurustelusuhteita ollut ja seurustelu aloitettu hyvin nuorena.
Se elämätön vapaus kai sitten vaatii nyt osaansa.
Yksin on hyvä olla.

Anonyymi kirjoitti:

Sanopa muuta.
En ole koskaan ymmärtänyt näitä pakokauhuisia jotka eivät uskalla kohdata itseään ja olla yksin, hetkeäkään. Mikähän siinä pelottaa?
Viimeisen pitkän suhteen jälkeen oli itsestään selvää etä nyt pidetään tauko ja karistellaan edellinen suhde kunnolla elämästä ennen kuin ajatellaankaan mitään uutta.
Ja muutama vuosi nyt sitten tässä on karisteltu ja eroon päästy eikä nyt sitten mitenkään kiinnostakaan enää aloittaa mitään uutta!
Kynnys uuteen suhteeseen nousee nousemistaan, ja vastenmielisyys ajatuksesta että joku yrittäisi sitoa ja kahlita on painajaista. Jos ikinä enää minkäänlaiseen suhteeseen alan, niin ehdottomasti erillissuhde missä molemmilla tarkasti erillliset huushollit ja talous ja ehdoton itsenäisyys.
Mutta tällä hetkellä en halua ajatella edes sellaista.
Ja nainen olen, seurustelusuhteita ollut ja seurustelu aloitettu hyvin nuorena.
Se elämätön vapaus kai sitten vaatii nyt osaansa.
Yksin on hyvä olla.

Lue lisää

Oppinut kyllä olemaan yksin mutta ei se sitä tarkoita etteikö suhteilu kiinnostaisi.

Ja siis hypoteettisesti vaan. Olen yhä tiiviisti parisuhteessani enkä nyt ole siis aikonut mihinkään tästä löhteä, karata.

Mutta jos tämä suhde päättyisi yks kaks joku päivä, niin ihan varmasti hengittelisin rauhassa ominpäin. Ystäviä varmaan etsisin, mutta tiivistä kumppanuutta en ihan pian.

MCMLXXVI kirjoitti:

Ja siis hypoteettisesti vaan. Olen yhä tiiviisti parisuhteessani enkä nyt ole siis aikonut mihinkään tästä löhteä, karata.

Mutta jos tämä suhde päättyisi yks kaks joku päivä, niin ihan varmasti hengittelisin rauhassa ominpäin. Ystäviä varmaan etsisin, mutta tiivistä kumppanuutta en ihan pian.

Lue lisää

Joko sä ny tuon kommenttisi jälkeen ymmärrät minun suhdettani paremmin.. ollaan ystäviä etuisuuksilla ilman sen kummoisempia sitoumuksia.. vähän lämpöä ja läheisyyttä .. juttelua ja viestittelyä. Mutta ei seukkaamista.

Meinaan 25 vuoden yhdessäolon jälkeen on kiva kun on joku josta pitää kiinni ja joka pitää kiinni minusta.. mutta ei roiku lahkeissa.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Joko sä ny tuon kommenttisi jälkeen ymmärrät minun suhdettani paremmin.. ollaan ystäviä etuisuuksilla ilman sen kummoisempia sitoumuksia.. vähän lämpöä ja läheisyyttä .. juttelua ja viestittelyä. Mutta ei seukkaamista.

Meinaan 25 vuoden yhdessäolon jälkeen on kiva kun on joku josta pitää kiinni ja joka pitää kiinni minusta.. mutta ei roiku lahkeissa.

Lue lisää

Kyllä mä sen olen ymmärtänyt kaiken aikaa, mutta en omaksunut. Meinasin ihan ystävillä ystäviä, en etuisuuksilla. Mulle kun se voisi olla kohtalokasta leikkiä. :)

MCMLXXVI kirjoitti:

Kyllä mä sen olen ymmärtänyt kaiken aikaa, mutta en omaksunut. Meinasin ihan ystävillä ystäviä, en etuisuuksilla. Mulle kun se voisi olla kohtalokasta leikkiä. :)

Tosi.. sulla menisi pää niin pyörälle ja syrän pamppailisi ulos rinnasta. Olisit rakkaudesta pökkyrässä..
En taas osannu ajatella sun silmin. Hitsi.. olisi ihanaa edes kerran elämässä tuntea rakkautta kuten sinä sen koet..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Tosi.. sulla menisi pää niin pyörälle ja syrän pamppailisi ulos rinnasta. Olisit rakkaudesta pökkyrässä..
En taas osannu ajatella sun silmin. Hitsi.. olisi ihanaa edes kerran elämässä tuntea rakkautta kuten sinä sen koet..

Lue lisää

Semmonen tunneherkkyys ja voimallisuus on aika raskastakin, se on vähän kuin runoilijalla luomisen vimma, mutta sanojen paljous. :D

Tulee tulvien joka tuutista, mutta meinaa pakahtua..

Mun lapseni äiti oli oikein ylpeä siitä, ettei hän ollut ollut päivääkään sinkkuna sen jälkeen kun täytti 15v. Aina 4-5 vuotta ja sitten uusi kumppani.
Mä sit tyhmänä luulin, että mun kanssa olisi jotenkin eri juttu, mutta paskat. Oli hänellä sittenkin taas uusi mies valmiina hyvissä ajoin ennen kuin laitto poikki.

JustJust kirjoitti:

Mun lapseni äiti oli oikein ylpeä siitä, ettei hän ollut ollut päivääkään sinkkuna sen jälkeen kun täytti 15v. Aina 4-5 vuotta ja sitten uusi kumppani.
Mä sit tyhmänä luulin, että mun kanssa olisi jotenkin eri juttu, mutta paskat. Oli hänellä sittenkin taas uusi mies valmiina hyvissä ajoin ennen kuin laitto poikki.

Lue lisää

Niin. Hän siis peti peliä sinunkin kanssa jo ennen kuin laittoi poikki suhteensa sinua edeltäneeseen mieheen.

Tuohan on ihan yhtä tyhmää kuin alkaa suhteeseen pettäjän kanssa. Vai teitkö sinä senkin?

Rakkaus tekee sokeaksi, on täysin tosi sanonta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Hän siis peti peliä sinunkin kanssa jo ennen kuin laittoi poikki suhteensa sinua edeltäneeseen mieheen.

Tuohan on ihan yhtä tyhmää kuin alkaa suhteeseen pettäjän kanssa. Vai teitkö sinä senkin?

Rakkaus tekee sokeaksi, on täysin tosi sanonta.

Lue lisää

"Rakkaus tekee sokeaksi, on täysin tosi sanonta."

Siitähän tässä on kyse. Kuten sanoin: "Mä sit tyhmänä luulin, että mun kanssa olisi jotenkin eri juttu..."

No jotain olen oppinut elämästä sentään: ikinä en enää ala peliä varatun kanssa.

JustJust kirjoitti:

"Rakkaus tekee sokeaksi, on täysin tosi sanonta."

Siitähän tässä on kyse. Kuten sanoin: "Mä sit tyhmänä luulin, että mun kanssa olisi jotenkin eri juttu..."

No jotain olen oppinut elämästä sentään: ikinä en enää ala peliä varatun kanssa.

Lue lisää

Se on hyvä🥰

Näin juuri. Onko sinulla ollut vankilan tuntuisia suhteita? minulla oli muutama vuosi sitten.

M41

No itseäni ei tuokaan henkilökohtaisesti haittaisi, vaikka en enää uutta parisuhdetta saisi. Menisi kuitenkin aikaa muutenkin sellaisen ihmisen löytämiseen, jonka kanssa synkkaisi puolin ja toisin. Ei niitä tuosta vaan löydy sellaisia "katseltavia", joille vielä itsekin olisi mieleinen.

Musta vanheneminen ei ole mikään ongelma. Mieluummin otan vähän vanhempana paremman, kuin heti perään jonkun epäsopivan (vaikka olis miten nätti tai nuori).

Ja eroaahan sitä ihmiset, naisetkin. Ei ne mahdollisuudet koskaan oikeesti lopu.

Etin sitten vaikka Aurinkorannikolta jonkin kivan perijättäjen :D
Tai tykkäisköhän joku kiva spanskatar vaaleesta pitkätukkaisesta persaukisesta miehestä...

onpa sulla tuuria oikea onnen soturi

😂 En arvostaisi jos joku sanoisi että on tehnyt noin. Treffit jäisi siihen. Sama jos sanoo että on ollut monen kanssa, heti hylkyyn 👍

Mitäs jos rakastut johonkin jo suhteesi aikana? Et voi tietää millainen suhteesi tulevaisuudessa on ja mitä tapahtuu, ihmettelen aina, kun ihmiset sanoo ettei heille voi käydä noin eikä näin. Elämä on loppujen lopuksi aika arvaamatonta ja suhteessakin on aina kaksi osapuolta. Ehkä teillä teorioissanne toimii tuo ajatus, että ensin eroat ja vietät sinkkuvuosia ja sitten otat sen ihmisen, johon aiemmin rakastuit jostain hyllyltä tai että jos meidät on tarkoitettu toisillemme niin kyllä me silloin toisemme saamme, aikuisten oikeesti hei, ihme lapsellista ajattelua ja kohtalon uskoa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs jos rakastut johonkin jo suhteesi aikana? Et voi tietää millainen suhteesi tulevaisuudessa on ja mitä tapahtuu, ihmettelen aina, kun ihmiset sanoo ettei heille voi käydä noin eikä näin. Elämä on loppujen lopuksi aika arvaamatonta ja suhteessakin on aina kaksi osapuolta. Ehkä teillä teorioissanne toimii tuo ajatus, että ensin eroat ja vietät sinkkuvuosia ja sitten otat sen ihmisen, johon aiemmin rakastuit jostain hyllyltä tai että jos meidät on tarkoitettu toisillemme niin kyllä me silloin toisemme saamme, aikuisten oikeesti hei, ihme lapsellista ajattelua ja kohtalon uskoa.

Lue lisää

"Mitäs jos rakastut johonkin jo suhteesi aikana?"
Ei ole mahdotonta, mutta erittäin epätodennäköistä. Et tunne minua, niin et tiedä, älä yleistä liikaa sillä opinkappaleellasi, että mikä vaan on mahdollista kunnes toisin todistetaan. Voi olla, että puhut juuri sille joka sen on todistanut.

"Ehkä teillä teorioissanne toimii tuo ajatus, että ensin eroat ja vietät sinkkuvuosia ja sitten otat sen ihmisen..."
Miten kuvittelet sen sinne hyllylle päätyvän? En minä ketään laita hyllylle elleivät itse sinne halua mennä, enkä minä kaipaa sinkkuvuosien jälkeen menneitä suhteita tai ihastuksia, mennyt on mennyttä. Jos oppii tuntemaan uudelleen vuosien päästä, löytää toisen uudelleen, mutta mitään hyllyllä säilömistä se ei ole.

Sanoisin, että kannattaa miettiä puheitaan toisten lapsellisuudesta.

randombypasser kirjoitti:

"Mitäs jos rakastut johonkin jo suhteesi aikana?"
Ei ole mahdotonta, mutta erittäin epätodennäköistä. Et tunne minua, niin et tiedä, älä yleistä liikaa sillä opinkappaleellasi, että mikä vaan on mahdollista kunnes toisin todistetaan. Voi olla, että puhut juuri sille joka sen on todistanut.

"Ehkä teillä teorioissanne toimii tuo ajatus, että ensin eroat ja vietät sinkkuvuosia ja sitten otat sen ihmisen..."
Miten kuvittelet sen sinne hyllylle päätyvän? En minä ketään laita hyllylle elleivät itse sinne halua mennä, enkä minä kaipaa sinkkuvuosien jälkeen menneitä suhteita tai ihastuksia, mennyt on mennyttä. Jos oppii tuntemaan uudelleen vuosien päästä, löytää toisen uudelleen, mutta mitään hyllyllä säilömistä se ei ole.

Sanoisin, että kannattaa miettiä puheitaan toisten lapsellisuudesta.

Lue lisää

Mun mielestä täällä on lapsellisia, naiiveja juttuja, että jos kohtalo teidät on yhteen tarkoittanut, niin kyllä te yhteen pääädytte ja paskat sanon minä. Oikeesti hei, ihmiset on toimijoita eikä mitään ajelehtijoita. En siis tuolla kommentilla viitannut sinuun vaan täällä paljon nähtävään tekstiin. Mulle on muuten elämässä tapahtunut aivan helvetin paljon epätodennäköisiä juttuja, osa hyviä ja osa huonoja. Joten jos mulle sanot vaikka että vain 5 prosenttia ihmisistä sais jonkun ikävän sairauden niin ite en sulkis mahdollisuutta itseltäni pois. Ei niin kivaa tietty tuokaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mun mielestä täällä on lapsellisia, naiiveja juttuja, että jos kohtalo teidät on yhteen tarkoittanut, niin kyllä te yhteen pääädytte ja paskat sanon minä. Oikeesti hei, ihmiset on toimijoita eikä mitään ajelehtijoita. En siis tuolla kommentilla viitannut sinuun vaan täällä paljon nähtävään tekstiin. Mulle on muuten elämässä tapahtunut aivan helvetin paljon epätodennäköisiä juttuja, osa hyviä ja osa huonoja. Joten jos mulle sanot vaikka että vain 5 prosenttia ihmisistä sais jonkun ikävän sairauden niin ite en sulkis mahdollisuutta itseltäni pois. Ei niin kivaa tietty tuokaan.

Lue lisää

"Mun mielestä täällä on lapsellisia, naiiveja juttuja, että jos kohtalo teidät on yhteen tarkoittanut, niin kyllä te yhteen pääädytte ja paskat sanon minä."

-Tuo nyt on pikemminkin itsensä lohduttelua, kun tosissaan kohtaloon uskomista. Varmasti on ihmisiä, jotka uskoo kohtaloonkin ja varmasti tapahtuu asioita, jotka tuntuu kohtalon tuomilta. Mutta jos minä sanon noin, niin minä lohduttelen itseäni, koska sattuu etten pysty syystä tai toisesta luomaan läheistä suhdetta ko. ihmiseen. Se on eräänlaista menettämisen kipua ja lohduttelua.

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs jos rakastut johonkin jo suhteesi aikana? Et voi tietää millainen suhteesi tulevaisuudessa on ja mitä tapahtuu, ihmettelen aina, kun ihmiset sanoo ettei heille voi käydä noin eikä näin. Elämä on loppujen lopuksi aika arvaamatonta ja suhteessakin on aina kaksi osapuolta. Ehkä teillä teorioissanne toimii tuo ajatus, että ensin eroat ja vietät sinkkuvuosia ja sitten otat sen ihmisen, johon aiemmin rakastuit jostain hyllyltä tai että jos meidät on tarkoitettu toisillemme niin kyllä me silloin toisemme saamme, aikuisten oikeesti hei, ihme lapsellista ajattelua ja kohtalon uskoa.

Lue lisää

Näin sivusta kommentoin, että ainakin itselleni tuo olisi täysin mahdotonta. Mun pääni kun nyt ei vaan toimi noin. Mä en ole koskaan elämässäni "katsellut ympärilleni" parisuhteessa ollessani. Sitä ei vain tapahdu ja mua ei muut kiinnosta.

Sitä ei tapahtunut seksittömässä ja täysin läheisyydettömässä parisuhteessakaan moneen vuoteen. Vasta siinä kohtaa näin muutkin, kun olin tiedostanut olevani niin maan hemmetin onneton siinä suhteessa. Siinä kohtaa se parisuhde oli kuollut ja vain kuoppaamista vaille.

Tiedä sitten mistä johtuu, mutta noin mun pääni toimii. En ole koskaan ihastunut tmv. parisuhteessa ollessani.

Anonyymi kirjoitti:

Mun mielestä täällä on lapsellisia, naiiveja juttuja, että jos kohtalo teidät on yhteen tarkoittanut, niin kyllä te yhteen pääädytte ja paskat sanon minä. Oikeesti hei, ihmiset on toimijoita eikä mitään ajelehtijoita. En siis tuolla kommentilla viitannut sinuun vaan täällä paljon nähtävään tekstiin. Mulle on muuten elämässä tapahtunut aivan helvetin paljon epätodennäköisiä juttuja, osa hyviä ja osa huonoja. Joten jos mulle sanot vaikka että vain 5 prosenttia ihmisistä sais jonkun ikävän sairauden niin ite en sulkis mahdollisuutta itseltäni pois. Ei niin kivaa tietty tuokaan.

Lue lisää

Juups, joskus se totuus/todellisuus on liian kivulias/hankala käsitellä sillä hetkellä ja ihminen keksii peitetarinan joka mukailee totuutta, mutta jonka kanssa voi elää siihen asti, että pää kestää sen varsinaisen totuuden. Aika klassista.


"Oikeesti hei, ihmiset on toimijoita eikä mitään ajelehtijoita"
-Tästä täysin samaa mieltä!

MCMLXXVI kirjoitti:

"Mun mielestä täällä on lapsellisia, naiiveja juttuja, että jos kohtalo teidät on yhteen tarkoittanut, niin kyllä te yhteen pääädytte ja paskat sanon minä."

-Tuo nyt on pikemminkin itsensä lohduttelua, kun tosissaan kohtaloon uskomista. Varmasti on ihmisiä, jotka uskoo kohtaloonkin ja varmasti tapahtuu asioita, jotka tuntuu kohtalon tuomilta. Mutta jos minä sanon noin, niin minä lohduttelen itseäni, koska sattuu etten pysty syystä tai toisesta luomaan läheistä suhdetta ko. ihmiseen. Se on eräänlaista menettämisen kipua ja lohduttelua.

Lue lisää

hyvin funtsittu toi lohduttelu-kuvio, ei ole tullut ihan tuossa mielessä omaan päähän. Opiskis siis tämäkin :)

Sitoutuminen, tästä saakin mielenkiintoisen keskustelun suomalaisella sisulla ja evankelis-luterilaisen kirkon häpeäleimalla varustettuna. Onko sitoutuminen aina hyvästä? Vai voiko se olla pahasta? On tärkeä sitoutua työhönsä, perheeseensä, puolisoonsa, terveellisiin elämäntapoihin, kulttuuriimme ja ties mihin. Sitoutuminen on yhteisöt koossa pitävä voima, ihailtavaa. Mutta niin, jos työpaikallasi asiat pahasti mättää ja keskusteluista huolimatta, mitään muutosta ei tapahdu, niin sinä sitoutuneena työntekijänä jatkat vaan työtäsi siellä, et vaihda työpaikkaa, ehei, sinä olet sitoutunut. No, parhaassa tapauksessa jätät työpaikkasi, mutta muista sit pitää suruaika, sinkkuika työstä ettet vahingossa taas erehdy väärään työhön, laastarityöhön, työttömänä olet riipummsttomampi ja itsenäinen. Pahimmillaan jäät työhösi, tapat itsesi ennenaikaiselle työllä, mutta olet kunniakas, firma laatii vuoksesi hautajaiskirjoituksen ja pomo muistaa sinut juhlapuheissaan, olithan aidosti sitoutunut.

Anonyymi kirjoitti:

Sitoutuminen, tästä saakin mielenkiintoisen keskustelun suomalaisella sisulla ja evankelis-luterilaisen kirkon häpeäleimalla varustettuna. Onko sitoutuminen aina hyvästä? Vai voiko se olla pahasta? On tärkeä sitoutua työhönsä, perheeseensä, puolisoonsa, terveellisiin elämäntapoihin, kulttuuriimme ja ties mihin. Sitoutuminen on yhteisöt koossa pitävä voima, ihailtavaa. Mutta niin, jos työpaikallasi asiat pahasti mättää ja keskusteluista huolimatta, mitään muutosta ei tapahdu, niin sinä sitoutuneena työntekijänä jatkat vaan työtäsi siellä, et vaihda työpaikkaa, ehei, sinä olet sitoutunut. No, parhaassa tapauksessa jätät työpaikkasi, mutta muista sit pitää suruaika, sinkkuika työstä ettet vahingossa taas erehdy väärään työhön, laastarityöhön, työttömänä olet riipummsttomampi ja itsenäinen. Pahimmillaan jäät työhösi, tapat itsesi ennenaikaiselle työllä, mutta olet kunniakas, firma laatii vuoksesi hautajaiskirjoituksen ja pomo muistaa sinut juhlapuheissaan, olithan aidosti sitoutunut.

Lue lisää

En tiedä lutkuista, kun en ole lutku. Ja miten työ tähän liittyy? :D

Palstakamu kirjoitti:

En tiedä lutkuista, kun en ole lutku. Ja miten työ tähän liittyy? :D

Työ liittyy tuohon sitoutumiseen, minkä perään tuolla kuulutit ja oikeestaan kun funtsin tässä miten palstalla esim. työttömät mankua kuinka heitä kartetaan ja naiset ei huoli heitä suhteeseen, niin hei, naisethan on fiksuja, mies on työtön, hän ei välttämättä osaa sitoutua työhön eli ei osaa enää sitoutua. Kuka nyt suhteeseen sitoutumiskyvytöntä haluis. Kiitti valaisusta.